Ilta-Sanomat: Onko vihainen sana sanottava niin kuin se on?

Ilta-Sanomat/STT: Onko vihainen sana sanottava niin kuin se on? 5.8.2011

Vihapuhe on sana kaikkien huulilla. Määriteltäessä vihapuhetta siitä tulee äkkiä saippuaa. Se hyppää käsistä. Tai sillä pyritään pesemään omaa kilpeä puhtaaksi: he viha puhuvat, me emme.

Informaatiosodankäynnin asiantuntija Aki-Mauri Huhtinen näkee vihapuheen monitahoisena asiana. Voi esimerkiksi katsoa kuuta osoittavaa sormea, kenen se on.

– On problemaattista arvioida, mikä on vihapuhetta. Kuka määrittelee, mikä on vihamielistä ja mikä toista loukkaavaa puhetta, pohdiskelee Huhtinen, joka työskentelee Maapuolustuskorkeakoulussa sotilasjohtamisen professorina.

Silkkikääreissä tarjoillut sanat voivat olla vastaanottajalle myrkkyä.

– Vallankäyttäjä esimerkiksi voi puhua nätisti puheissaan, mutta häntä ei ihan oikeasti kiinnosta alaistensa hyvinvointi.

Yhdeksi puheen arvonmittariksi käy sanojen ja tekojen välinen kuilu.

– On vaaranalaista kehitystä tulkita, että aggressiivinen puhe on aina vihapuhetta. Oleellisempaa on katsoa, onko tekojen ja toimintojen välillä iso gäppi, kuilu.

Aggressiivisen puheen ja aggressiivisen toiminnan välille ei parane panna yhtäläisyysmerkkiä sen paremmin kuin poliitikkojen lupausten ja toteutusten välille.

Valtaeliitti varpaillaan

Tyhjien lupausten ja aggressiivisen puheen välille voi löytyä toisenlainen silta.

– Esimerkiksi populismin suosio liittyy puhetapaan. On palattu takaisin karkeaan ja vakavaan puheeseen. Menestys liittyy retoriikkaan, eikä ongelmanratkaisuun, Huhtinen arvioi.

Länsimaissa on nyt vaara, että aletaan jahdata karkeaa ja kovaa kielenkäyttöä. Siitä tulee samanlainen peikko kuin tupakasta.

Aggressiivisten ilmausten tukahduttaminen sopii hyvinvoivalle valtaeliitille. Vihaisen puheen suitsiminen legitimoi valtaa ja antaa tilaa huolitellummalle puheenparrelle.

– Miten puhua vaikeista yhteiskunnallisista asioista kauniisti? Jokainen kuumenee, jos asiat ovat huonosti. Jos mennään siihen, että näin ei saa käyttäytyä, niin ollaan vahvan vallankäytön alueella.

Huhtinen painottaa, että vihaiset puhekuplat eivät toki saa olla millaisia tahansa.

– Puhe, missä uhataan tehdä väkivaltaa, niin totta kai se on otettava vakavasti.

Fakta


Milloin maahanmuuttopolitiikan kritisointi on rasismia?

* Jos maahanmuuttokritiikillä tarkoitetaan maahanmuuttopolitiikan kritisointia, se ei ole välttämättä rasismia. Kaikki politiikan alueita pitää voida kritisoida. Maahanmuuttajiakin voi kritisoida, heissäkin on monenlaisia ihmisiä. Jos aletaan väittää, että joku kun maahanmuuttaja on rikollinen ja kaikki muutkin ovat, tehdään rasistisia yleistyksiä.
* Olennaista on, ettei tehtäisi yleistyksiä yksittäistapauksista eikä leimattaisi ihmisryhmiä. Sitten pitää päästä yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä rasismi on ja että sitä todella on. Monet keskustelupalstojen kirjoittajistahan väittävät, ettei sitä ole.


(tutkija Vesa Puuronen, Itä-Suomen yliopisto)