Kaleva: Pankit edistävät sopeutumista

Kaleva: Pankit edistävät sopeutumista 6.8.2011

Maahanmuuttajien työttömyysluvut Suomessa ovat edelleen kaameaa luettavaa. Sisäasiainministeriön Maahanmuutto-julkaisusta käy ilmi, että ulkomaalaisten työttömyysaste oli lähes 18 prosenttia vuonna 2008.

Luku on yli kaksinkertainen verrattuna kantasuomalaisiin. Korkeimmat työttömyysluvut kellottivat Afrikan ja Lähi-Idän maiden maahanmuuttajat. Esimerkiksi irakilaisista ja sudanilaisista kuusi kymmenestä oli työttömänä.

Luvut ovat niin suuria, että jokainen keino työttömyyden nujertamiseksi ja maahanmuuttajien sopeuttamiseksi Suomeen on tarpeen.

Työ ja sopeutuminen linkittyvät vahvasti toisiinsa, sillä merkityksellisyyden tunne syntyy useilla arkisesta aherruksesta. Yhteiskunta muuttuu yhteiseksi asiaksi, kun sen ylläpitoon osallistutaan tilipussista.

Kantona kaskessa pyörii yritysten rahoitus. Sharia-lakia noudattavat muslimit eivät voi lainata rahaa suomalaisista pankeista. Ongelmana on koron kerääminen. Laki kieltää koronottamisen ja -maksamisen, sillä omaisuutta ei saa kerätä muiden ihmisten kustannuksella.

Islamilaiset pankit saavat tulonsa ostamalla tuotteen, jota lainanhakija haluaa. Pankki myy tuotteen asiakkaalleen voitolla. Jotta laina ei kaadu pankin syliin, islamilainen pankki vaatii kovemmat vakuudet kuin länsimaiset kollegansa.

Islamistisen neuvoston puheenjohtajan Abdi–Hakim Yasin Ararsen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista muslimeista noudattaa sharia-lakia. Kun maahanmuuttajilla on muutenkin vaikeaa tunkeutua suomalaiseen työelämään mukaan, ei yritysten perustaminen näytä yhtään helpommalta.

Pankit eivät yksinään ratkaise maahanmuuttajien työttömyysongelmaa, mutta yhden kannon ne kaskesta raivaisivat.

Liikepankit eivät ole innostuneet tuottamaan islamilaisia pankkipalveluita. Pankkiirit ajattelevat, että asiakaspohja on yritystoiminnalle tällä hetkellä Suomessa liian kapea. Uusien tuotteiden lanseeraaminen ei tuota laskelmien mukaan tarpeeksi voittoa.

Islamilaiset pankit eivät kuitenkaan istu suomalaiseen yhteiskuntaan aivan mutkattomasti. Erityisiä ongelmia tuottavat hawala- ja zakat-järjestelmät.

Hawala-järjestelmässä rahat talletetaan yhteen paikkaan, ja tunnusluvun avulla ne ovat nostettavissa toisesta paikasta. Rahansiirron osapuolia ei edellytetä tunnistettavan, ja kaikki tositteet siirrosta hävitetään. Terroristeille uskotaan päätyneen järjestelmän kautta suuria summia rahaa.

Zakat taas tarkoittaa almujen antamista. Kaikista rahoitustapahtumista leikataan kaksi prosenttia ja lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Almujen annossa on sama ongelma kuin Hawala-järjestelmässä. Rahavirrat ovat kirjanpidon ulottumattomissa, jolloin rahojen määränpäätä ei tiedetä.

Nämä ovat islamilaisen pankkitoiminnan erityispiirteitä, jotka ovat varmasti sovitettavissa yhteen voimassa olevan lain kanssa.