YLE: Kunnat välttelevät kiintiöpakolaisia

YLE Uutiset: Kunnat välttelevät kiintiöpakolaisia 9.11.2011

Suomeen hyväksyttyjen niin sanottujen kiintiöpakolaisten vastaanotto kangertelee. Syynä on se, että kunnat eivät suostu ottamaan pakolaisia vastaan. Tällä hetkellä pakolaisleireillä odottaa jo nelisensataa pakolaista, joista osa on hyväksytty Suomeen jo vuosia sitten.

Eduskunta on jo kymmenen vuoden ajan päättänyt ottaa Suomeen vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Otettavat pakolaiset valitaan paikan päällä pakolaisleireillä, joilta valitut siirretään suoraan vastaanottavaan suomalaiskuntaan.

Yhtälössä on kuitenkin yksi ongelma: suurin osa Suomen kunnista ei ole halukas ottamaan pakolaisia vastaan. Näin siitäkin huolimatta, että valtio sitoutuu maksamaan pakolaisista aiheutuvat kulut neljän vuoden ajan.

Tällaisia Suomeen valittuja, mutta kuntapaikkaa odottavia pakolaisia, on parhaillaan pakolaisleireillä odottamassa jo nelisensataa. Osa pakolaisista on valittu jo vuonna 2008.

Itä-Suomessa maahanmuuttoasioista vastaavan Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Lisbeth Mattssonin mielestä tilanne alkaa olla Suomen kansainvälisen maineen kannalta jo kiusallinen.

- Suomi on sitoutunut eduskunnan päätöksellä vastaanottamaan, mutta tulppa on valitettavasti tällä hetkellä kuntaan siirtymisessä. Tämä on ennen kaikkea kansainvälisesti arvioituna erittäin hankala kysymys.

Suomessa vuodesta toiseen vajaat kiintiöt

Suomen mainetta ei paranna se, että myös vuosittainen 750 pakolaisen kiintiö jää vajaaksi. Asia paljastuu Maahanmuuttoviraston tilastoista, joiden mukaan Suomeen ei ole vuosina 2003 - 2010 valittu kertaakaan kaikkia kiintiöön kuuluvia pakolaista.

Määrä jäi esimerkiksi viime vuonna 116 pakolaista vajaaksi, vaikka kiintiöön on laskettu mukaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esittämät 63 hätätapausta.

- Tässä tulee säröä Suomen maineelle. Erityisen sääli se on kuitenkin todellista hätää kärsivien pakolaisten kannalta, jotka odottavat kuntapaikkaa pakolaisleireillä, sanoo Lisbet Mattsson.

Odotus kasvaa Mäntyharjulla

Tilastoja kaunistaa omalta osaltaan eteläsavolainen Mäntyharjun kunta, jossa parhaillaan valmistaudutaan ottamaan vastaan kunnan ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Runsaan 6 000 asukkaan kuntaan on marraskuussa tulossa 25 irakilaista, joille kuntalaiset ovat jo etukäteen keränneet valtavan määrän tavaraa.

Vaatteiden ohella koossa on mm. astioita ja huonekaluja, joita SPR:n kouluttamat tukiryhmäläiset ovat lajitelleet jo päiväkausien ajan.

- Tässä on valinnanvaraa, naurahtaa lajittelupuuhissa oleva Anneli Saarinen, yksi Mäntyharjun pakolaisten tukiryhmän noin neljästäkymmenestä jäsenestä.

- Mäntyharjulla on jo ennestään monta perhettä, jotka tarvitsevat näitä tavaroita. Osa tavaroista menee heille.

Arvot puntariin

Entä kuinka pyytettömästi kunnat pakolaisia sitten ottavat, jos ylipäätään ottavat? Ainakin Mäntyharjulla osa kuntalaisista uskoo, että pakolaisten ottamisessa raha ratkaisi päätöksenteossa enemmän kuin inhimilliset syyt.

- Minulla ei ole minkäänlaista harhakuvaa kunnan päättäjien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, täräyttää tukiryhmään kuuluva Timo Kuoksa.

- Ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, pitää auttaa. Tämä auttamisen halu ei näy kunnan talousarviossa millään tavalla.

Samaa mieltä on Mäntyharjun kunnanhallituksessa istuva Tanja Hartonen-Pulkka (sd), joka vastusti pakolaisten ottamista kuntaan, mutta jonka kanta hävisi tiukassa valtuuston äänestyksessä.

- Epäilen sitä inhimillisyyttä vahvasti. Esimerkiksi huostaanotot ovat kunnassa lisääntyneet ja vanhustenhoito on tällä hetkellä retuperällä. Omat asiat pitäisi panna ensin kuntoon.

Häntä julkilausutut motiivit epäilyttävät.

- Bisneksenäkin sitä voi ajatella.

Kunnan uusi pakolaistyönohjaaja Eija Emerenini myöntää, että valtion rahoituksella on asiassa ratkaiseva osa.

- Kunnat eivät pystyisi nykyisessä taloustilanteessa ottamaan pakolaisia vastaan, jos valtio ei sitä tukisi.