Yle: Poliisia ja syyttäjiä patistetaan selvittämään rasismin osuus rikoksissa

Yle: Poliisia ja syyttäjiä patistetaan selvittämään rasismin osuus rikoksissa 14.3.2013

Rikosten rasististen motiivien selvittämättä jättäminen kalvaa maahanmuuttajayhteisöjä. Rikoslain mukaan rangaistusta pitää koventaa, jos rikoksen motiivi on esimerkiksi syntyperä tai uskonto. Koventamisperustetta käytetään kuitenkin yhä vain harvoin.

Somalitaustaisen nuoren väkivaltainen kuolema Espoossa kuohutti erityisesti somaliyhteisöä noin vuosi sitten. Nuorena henkilönä taposta tuomitun suomalaisen tekijän kertoman mukaan surmatyötä edelsi kiista Jeesuksen asemasta kristinuskossa.

Poliisin mukaan viitteitä rasistiseen motiiviin ei ollut. Tunnekuohua lisäsi se, että samoihin aikoihin Oulussa kuoli kolme muuta maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajayhteisöissä tulkittiin, että syyt kuolemiin olivat rasistiset. Epäluottamus viranomaisia kohtaan kasvoi.

- Ainakin niiden tietojen perusteella, joita meillä tai minulla henkilökohtaisesti on, näissä ei ole ehkä perinpohjin tutkittu, että onko mahdollisesti rasismi ollut näiden rikosten motiivina, sanoo Somaliliiton sihteeri Abdirizak Hagi.

Motiivi voi olla vaikea todistaa

Rikoslain mukaan rangaistusta pitää koventaa, jos teon vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus. Koventamisperuste on ollut eri muodoissa voimassa pian kymmenen vuotta.

Syyttäjät vaativat edelleen vain harvoin rangaistuksen koventamista, vaikka Poliisiammattikorkeakoulun tutkija patisti syyttäjiä ottamaan rasistisen motiivin mahdollisuuden entistä paremmin huomioon jo vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessaan.

Tapaustutkimuksen perusteella viitteet mahdollisesta rasismista eivät aina edes kulkeudu poliisin esitutkinnasta syyttäjien tietoon. Myös motiivin osoittaminen on vaikeaa.

- Motiivi on ajatus tekijän päässä. Meillä ei ole sellaista nappia, mistä saisi jonkun tulosteen, joka kertoisi, että se joko on ollut siellä tai ei, toteaa valtionsyyttäjä Mika Illman Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Todisteeksi motiivista saattaisi kelvata esimerkiksi kuuluminen johonkin ääriryhmään tai vihamielinen nettikirjoittelu.

Motiivin selvittäminen lisäisi luottamusta

Syyttäjiä kouluttavan Mika Ilmanin mukaan luottamusta viranomaisiin parantaisi se, että ratkaisut perustellaan huolella. Syyttäjät voisivat myös vaatia nykyistä herkemmin rangaistuksen koventamista, vaikka näyttö ei olisi aukotonta.

- Ei ainakaan pidä lähteä siitä, että pitäisi olla täysi näyttö eli 100-prosenttinen varmuus. Perusteltu syy täytyy olla, mutta sen pitäisi toisaalta kyllä johtaa koventamisvaatimuksen esittämiseen, Illman sanoo.

Toisaalta syyttäjä ei voi vaatia rangaistuksen koventamista pelkän toiveen perusteella, jos laillista perustetta ei ole olemassa.

Sisäministeriön ylitarkastaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Peter Kariuki on samaa mieltä kuin valtionsyyttäjä siitä, että luottamusta viranomaisia kohtaan lisäisi motiivin arvioiminen tuomioistuimessa, silloin kun rasismiin on viitteitä.

- Toivon, että syyttäjillä olisi enemmän rohkeutta siirtää asia ratkaistavaksi oikeudelle, Kariuki sanoo.

"Motiivin olisi voinut punnita oikeudessa"

Espoossa tapahtuneen henkirikoksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Rauli Salonen kertoi esitutkinnan aikana julkisuuteen, ettei viitteitä rasismista ollut. Syyttäjä oli samaa mieltä.

Viranomaisten tulkinnan mukaan kyseessä ei ollut ennalta suunniteltu viharikos, vaan humalaisen reaktio uskonnollisiin erimielisyyksiin.

Jälkikäteen ajateltuna julkisuuteen ei ehkä olisi kannattanut antaa niin varhaisessa vaiheessa viestiä, ettei kyse ole rasismista.

- Ehkä sitten halusin antaa vain oikeaa tietoa ja valmista tietoa. En halunnut pyöritellä turhaan niitä asioita ja antaa sitä normaalia vastausta, mikä monta kertaa sitten medialle annetaan, että poliisi selvittelee asiaa, Salonen pohtii nyt Yle Uutisille.

Tuomitun kertomuksen mukaan veritekoa edelsi kiista siitä, oliko Jeesus jumala vai profeetta. Olisiko tällä perusteella kannattanut kuitenkin viedä asia oikeuden ratkaistavaksi, täyttyvätkö viharikoksen motiivin merkit?

- Näyttöä viharikokseen ei ollut, mutta ei sitä tietysti mikään olisi estänyt, etteikö sitä olisi voinut sinne viedä, Salonen toteaa.

Uhrin kuunteleminen tärkeää

Ylitarkastaja Peter Kariuki tapaa työssään paljon maahanmuuttajayhteisöjen edustajia. Hän painottaa, että viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa maahanmuuttajayhteisöille ja yksittäisille henkilöille entistä paremmin, miksi tietynlaisiin ratkaisuihin päädytään. Poliisin on myös syytä kuunnella uhria.

- Rikosilmoituksen yhteydessä täytyy oikeasti nostaa näitä asioita esille, jos rikoksen uhri toivoo, että ilmoitukseen lisätään syrjintä- tai rasistisia piirteitä, Kariuki huomauttaa.

Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan poliisissa ja syyttäjälaitoksessa ymmärretään rasistisen rikollisuuden torjunnan merkitys. Muista maista on esimerkkejä seurauksista, jos rasistiseen rikollisuuteen ei puututa, Illman muistuttaa.

- Jos rasistista rikollisuutta ei torjuta tehokkaasti, sitten isät ja veljet lähtevät kaduille hoitamaan näitä asioita itse. Jokainen ymmärtää, että se olisi hankala tilanne.


Rasistiset rikokset 2011
- Vuonna 2011 poliisille tuli 788 viharikokseksi luokiteltua rikosilmoitusta, joissa oli rasistisia piirteitä
- Rasismi tai muukalaisviha vaikutti 15 tuomion pituuteen
Lähteet: PolAmk, Tilastokeskus