Helsingin Sanomat: Ihmiskaupan uhri katoaa ennen oikeudenkäyntiä 25.3.2013
Poliisi yrittää tarjota ihmiskaupan uhreille majapaikkaa ja elantoa, jotta he jäisivät oikeudenkäyntiin. Silti jutut kaatuvat usein, koska uhrit katoavat ulkomaille.
Helsingin käräjäoikeus kuuli toissa viikolla ensimmäisen kerran uhria jo kesken poliisin esitutkinnan. Syynä oli se, että uhri halusi pois Suomesta ennen oikeudenkäyntiä.
Ihmiskaupasta epäillyt ihmiset tuodaan kuukausien sellikomennuksen jälkeen oikeuden eteen.
Paikalla ovat tuomari, lautamiehet ja avustajat. Mutta tärkein puuttuu: asianomistaja eli uhri, joka ei ilmaannu paikalle. Hän on ulkomaalainen ja poistunut maasta kauan sitten.
Syyttäjä toteaa tilanteen ja tekee lannistuneena päätöksen. Hän ei lue syytteitä.
Ei kannata. Juttu kaatuisi joka tapauksessa näytön puutteeseen.
Epäillyt on tähän mennessä pidetty vangittuina pakkokeinolain turvin. Käräjäoikeus on pitänyt tutkinnan alussa todennäköisenä, että epäillyt pakenisivat, jos he odottelisivat oikeuskäsittelyä vapaalla jalalla. Pakenemisvaara on riittävä peruste tutkintavankeudelle.
Mutta koska oikeudenkäynti kaatui uhrin poissaoloon, juttu jäi vireille eli avoimeksi.
Epäillyt päästetään vapaiksi. Koska uhrin löytyminen on hyvin epätodennäköistä, epäiltyjä ei ole kohtuullista pitää enää tutkintavankeudessa.
Kun epäillyt pääsevät vapaalle jalalle, hekin poistuvat maasta mahdollisimman pian.
Rikosepäily jää vireille. Oikeuden päätökseen asti se ei koskaan etene. Rikolliset jäävät tuomiotta.
Nämä ongelmat ovat aina läsnä, kun kansainvälistä ihmiskaupparikosta tutkitaan Suomessa. Riski jutun kaatumiseen on suuri.
Toissa torstaina Helsingin käräjäoikeus kuuli ihmiskauppajutun uhria ensimmäisen kerran oikeusistunnon ulkopuolella.
Tapaus on poikkeuksellinen, sillä poliisin esitutkinta on vielä kesken. Sitä myöten tapaus ei ole myöskään ollut syyteharkinnassa, eikä syytettä luonnollisesti ole nostettu saati luettu.
Syy ennenaikaiseen kuulemiseen oli yksinkertainen. Jollei kuulemista olisi järjestetty, kuultavana ollut uhri olisi poistunut Suomesta ennen oikeudenkäyntiä, kuten yleensä käy.
Paikalla kuulemistilaisuudessa oli lähes sama kokoonpano kuin varsinaisessa oikeudenkäynnissä: tuomari, lautamiehet, syyttäjä, yksi epäilty oikeusavustajineen sekä uhri ja hänen oikeusavustajansa.
Vain kaksi ihmistä puuttui: ulkomailla oleva toinen epäilty ja hänen avustajansa.
Tähän puutteeseen juttu voi vielä kaatua. Epäilty ei pääse esittämään kysymyksiä asianomistajalle.
Kun poliisi pääsee ihmiskauppa- tai paritusrikoksen jäljille, epäilty otetaan kiinni. Hänet pidätetään ja vangitaan neljän päivän kuluessa.
Jos kyse on prostituutioon liittyvästä ihmiskaupasta, prostituoitu on asianomistaja. Poliisi kuulee häntä esitutkinnassa, minkä jälkeen hänet toimitetaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän pariin. Sen jälkeen hän on vapaa liikkumaan.
Vaarana on, että hän lähtee pian ulkomaille, ja sen jälkeen häntä ei nähdä.
Jos kyse on parituksesta, prostituoitu on todistaja, koska paritus on rikos, jossa ei ole mukana ihmiskauppaa.
Lopputulos on sama. Epäilty odottaa sellissä oikeudenkäyntiä, mutta uhrien ja todistajien olinpaikasta ei ole muuta tietoa kuin että Suomessa he eivät todennäköisesti ole.
Yleensä juttu kaatuu saman tien istunnon alettua, ennen kuin edes syytteitä on luettu.
Nyt esitutkinnassa oleva ihmiskaupparikos päätynee oikeuteen ja ehkä tuomioonkin asti. Uhrina kuultu keskieurooppalainen nainen halusi tulla kuulluksi oikeudessa muttei odottaa varsinaista oikeudenkäyntiä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan nainen oli kertonut poliisille, että hän lähtee ennen oikeudenkäyntiä.
Nainen ehti odotella Suomessa lausuntonsa antamista marraskuulta asti.
Viranomaisilla on oma järjestelmänsä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Sen puitteissa uhreille tarjotaan majapaikka ja elanto Suomessa vaikka oikeudenkäyntiin asti.
Samalla heitä pyritään pitämään erossa ihmiskauppa- tai paritusringistä. Jos rikollisjärjestö saisi heihin yhteyden, se voisi painostaa naisia poistumaan ennen oikeudenkäyntiä.
Painostus saa naiset joskus poistumaan maasta, mutta he eivät odottele oikeudenkäyntiä muutenkaan mielellään kuukausikaupalla.
"Heillä on aika yksinäistä täällä. Sosiaalinen tyhjiö", sanoo rikostarkastaja Petri Rainiala.
Helsingin rikospoliisilla oli tutkittavana myös toinen ihmiskauppatapaus, jossa yksi uhreista saatiin oikeussaliin asti. Hän oli alaikäinen, joten hänet voitiin ottaa huostaan lastensuojelulain perusteella. Täten häntä kuutiin oikeudenkäynnissä, ja rikolliset saivat tuomion.
"Yleensä ihmiskaupparikoksien tutkinnassa on ollut ongelmia, jotka ovat edellyttäneet poikkeuksellisia järjestelyjä", Rainiala sanoo.