Kansan Uutiset: Helsinkiin tulossa ennätysmäärä kerjäläisiä

Kansan Uutiset: Helsinkiin tulossa ennätysmäärä kerjäläisiä 20.3.2013
Yle: Helsinki houkuttelee kesällä viitisensataa romanikerjäläistä
Iltalehti/STT: Kunnilta puuttuvat ohjeet kerjäläiskysymyksiin
Yle Turku: Kerjäämisen häpeä vähenee ihmispatsaana

Päiväkeskus Hirundo tarjoaa akuutin humanitaarisen avun.

Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan Helsinkiin on tänä keväänä odotettavissa vielä enemmän kerjäläisiä kuin vuonna 2012, jolloin heitä oli ennätysmäärä.

Kerjäläisten auttaminen on ihmisoikeuskysymys, jota ei voida väistää kieltämällä asia, Diakonissalaitos painottaa. Sen mukaan romanikerjäläisten asema on koko EU:n tasoinen ongelma, johon ei voi vaikuttaa pelkästään paikallisilla toimilla.

Helsingissä on keväästä 2011 saakka toiminut Diakonissalaitoksen yhdessä Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa kanssa ylläpitämä päiväkeskus Hirundo. Siellä pääosin Romanian ja Bulgarian romaneista koostuva asiakaskunta on voinut käydä peseytymässä tai syömässä omia ruokiaan. Keskuksessa voi myös pestä pyykkiä ja käyttää internetiä.

Päiväkeskus Hirundo tarjoaa kerjäläisille välittömän humanitaarisen avun. Samalla se auttaa liikkuvan väestön ja kerjäläistilanteen hallinnassa sekä Helsingin katurauhan säilyttämisessä, Diakonissalaitoksesta kerrotaan.

Yli 13 500 asiakaskäyntiä vuodessa

Viime vuonna Hirundossa oli yhteensä 13 539 käyntiä. Kävijöistä yli puolet tuli Romaniasta ja hieman alle puolet Bulgariasta. Romanien lisäksi Hirundossa on käynyt makedonialaisia, moldovalaisia, ghanalaisia ja marokkolaisia työnhakijoita. Miehiä kävijöistä oli noin kaksi kolmannesta ja alle 18-vuotiaitakin asiakkaita oli viime vuonna yli 1 300. Kävijöillä oli monenlaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia.

Kerjääminen ei ole rikos

Perinteinen kerjääminen ei ole Suomessa lainvastaista.

Kerjäämiseen joskus liittyviä rinnakkaisilmiöitä kuten pakkokaupustelua, rikoslakirikoksia, ihmiskauppakysymyksiä, luvatonta leiriytymistä ja roskaamista Hirundon ylläpitäjät eivät hyväksy.

Diakonissalaitoksen mukaan Hirundo ei toimi magneettina kerjäläiselle. Päiväkeskus tarjoaa akuutin humanitaarisen tuen, jakaa oikeaa tietoa ja pyrkii varmistamaan asiakkaiden turvallisen kotiinpaluun. Tämä on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Päiväkeskuksen kustannukset ovat noin 200 000 euroa. Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos rahoittavat sitä kumpikin 80 000 eurolla ja seurakuntayhtymä 40 000 eurolla.

Diakonissalaitoksen mukaan on varmaa, että ilman Hirundon panosta kerjäläiset näkyisivät enemmän Helsingin katukuvassa ja työllistäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä sekä poliisia enemmän.

_____________________________________________

Yle: Helsinki houkuttelee kesällä viitisensataa romanikerjäläistä

Uutena ilmiönä saatetaan nähdä ovelta ovelle -kaupustelua.

Tällä hetkellä Romaniasta ja Bulgariasta tulleita romanikerjäläisiä on pääkaupunkiseudulla noin 200, arvioi Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmän vetäjä Jarmo Räihä. Tulevana kesänä Helsingin katukuvassa pyörii Räihän arvion mukaan noin 500 romanikerjäläistä. Määrä on samankaltainen kuin aiempina vuosina.

- Valtaosa tämänkin hetken kerjäläisistä ovat olleet jo aikaisempina vuosina Suomessa. Samat henkilöt, samoissa tehtävissä, Räihä kuvailee tulevan kesän kerjäläisiä.

Räihä kertoo, että romanien mukana uutena ilmiönä voi tulla ovelta ovelle -kaupusteleminen. Perinteisesti romanit ovat kerjäämisen ohella toimineet katusoittajina tai myyneet kukkia.

- Talosta taloon kierretään ja myydään jotain pientä. Kaupungin keskustassa ilmiö ei todennäköisesti juuri näy, koska rappukäytävät ovat yleensä kiinni. Maaseudulla ilmiö voi aiheuttaa uutta hämminkiä.

Lähtötaso romanien työllistymiseen on Suomessa varsin kehno. Monilla ei ole koulutusta, työhistoriaa eikä kielitaitoa. Tilapäistöitä voi silti olla tarjolla.

- Meillä oli viime kesänä parikymmentä ihmistä marjanpoiminnassa. Sekin on parempi kuin vaan olla toimettomana, Räihä sanoo.

"Ilmiö hallinnassa"

Räihä on tutustunut kerjäläisongelmaan eri puolilla Eurooppaa. Hän arvioi, etteivät ainakaan Suomen kerjäläismäärät tule nykyisellä politiikalla kasvamaan.

- Ilmiö on hallinnassa. Tiedämme mistä ja kuinka paljon ihmisiä tulee. Lisäksi kerjäläiset varmasti miettivät nykyisin, että kannattaako tulla vai ei.

Kerjäläisongelman hillitsemisestä Räihä kiittää vuonna 2010 perustettua kerjäläistyöryhmää. Siinä mukana ovat keskeiset kaupungin hallintokunnat, poliisi ja diakonissalaitos.

- Ihmiset tietävät, että heistä ollaan kiinnostuneita. Se näkyy jo rikostilastoissa selvänä alentumana esimerkiksi omaisuusrikoksissa.

_____________________________________________

Iltalehti/STT: Kunnilta puuttuvat ohjeet kerjäläiskysymyksiin

Helsingin kaupungin kyselyn mukaan poliisi ja sosiaalipalvelut ovat sopineet yhteisistä toimintamalleista Tampereella, Turussa ja Oulussa. Myös Helsinki on tehnyt linjauksia asiasta.

Kaupunkien ohjeissa otetaan kantaa muun muassa luvattomaan leirintään ja sovitaan käytännön yhteistyöstä alaikäisten tilanteen selvittämiseksi. Helsingin kaupungin kyselyyn vastasi 20 kuntaa.

Esimerkiksi Turussa perustettiin kaksi kolme vuotta sitten ryhmä, jossa on edustajat sosiaalitoimesta, poliisista ja seurakunnista.

- Sovimme, miten toimitaan, jos kerjäämästä tavataan lapsia, raskaana olevia naisia tai sairaita vanhuksia, kertoo sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Kaarina Katas STT:lle.

______________________________________________

Yle Turku: Kerjäämisen häpeä vähenee ihmispatsaana

Mustat ja kullan tai hopean väriset ihmispatsaat saavat välillä kadunkulkijan säpsähtämään. Osa kerjäläisistä on alkanut hankkia roponsa mieluummin katutaiteilijana kuin vain ojentamalla rahakuppia ohikulkevia kohti.

Kerjäläiset keksivät uusia keinoja tienata rahaa kaduilla. Keväällä kerjäläisten ohella katukuvaan on ilmestynyt myös kullan tai betonin värisiä "ihmispatsaita". Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijä Marjatta Vesalainen vahvistaa, että patsaina esiintyvät katutaiteilijat ovat romanikerjäläisiä.

- Täällä meidänkin päiväkeskuksessa on duunailtu niitä pukuja. Tämäntyyppisenä mannekiinina esiintyminen on kerjäläisille hyvin yleinen tapa, koska sillä tienaa paremmin rahaa eikä se ole yhtä nöyryyttävää kuin kerjääminen, Vesalainen sanoo.

Erityisesti miespuoliset romanikerjäläiset kokevat rahan kerjäämisen kadunkulmassa nöyryyttävänä ja kiusallisena. Ihmispatsaina esiintyviä romanikerjäläisiä on toiminut aiemmin erityisesti Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa.

"Romanikerjäläiset eivät ole vain yksilöitä"

- Helsingissä he ovat toimineet näin jo ainakin pari vuotta, tämähän ei ole uusi keino. Lisäksi he soittavat instrumentteja, myyvät kukkia kesäisin, keräävät romua tai pulloja ja myyvät rihkamaa. Joskus oli myös kengänkiillottajia, mutta poliisi kielsi heidän toimintansa. Jollain tavallahan ihmisen on elantoa hankittava, kun sitä ei kotimaasta saa, Vesalainen toteaa.

Vesalainen muistuttaa, että romaneja ei voi luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi. Joidenkin romanien keskuudessa vallitsee myös vahva ryhmään kuulumisen kulttuuri.
- Täytyy muistaa, että Romaniassa on hyvin monenlaisia romaneja, joiden tavat ja kieli poikkeavat eri puolilla maata. On niin sanotusti romanialaistuneita romaneja ja sitten romaneja, jotka elävät vielä vankkurikaudella.

- Sekin meitä suomalaisia varmaan ihmetyttää, kun pidämme itseämme yksilöinä, mutta romanikerjäläiset kokevat itsensä nimenomaan ryhmiksi, Vesalainen sanoo.