Suomen Kuvalehti: Heittäisipä joku meitä kaljatölkillä

Suomen Kuvalehti: Heittäisipä joku meitä kaljatölkillä 12.3.2013
Suomen Kuvalehti: Suomen Antifa, lähinnä muistoissamme 13.3.2013
Suomen Kuvalehti: The media will take that as a nazi salute 14.3.2013

Suomen Sisu järjesti suurkäräjänsä. Paikalle jaksoi ilmeisesti noin tusinan verran patriootteja viilailemaan uutta julkisuuskuvaa, toiveena että yleisö unohtaisi heidän menneet julkilausumansa ja kirjasuosituksensa. Paikalla oli ehkä tuplaten tuo määrä poliiseja vahtimassa sisulaisuuden vastaista mielenosoitusta, joka viranomaistenkin mukaan sujui rauhallisesti. Jotkut huppupäät ilmeisesti yrittivät haastaa verbaalisesti riitaa käräjöitsijöiden kanssa.

Väkivaltaisen yhteenoton hinku on todella kova sekä äärioikealla että -vasemmalla. Jos Suomen Sisua olisi väkivalloin estetty pitämästä käräjiään, he muistelisivat sitä lämmöllä vielä vuosikymmenten päästä. Tapahtumaan oltaisiin voitu viitata vastedes aina joidenkin ”patrioottien” nolattua itsensä öykkäröinnillään: muistakaa Suurkäräjien verilöyly!

Todellisuudessahan vastamielenosoitukset kuuluvat perinteisesti asiaan, jos ääriryhmät näkyvästi kokoontuvat. Nyt Jussi Halla-ahokin kirjoittaa, kuin tapahtuma olisi ollut jotain skandaalimaista ja ainutlaatuista. Hän ihmettelee, miksi vastamielenosoituksesta ei uutisoitu enempää, jotainhan olisi saattanut tapahtua vaikkei tapahtunutkaan. Halla-aho kirjoittaa:

Olisi mielenkiintoista nähdä reaktiot, jos mustiin pukeutuneet ja naamioituneet Suomen Sisun jäsenet olisivat mölynneet jonkin vasemmistolaisen yhdistyksen kokouspaikan edustalla ja huudelleet osanottajille hävyttömiä. Uskon, että päätoimittajat, kansanedustajat ja ministerit olisivat syvästi järkyttyneitä. Vaikuttaa siltä, että säännöt eivät ole aivan samat aivan kaikille.

Hän siis fantasioi tapahtuman ja sitä seuraavan järkytyksen ministeritasolla. Tämän unelman perusteella hänestä vaikuttaa siltä, että patriootteja kohdellaan epäreilusti. Tosielämässä vaikuttaa kyllä siltä, että esimerkiksi Kokoomuksessa nostetaan äärivasemmiston riehuminen hyvin mielellään valokeilaan:

”Voisiko joku kertoa, mikä on Euroopan äärioikeiston ja -vasemmiston ero nykyään? En oikein tiedä. Kertokaa please” -Alexander Stubb

Entäpä tämä radikaali vasemmisto sitten, esimerkiksi nykyinen Antifa? He jakavat ”patrioottien” kaipuun väkivaltaisiin yhteenottoihin. Syynä varmaankin se, että poliittinen vaikuttaminen ei oikein kiinnosta eikä suju. Katsokaa Antifan kirjoitusvirheitä vilisevän CAPS LOCK-painotteisen kotisivun taustatapettia. Väkivaltaurpo siinä poseeraa pesismailan kanssa. Tämä ei ole se pasifistinen Antifa, jolle sain maalata bannerin 20 vuotta sitten.

Suomen Sisun ja muiden mustanaamiokerhojen vastustajille pari toivomusta, kun järjestätte vastamielenosoituksia:

-Muistakaa toiminnassanne ja lausunnoissanne, että maahanmuuttokriittisillä nationalisteillakin on kokoontumisen vapaus.

-Pride-marssilta onnistuttiin taannoin poistamaan Finnish Defence League, samoin pitäisi olla mahdollista poistaa mielenosoituksesta väkivaltaiset huppupäät. Ainakin voisi ilmoittaa, että he eivät ole tervetulleita. Naamioituminen on valmistautumista laittomuuksiin, rauhallisessa mielenosoituksessa ei pitäisi olla mitään sijaa katutaistelusta uneksiville öykkäreille. Juuri heitä äärioikeisto haluaa nähdä.

-Älkää todetko mielenosoituskutsussa että järjestäjillä ”ei ole aikeita ryhtyä väkivaltaan. Mutta jos joku moisen tekee, eivät järjestäjät lähde tätä estämään”. Jos joku anarko-Marko olisi aiheuttanut sisulaiselle fyysistä vahinkoa, koko paska olisi kaatunut vastamielenosoittajien järjestäjien niskaan tämän lauseen ansiosta.

Ensi kesän tapahtumia jo etukäteen vaivautuneena odotellen.

_______________________________

Suomen Kuvalehti: Suomen Antifa, lähinnä muistoissamme 13.3.2013

Kirjoitin eilen sekä äärioikeistolaisten että -vasemmistolaisten ryhmien väkivaltaisen yhteenoton kaipuusta. Linkkasin Suomen Antifan idioottimaisen näköiselle sivustolle ja kirjoitin: ”tämä ei ole se pasifistinen Antifa, jolle sain maalata bannerin 20 vuotta sitten”. Ja eipä tosiaan taida ollakaan.

1992-3 tunsin muutamia Antifan toiminnassa olleita ja vierailin heidän tapahtumassaan ainakin kerran. Nämä tuttavani eivät olleet vasemmistoanarkisteja, saati sitten pesismailojen heiluttajia. Myöhemmin kuulin sieltä sun täältä, että Antifa on lakkautettu vuosituhannen vaihteessa.

Jos tänään googlaa Suomen Antifan, huomaa että se elää lähinnä äärivasemmistoa kritisoivien kirjoittajien puheissa. Ei vain Hommaforumilla, vaan myös liberalistien Vapaasana.net kirjoitti 2009 kuinka ”Anarkistit, AFA ja ANTIFA - äärivasemmisto yrittää hallita pelolla ja väkivallalla”. 2010 Vapaasana muistaa mainita otsikolla ”’Antifasismi’ - kommunismin puolustamista ja katutappelua”, että Suomen Antifa on lakkautettu mm. ”liiallisen maltillisuuden” vuoksi. Maltilliselta se minustakin vaikutti.

Antifa esiintyi muinoin varsin näkyvästi eri mielenosoituksissa, hienosti maalatun bannerinsa alla. Nyt ei näy muuta eloa kuin tuo aiemmin mainittu sivu. Olen eilisen blogitukseni jälkeen kuullut, että kyseessä on ilmeisesti yhden henkilön ylläpitämä viritys, hyvin mahdollisesti feikki. Uskon muuta, kun näen mitään konkreettisempaa toimintaa Antifan nimellä.

Entä sitten Suomen AFA? No, siitä ei meinaa tänä päivänä näkyä edes feikkisivustoa. Suomessa on ehdottomasti väkivaltaa ihannoivaa äärivasemmistoa, mielenosoituksiin osallistuvat huppupäät eivät ole väärennöksiä. Mutta onko heitä kourallista enempää, kykenevätkö he muuhun kuin kiljun juontiin ja huuteluun, onko heillä mitään sananvaltaa poliittisessa vasemmistossa?

Moni on nyt valmis vastaamaan ”todellakin ja ehdottomasti”. Itse kaipaisin edes jotain tutkittua tietoa. Nykyisin ollaan kovin kärkkäitä niputtamaan kaikki antifasistit (joihin luen mm. itseni) väkivaltaiseksi ”äärivasemmistoksi” ilman sen kummempaa perustetta. Heitellään organisaatioiden nimiä kuten Antifa ja AFA muistamatta mainita, että sellaisia ei tällä hetkellä maassamme taida edes toimia.

Suomen Antifan nimissä tehty sivusto näyttää typerältä mm. siksi, että siinä vedetään surutta yhtäläisyysmerkit Perussuomalaisen puolueen ja äärioikeiston välille. Perussuomalaisethan ei ole jatkumoa Siitoinin ja Kuisman porukoille, vaan Vennamoiden SMP:lle, joka sekin oli loppuvuosinaan maahanmuuttokriittinen.

Samalla lailla typerää on antifasismin leimaaminen äärivasemmistolaisuudeksi, ja sitä tehdään jatkuvasti, ihan oikeilla nettisivuilla jotka eivät ole vain jonkun yhden ihmisen pelleilyä.
_______________________________

Suomen Kuvalehti: The media will take that as a nazi salute 14.3.2013

Suomen Sisua käsittelevä blogitussarjani jatkuu, lupaan keksiä pian jotain uutta.

Jiri Keronen on kirjoittanut Suomen Sisusta ja sen pyrkimyksestä korjailla mainettaan vähemmän nazionalistiseen suuntaan. Suosittelen lukemaan. Hän esittää ajatuksen, joka kannattaa pitää mielessä: jos joku henkilö tai järjestö pyrkii ohjaamaan toimintaansa vähemmän kyseenalaiseen suuntaan, kannattaa kannustaa pikemminkin kuin muistutella vanhoista synneistä.

Ongelmana on kuitenkin tämä: mistä tiedämme, että kyseessä ei ole valheellinen valkopesu? Fasisminvastustajien reaktio Suomen Sisun linjanmuutokseen ei johdu pelkästä psykologisesta ajattelemattomuudesta. Länsimainen äärioikeisto ei nimittäin enää toimi kuten lapsuudessamme, jolloin Siitoin ja kumppanit marssivat hakaristilippu ylpeästi tanassa.

Äärioikeistolle on nykyisin pikemminkin sääntö kuin poikkeus kiistää rasismi ja minkäänlainen natsinostalgia. Esimerkkinä vanha tuttu Ku Klux Klan.

Tässä vanhassa TV Nation-ohjelman pätkässä klaanilaiset yrittävät selitellä veks mm. Hitler-fanikuvaa ja huppupääpatsaita, jotka tekevät Hitlertervehdystä.

”The media will take that as a nazi salute” valittelee klaanilainen, ja kertoo kyseessä olevan vanha roomalainen tervehdys, joka tehdään oikealla kädellä vaikka patsaalla onkin vasen tanassa.

Ei pitäisi ihmetellä, miksi sisulaisten suunnanmuutosta ei niellä pureksimatta, kun tällaista on joutunut seuraamaan jo vuositolkulla. Jos Sisu todella pyrkii muuttamaan linjaansa, tilanne on toki heidän kannaltaan epäreilu ja kiusallinen. Heille luulisi kuitenkin tarjoutuvan tilaisuuksia osoittaa rehellisyytensä: kukaan ei toivoakseni ole kieltämässä heidän toimintaansa saati sitten lähettämässä keskitysleirille.