Yle: Maahanmuuttajia maanitellaan vanginvartijoiksi

Yle Helsinki: Maahanmuuttajia maanitellaan vanginvartijoiksi 14.3.2013

Ulkomaisten vankien määrä on Suomessa kymmenkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Vartijakoulutuksen valintakokeisiin pohditaankin nyt muutoksia, jotta maahanmuuttajien pääsy alalle helpottuisi.

Suomen vankiloihin kaivataan maahanmuuttajataustaisia ja kielitaitoisia vartijoita. Valtaosa vieraskielisistä vangeista istuu Uudenmaan vankiloissa.

Lasse Liikane houkuteltiin Virosta töihin Sörkan vankilaan yhdeksän vuotta sitten. Kokenut vartija pääsee käyttämään viron taitojaan päivittäin.

- Se kielitaito ja muu kulttuuritaustan tietäminen ei varmasti ole haitaksi ollut. Jos on pieniä konfliktitilanteita, niin kyllä omalla kielellä selittäminen rauhoittaa aika nopeasti tilanteet, Liikane pohtii.

Vielä 90-luvun alussa Suomen vankiloissa oli päivittäin noin 20 ulkomaalaista vankia, viime vuosina luku on noussut yli neljänsadan.

Suurimmat ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, myös romanialaisten määrä on kasvanut voimakkaasti.

- On hyvä, kun meillä on päivittäin töissä muualta tulevia vartijoita, me pystytään ainakin ne venäjän ja vironkieliset hoitamaan tällä hetkellä hyvin, mutta löytyy myös niitä, joiden kanssa meillä ei ole mitään yhteistä kieltä, harmittelee Helsingin vankilan apulaisjohtaja Irene Litmanen.

Kommunikoinnin vaikeus johtaa pelkästään sellissä vietettyihin päiviin ja vaikeuttaa vangin asioiden hoitoa.

Sörkassa kielten puutelistalla ovat turkki, arabia, romania ja puola - myös saksan ja ranskantaitoisille vartijoille olisi kysyntää.

Vartijakiintiöt ratkaisuna?

Uusimmalla vartijakurssilla ei ole yhtään maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Usein kompastuskiveksi osoittautuu valintakokeissa suomen kieli.

- Tämä ei ole kaikkein houkuttelevin ala, ainakaan sellaisille henkilöille, jotka tulevat maasta, jossa viranomaistoiminta on kovin erilaista, sanoo koulutuspäällikkö Raija Järvenpää Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta.

Muissa pohjoismaissa on käytössä maahanmuuttajakiintiöitä. Esimerkiksi Norjassa on kiintiöpaikka jopa saamenkielisille.

Järvenpää huomauttaa, että myös alan aktiivinen markkinointi olisi tärkeää.

- Meillä hakijamäärät tähän vankeinhoidon perustutkinnolle on vuosien saatossa olleet vähän laskusuunnassa ja maahanmuuttajat ovat senkin vuoksi yksi ryhmä, jota täytyy alkaa rekrytoida. Sen suomenkielen ja kirjallisen osuuden räätälöinti sellaiseksi, että nämä maahanmuuttajat siitä paremmin selviytyisivät, niiin se on kyllä ihan mahdollista, sanoo Järvenpää.