Yle: Työväki muuttaa muualle - maahanmuuttajia tilalle

Yle Etelä-Karjala: Työväki muuttaa muualle - maahanmuuttajia tilalle 11.3.2013

Muuttoliiketutkimuksen mukaan Lappeenrannan pitäisi alkaa jo huomioida kasvava maahanmuuttajien määrä palvelurakenteessaan. Voimakas maahanmuutto vaikuttaa julkisiin palveluihin vasta viiveellä.

Valtiotieteen tohtori Timo Aro on tehnyt analyysin Lappeenrannan muuttoliikkeestä vuosina 2000-2012. Aron mielestä on paljon tärkeämpää seurata määrällisen muuttovoiton tai muuttotappion sijaan sitä, millaisia lähtijät ja tulijat ovat tuloiltaan ja koulutukseltaan. Jos Lappeenrantaa vertaa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin, sillä menee kohtalaisen hyvin. Lappeenrannan väestökehityksen myönteinen piirre on maahanmuutto.

- Maahanmuutto heijastuu positiivisesti väestön kehitykseen jo nyt ja mitä pidemmälle eletään niin todennäköisesti positiiviset vaikutukset ovat vielä suurempia.

Lappeenrannan luonnollinen väestönkasvu on lähtenyt uudelleen nousuun. Aron mukaan kyse on poikkeuksellisesta ilmiöstä suomalaisten kaupunkien joukossa. Väestönlisäys on seurausta 90-luvulta asti vahvistuneesta maahanmuutosta. Muuttovoitto vaikuttaa viiveellä väestönlisäykseen. Jos muuttoliike jatkuu samankaltaisena koko vuosikymmenen ajan, väkiluku kasvaa jopa kolmella tuhannella henkilöllä.

Opiskelijoiden heiluriliike ja hyvätuloisten pako

Lappeenrannan heikko piirre on tyypillinen muillekin opiskelukaupungeille: opiskelijoiden heiluriliike.

- Kaupunkiin tulee paljon opiskelijoita, mutta alueen työmarkkinat eivät vedä heitä niin paljon, jolloin he muuttavat pois, sanoo Aro.

Keskuskaupungeista muuttaa pois usein nuorempia, koulutetumpia ja useimmiten työssäkäyviä. Kaupungin talouden kannalta on ongelmallista, että hyvätuloisia muuttaa muualle ja tilalle tulee köyhiä opiskelijoita. Ilmiö näkyy Lappeenrannassa kuitenkin vaimeampana kuin suurissa opiskelukaupungeissa.

- Lappeenranta, Lahti ja Pori pärjäävät tässä muihin verrattuna hyvin.

Korkeakoulutettujen muuttotappio on Lappeenrannassa kuitenkin vähäisempää verrattuna muihin yliopistokaupunkeihin.

- Se kertoo siitä, että siellä olevat koulutusohjelmat vastaavat ainakin osittain alueen työvoimatarpeisiin. Toisekseen, palvelualojen voimakas kasvu tuo työtä myös korkeakoulutetuille, arvelee valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Imatralta ja Helsingistä Lappeenrantaan

Jos maahanmuuttoa ei lasketa, Lappeenrantaan muutetaan eniten Imatralta. Helsingistä tulee paljon paluumuuttajia. Myös Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta muutetaan Lappeenrantaan.

Lappeenrannasta lähdetään Helsinkiin ja naapurikuntiin.

Ammattialoittain Lappeenrantaan tulee muuttovoittoa koulutuksen, julkisen hallinnon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialoilta. Kaupungista valuu pois teollisuuden, tieteellisen ja teknisen toimialan ammattilaisia.

Muuttoliike ennakoi tulevaa palvelurakennetta

Valtiotieteen tohtorin Timo Aron mielestä, kaupungin kannattaa tutustua huolella muuttoliikkeeseen muutenkin kuin numeroina. Jos suurin osa kaupunkiin muuttajista on tietyn ikäisiä ja tietyn taustaisia, se näkyy palvelurakenteessa korostuneesti vasta vuosien kuluessa.

- Lappeenrannassa keskeistä on maahanmuutto, joka todennäköisesti tulee lisääntymään. Se pitäisi ottaa huomioon myös palvelurakenteessa, asumisessa, työllistymisessä, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutuksessa. Ne on otettava huomioon aivan eri tavalla kuin tähän asti, sanoo valtiotieteen tohtori Timo Aro.