Yle: Turvapaikanhakijoilla sotilasyhteyksiä – Maahanmuuttoviraston mukaan ei välttämättä turvallisuusuhka

Yle: Turvapaikanhakijoilla sotilasyhteyksiä – Maahanmuuttoviraston mukaan ei välttämättä turvallisuusuhka 4.11.2015

Myös Suomeen ja Itä-Suomeen on saapunut esimerkiksi taisteluissa olleita turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtajan mukaan sotilaita tulee Suomeen hyvin erilaisista lähtökohdista. Turvapaikkapäätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko henkilö syyllistynyt sotarikokseen kotimaassaan.



Itä-Suomessa turvapaikanhakijoita on tällä hetkellä noin 1500 sijoitettuina eri vastaanottokeskuksiin. Suojelupoliisi antoi eilen arvion Suomen turvallisuustilanteesta. Supon päällikkö Antti Pelttarin mukaan Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka on kasvanut, joskin arvion mukaan uhka on edelleen matala.

Rikoskomisario Leevi Makkonen Itä-Suomen poliisilaitokselta sanoo, että Supo on kiinnostunut tietyistä tiedoista, joita tulee esille turvapaikkatutkinnassa. Paikallispoliisi välittää nämä tiedot edelleen Supolle, joka tekee sitten arvioita omilla kriteereillään.

Makkonen toteaa, että Itä-Suomessakin on sellaisia henkilöitä, jotka ovat toimineet esimerkiksi taistelutehtävissä.

– Jotkut turvapaikanhakijat ovat ilmoittaneet ammatikseen poliisi tai sotilas, sanoo rikoskomisario Leevi Makkonen Itä-Suomen poliisista.

Makkonen muistuttaa kuitenkin, että sotilaana toiminen ei välttämättä liity suoraan terrorismiin.

Poliisin suorittamassa turvapaikkakuulustelussa ammatin ilmoittaminen ei aiheuta sen suurempia toimenpiteitä. Maahanmuuttovirasto tekee myöhemmin omaa turvapaikkapuhutteluaan oleskeluluvan perusteesta.

Sotilaat turvapaikkaperusteet selvitetään kuten muidenkin

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo, että myös poliisien ja sotilaiden kohdalla turvapaikkatutkinnassa heidän esittämänsä turvapaikkaperusteet selvitetään kuten kaikkien muidenkin.

Similä kertoo, että esimerkiksi sotilaiden osalta otetaan kuitenkin huomioon, millaisessa sotilastoiminnassa he ovat olleet mukana.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ovatko he omassa kotimaassaan syyllistyneet sellaisiin tekoihin, joita ei voi hyväksyä, sanoo Similä.

Similä rajaa teot sellaisiin, jotka eivät liity normaaliin sodankäyntiin. Näitä ovat esimerkiksi siviilien ampuminen ja kidutus.

Tärkein väline tarkistaa näitä yhteyksiä on hakijan oma kertomus turvapaikkapuhuttelussa. Puhuttelussa hakija pääsee itse kertomaan omista turvapaikkaperusteistaan. Maahanmuuttovirasto tarkistaa omalta osaltaan tarkempaa selvittelyä vaativia asioita. Apua selvitykseen voi saada esimerkiksi Puolustusvoimien tai Poliisin asiantuntijoilta.

Sotilaita erilaisista lähtökohdista

Juha Similä kertoo, että sotilaita tulee Suomeen hyvin erilaisista lähtökohdista tavallisista rivisotilaista korkeassa tehtävässä oleviin. Lähtemiseen voi olla erilaisia perusteita.

– Tyypillinen tilanne rivisotilaiden kannalta vaikkapa Syyriassa voi olla se, että armeija pakottaa osallistumaan sellaiseen taistelutoimintaan, missä pitäisi murhata siviileitä tai tehdä sellaisia tekoja mitä ei voida pitää hyväksyttävinä. Tai voi olla että sitten siellä vastapuoli, erilaiset ääriliikkeet, pyrkivät pakottamaan näitä sotilastaustaisia henkilöitä omiin joukkoihinsa.

Similä sanoo, että osallistumisessa taisteluihin sodan "normaaleilla pelisäännöillä" ei ole mitään outoa.

Jos turvapaikanhakija on syyllistynyt esimerkiksi sotarikoksiin, turvapaikkapäätöksessä käytetään termiä poissuljenta. Se tarkoittaa, että hakija ei tarvitse taikka ansaitse suojelua.

– Vaikka henkilön toiminnan takia nykyiset valtaapitävät vainoaisivat häntä esimerkiksi sotarikosten takia, niin ei tämän järjestelmän tarkoitus ole palkita häntä siitä, sanoo Similä.

Sotilastausta ei välttämättä turvallisuusuhka

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä sanoo, että esimerkiksi turvapaikanhakijoina saapuneista sotilaista ei voi kategorisesti sanoa, ovatko he uhka vaikkapa Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Hän sanoo, että turvallisuusviranomaistausta ei välttämättä ole yksinään uhkatekijä.

Juha Similä korostaa, että Suomessa on olemassa oma viranomaiskoneistonsa sitä varten, että mahdollisista uhkista tiedotetaan eteenpäin.

– Jos huomaamme omassa tutkinnassamme mahdollisia uhkatekijöitä, niin kyllä me niistä ilmoitamme matalalla kynnyksellä esimerkiksi Suojelupoliisille, joka voi sitten tehdä asiasta omaa arviotaan.