HS: Vantaankosken seurakunta tarjosi turvapaikan egyptiläisnaiselle

YLE Uutiset:
Thors: isovanhempien oleskelulupiin ei olla puuttumassa
3.7.2009

Helsingin Sanomat:
Pääkirjoitus: Kohtuullisuutta karkotuspäätöksiin
Thors ei aio puuttua ulkomaalaislain perhetulkintaan
2.7.2009

Helsingin Sanomat:
Egyptiläinen isoäiti sai kuukauden aikaa poistua Suomesta
1.7.2009

Vantaan Lauri -lehti:
Seurakunta tarjoaa turvaa Evelin Fadaylille

Helsingin Sanomat:
Vantaankosken seurakunta tarjosi turvapaikan egyptiläisnaiselle
30.6.2009

MTV3:
Seurakunta tarjosi turvapaikan egyptiläisnaiselle Vantaalla

Vantaan Lauri -lehti:
Evelin Fadayl ei saa jäädä Suomeen
17.6.2009

Vantaankosken seurakunta on päättänyt tarjota egyptiläiselle Eveline Fadayelille, 64, turvapaikan kirkosta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kirkkoturvapaikka myönnetään pääkaupunkiseudulla.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi kaksi vuotta Suomessa asuneen Fadayelin oleskelulupahakemuksen toukokuussa, eikä omaisten valitus hallinto-oikeuteenkaan tuottanut tulosta.

Fadayel on entinen ala-asteen rehtori ja leski. Hän muutti poikiensa luokse Vantaalle aviomiehensä kuoleman jälkeen kaksi vuotta sitten. Fadayelin sukulaisia ei asu Egyptissä.

Hänellä on diabetes, eikä hän pärjää ilman poikiensa apua. Hänellä on asiasta kahden suomalaislääkärin lausunto.

Suomen ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa myönnetään lähtökohtaisesti Suomen kansalaisuuden saaneiden perheenjäsenille. Isoäidin ei katsota olevan perheenjäsen, sillä ydinperheeseen kuuluvat vain lapset ja vanhemmat.

Myöntämällä turvapaikan kirkosta seurakunta pyrkii hidastamaan päätöksen toimeenpanoa, kertoo Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Käytännössä Fadayel voi muuttaa kirkon tiloihin, joista häntä ei voida noutaa ilman kirkkoherran lupaa.

Fadayelin poika korostaa, ettei perhe halua mitään yhteiskunnan tukea – vain pitää isoäidin luonaan. "Se kuuluu meidän kulttuuriimme", 43-vuotias poika sanoo.

Kuvateksti:
Eveline Fadayel uhataan karkoittaa maasta, koska hän ei kuulu poikansa Maher Gergesin ydinperheeseen. Maherin vaimo Heli Gerges lohduttaa.

Iltalehti: Kaupunginjohtaja Pajunen: Puistoisännillä kerjäläiset kuriin

Iltalehti:
Kaupunginjohtaja Pajunen lehdelle: Puistoisännillä kerjäläiset kuriin
30.6.2009

YLE Svenska:
Parkvakter skall få slut på tiggande

HBL:
Pajunen vill förbjuda tiggeri - igen

- Kaupungilla voisi olla eräänlainen puistoisäntä, joka pysäköinninvalvojan tavoin voisi sakottaa lievästi häiritsevää kerjäämistä, Pajunen kertoo.

Valvovan viranomaisen toimenkuva voisi olla myös yhteensulautettu nykyisten pysäköinninvalvojien tehtäviin.

Nykyinen järjestyslaki ei kaupunginjohtajan mukaan ota huomioon järjestäytynyttä kerjäämistä. Pajunen on jo aiemmin esittänyt kerjäämisen kokonaan kieltävää lakia.

Nykyinen laki ei kiellä kerjäämistä, jos se ei ole aggressiivista tai häiritsevää.

Pajusen paljastaa lehdelle keskustelleensa puistoisännän viran perustamisesta epävirallisesti kaupunginvaltuuston jäsenten kanssa.

- Asiaa kohtaan on osoitettu ymmärrystä, Pajunen kertoo lehdelle.

Romaniasta saapuneiden kerjäläisten lisäksi Helsinkiin ja suurimpiin kaupunkeihin on saapunut tänä kesänä myös Slovakian ja Bulgarian romaneita.

EUobserver: Ukip, Lega Nord form hard-right bloc in EU Parliament

EUobserver:
Ukip, Lega Nord form hard-right bloc in EU Parliament
30.6.2009

[...]
The True Finns, in the process of overtaking the local Green League as fourth biggest party domestically, have introduced immigrant-baiting rhetoric to Finland, which until recently had seen very little far-right activity compared to other European countries.

Late last year, party member Jussi Halla-aho described in a blog foreigners as criminals and called asylum seekers "African gang rapists" and "parasites." Mr Halla-aho has since been charged with hate crimes faces up to two years in jail if convicted.
[...]

Aamulehti: Ihminen ei ole numero

Aamulehti/Ylänurkka:
Maila-Katriina Tuominen: Ihminen ei ole numero
29.6.2009

Jokainen päivä on pakolaispäivä. Ei ehkä teille eikä minulle, mutta 42 miljoonalle kanssakulkijallemme.

He ovat paenneet konfliktien ja vainon vuoksi joko oman maansa ulkopuolelle tai omassa maassaan turvallisempaan asuinpaikkaan.

Kun me puhumme turvapaikanhakijoista, pakolaisista tai kiintiöpakolaisista, puhumme heistä numeroina. 42 miljoonaa ei kerro mitään muuta kuin pakolaisten arvioidun lukumäärän vuonna 2008.

Kaksinumeroisen luvun voi lukaista ja unohtaa, mutta jos luku muuttuu eläviksi ihmisiksi, se nostattaa monenlaisia tuntemuksia.

Suomessa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan solmut ovat niin sotkeutuneet, että asiallinen ja järkevä keskustelu on yhä lähes mahdotonta.

On hyvä muistaa, että miljoonat ihmiset muuttavat kotimaastaan joka vuosi monesta eri syystä. On heitä, jotka lähtevät työhön tai opiskelemaan toiseen maahan tai maanosaan tai heitä, jotka lähtevät etsimään onneaan vailla tarkkaa tietoa päämäärästään. On myös heitä, joille lähteminen on pakko.

Heillä ei ole muita vaihtoehtoja. Muista muuttajista he eroavat siinä, etteivät he voi palata kotiinsa.

Niin kauan kuin heidät voidaan tiivistää numeronmuotoisiksi suureiksi, emme kuule heidän itkuaan emmekä näe heidän epätoivoaan. On paljon helpompi tarkistaa Maahanmuuttoviraston tilastosta, että viime vuonna Suomeen saapui 1 255 turvapaikanhakijaa Irakista, 1 181 Somaliasta, 254 Afganistanista ja 209 Venäjältä kuin kohdata elävät ihmiset ja kuunnella, mitä he ovat kokeneet.

Suurten lukujen dynamiikka toimii niin, että se häivyttää kaiken konkreettisen numeroiden alle. Kun valtion budjetista puhutaan luvuin, kukaan ei hermostu, mutta kun budjetin kokonaissumma eritellään eri kululuokkiin, alkavat aivot raksuttaa. Osaamme kysyä, miksi vanhustyöhön on osoitettu niin ja niin vähän rahaa verrattuna esimerkiksi puolustusbudjettiin.

Osaamme perätä, mikä on tärkeintä rahanjaossa, mutta emme vaadi budjettiin lisää rahaa turvapaikanhakuprosessin nopeuttamiseksi. Asia jää eduskunnan ja viranomaistahojen ratkaistavaksi.

Meille kansalaisina asia on olemassa vain kulueränä, vaikka kyse on elävistä ihmisistä. Heillä on oikeus saada päätös, myönteinen tai kielteinen, niin nopeasti kuin suinkin. Lisää työvoimaa ja rahaa sinne, missä asioita käsitellään.

Pohjoismaiden maahanmuuttoministereiden kokoukseen Norjassa osallistunut Astrid Thors ehdotti perjantaina kollegoilleen, että Pohjoismaiden ministerineuvosto tukisi turvapaikkapolitiikkaan liittyvää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

Pohjoismaiden tulisi myös vertailla keskenään kotoutumista ja tehdä yhteistyötä ilman huoltajaa maahan tulleiden alaikäisten asioiden hoitamisessa.

Sanoista teoiksi. Pakolaiset eivät ole tilastoja, vaan oikeita ihmisiä.

HS Mielipide: Monikulttuurikeskuksia Espoossa ei saa sulkea

Helsingin Sanomat
Mielipide: Monikulttuurikeskuksia Espoossa ei saa sulkea
28.6.2009

Me espoolaiset maahanmuuttajat olemme surullisia ja huolissamme. Monikulttuuriset toimintakeskuksemme uhataan lakkauttaa.

Missä me sen jälkeen voimme tavata toisiamme ja muita kuntalaisia ja saada samalla ongelmiimme ammattiapua?

Espoossa kehitetään vain neuvontatyötä, mutta ei läheistyötä. Emme ymmärrä, minkä tähden matalan kynnyksen toimintakeskustoiminta on vaihtunut neuvontapisteeksi. Miksi asiakasta aletaan taas juoksuttaa luukulta luukulle?

Psykososiaalinen ja ihmisen kokonaistilanteen tukeminen menettää merkityksensä. Tällainen säästäminen maksaa tulevaisuudessa muissa palveluissa. Espoon tavoitteena on monta vuotta ollut ehkäistä kotiäitien, yksinhuoltajien, ikääntyvien ja vajaakuntoisten maahanmuuttajien syrjäytymistä.

Me säännöllisesti käyvät asiakkaat sanomme toimintakeskusta toiseksi kodiksemme. Meillä ei ole muuta paikkaa, jossa tavata muita ihmisiä.

Toimintakeskuksessa saamme opetella ja kehittää suomen kielen taitojamme, osallistua moniin kielen oppimista tukeviin toimintaryhmiin ja infotilaisuuksiin. Ja kun ihmiset ryhmissä puhuvat eritasoista suomen kieltä, se auttaa meitä oppimaan keskustelun ja toistemme auttamisen kautta. Muuten kontaktit jäävät vain sosiaalityöntekijän, terveyskeskuslääkärin ja kaupan kassan varaan, eikä heilläkään ole koskaan tarpeeksi aikaa.

Tämä kehityssuunta on taantumista! Ilman alueellisia toimintakeskuksia emme saa tarvitsemaamme tietoa. Liikkuminenkin voi olla meille este, ja paikan löytäminen kaukana kodistamme voi olla vaikeaa.

Mihin on Espoossa kadonnut halu auttaa meitä maahanmuuttajia selviytymään uudessa kotimaassamme ja tukea meidän kotoutumistamme? Mitä meille maahanmuuttajille tapahtuu, mistä saamme turvallisen verkoston muiden ihmisten kanssa? Missä opimme uusia asioita ja löydämme aikaansa antavia ja auttavia työntekijöitä?

Olemme saaneet monipuolisen palvelun lisäksi myös työelämään tutustumismahdollisuuden. Me olemme tyytyväisiä toimintakeskusten toimintaan ja haluaisimme, että sitä vielä kehitetään. Miksi jo tehty työ hylätään?

HILMA JANINA

ja yhdeksän eri kansallisen ryhmän edustajat
Espoo

Kaleva: Vastaanottokeskuksissa kahakoitu usein

Kaleva:
Vastaanottokeskuksissa kahakoitu usein
27.6.2009

Pakolaisten vastaanottokeskuksissa on viime aikoina ollut kahakointia asukkaiden kesken. Pudasjärven viimeisimmän kahakan vuoksi tilannetta on yritetty rauhoittaa siirtämällä muutama nuori muihin yksiköihin. Uusia nuoria sinne ei ole otettu muutamaan viikkoon. Pudasjärvellä ovat kahakoineet lähinnä irakilaiset ja somalit toisiaan vastaan. Oulun vastaanottokeskuksen johtajan Katja Kolehmaisen mukaan väkivaltaa ei keskuksissa siedetä yhtään.

Somalialainen Dabe Ahmed Yazin oli torstaina lähdössä Pudasjärven yksiköstä pyörällä keskustaan. ”En pidä riidoista ja tappeluista. Itse en ole tapellut. Olen paossa sotaa, miksi pitäisi tapella täällä”, hän sanoo.

Kahakoiden syistä hänellä ei ole tarkkaa tietoa. ”Ihmiset ovat olleet kauan yhdessä ahtaissa tiloissa. Sekin voi aiheuttaa riitoja.”

Poliisi kutsuttu kolmesti paikalle

Seitsemän kuukautta Pudasjärvellä ollut irakilainen Assan Bidaurd ei myös pidä tappeluista. Vieressä oleva yksikön vs. johtaja Hannele Huttu-Hiltunen sanoo, että sekä Yazin että Bidaurd ovat niitä, jotka eivät ole kahakoineet. Hänen mukaansa joillakin asukkailla tunteet kuohahtavat helposti. Lisäksi irakilaiset ja somalialaiset epäilevät, että toista osapuolta suositaan. ”Lisäksi syy löytyy aina muista, ei itsestä. Kaikki ovat kuitenkin aina jälkeenpäin nöyriä ja katuvaisia.

Poliisi on nyt joutunut rauhoittamaan tilannetta kolmesti. Ensimmäinen kerta oli keväällä, jolloin toisena osapuolena oli pieni joukko pudasjärveläisiä nuoria. Jo silloin siirrettiin joitakin nuoria muualle. Muutama viikko sitten irakilaisten ja somalialaisten välille syntyi suuri kahina, johon melkein kaikki osallistuivat. ”Se oli haastava tilanne, koska lähes kaikki nujakoivat. Mitään kättä pitempää ei onneksi käytetty. Poliisi vei muutaman nuoren rauhoittumaan putkaan”, Katja Kolehmainen kertoi.

Tilanne yritettiin saada rauhoittumaan sisäisellä työskentelyllä yksikössä, mutta riita leimahti taas keskiviikon vastaisena yönä. Tällöin kymmenkunta nuorta oli rannassa lähdössä kalastamaan. Kahakassa lyötiin, potkittiin ja heiteltiin kiviä. Poliisi kutsuttiin taas paikalle ja yksi nuori joutui käymään sairaalassa.

Yksikössä ei Kolehmaisen mukaan tulla jatkossakaan hyväksymään mitään väkivaltaa. Jos joku ei tule toimeen muiden kanssa, hänet siirretään muualle. Jos joku asukas joutuu toisen pahoinpitelemäksi, häntä kehotetaan tekemään rikosilmoitus.

Henkilökunta on saanut turvallisuuskoulutusta ja varautunut tilanteisiin Kolehmaisen mukaan hyvin. ”Meillä työntekijöillä ei ole lupa käydä kiinni asukkaisiin. Se onkin siinä mielessä hyvä, että omaa turvallisuutta ei vaaranneta”, Huttu-Hiltunen sanoo.

Kolehmainen uskoo, että valtaosaa yksikön nuorista tilanne harmittaa. ”Tällainen aiheuttaa paikallisissa ihmisissä ja muissakin kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan. Syyttömätkin joutuvat kärsimään muutamien takia. Kaikki yksikön 70 nuorta eivät missään nimessä ole riehujia.”

Pakolaisten odotusajan pitkittyessä on vastaavia kahakoita ollut muissakin keskuksissa. ”Emme hyväksy niitä emmekä ymmärrä. Mutta realismia tietysti on se, että ihmisten odottaessa pitkään epätietoisuudessa, tällaista voi tapahtua.”

Ensimmäiset nuoret tulivat Pudasjärvelle joulukuun alussa. Heistä pääosa on yhä siellä. Ensimmäiset päätökset oleskeluluvista saatiin viime viikolla. Somaleja siellä on 50 ja irakilaisia 15.

YLE: Kokenut hammaslääkäri passitetaan töiden sijasta kurssille

YLE Uutiset:
Kokenut hammaslääkäri passitetaan töiden sijasta kurssille
26.6.2009

Jos irakilaiselta Rafi Quasimilta olisi kysytty mihin maahan hän haluaa paeta kotimaastaan, vastaus ei olisi ollut Suomi. Toiveissa häilyi Britannia.

- Olen opiskellut seitsemäntoista vuotta englantia, joten puhun sitä todella hyvin. Olisimme halunneet Englantiin, Rafi sanoo. Mutta Quasimin perheeltä ei kysytty mihin he haluavat, YK:n pakolaisjärjestö UNHCER määräsi heidät Suomeen.

- Tilanteemme oli vaikea, vaarallinenkin. Meille sanottiin vain, että teidän täytyy nyt lähetä.
Vuosikausia kursseilla

Nyt Rafi Quasim perheineen on ollut vuoden Suomessa. Rafi on opiskellut vuoden suomea ja puhuu kieltä jo erittäin sujuvasti. Nyt hän toivoo jo pian pääsevänsä takaisin omiin töihin hammaslääkäriksi. Pätevöitymiskoulutus kestää kuitenkin kolme vuotta, mikä tuntuu Quasimin mielestä kohtuuttoman pitkältä.

- Anteeksi vain, mutta minusta uudelleen opiskelu tuntuu pahalta. Minulla on todistus omasta maastani ja olen tehnyt melkein kymmenen vuotta hammaslääkärin työtä Irakissa.

Rafi Qasim on kuitenkin nöyrä ja toivoo tällä hetkellä vain, että hän voisi opiskelun lisäksi olla myös töissä. Vaikka hammashoitajana. Pelkkä lukeminen yliopistossa ei kolmen lapsen isää enää kiinnosta.

- En vain halua istua kotona ja lukea. Enkä halua saada rahaa Kelasta. Minä haluan tehdä työtä itse. Haluan saada palkkaa.

YLE: Soini, Takkula ja Essayah vastustavat uusia turvapaikkasääntöjä

YLE Uutiset:
Soini, Takkula ja Essayah vastustavat uusia turvapaikkasääntöjä
26.6.2009

YLE Uutisten kyselyssä europarlamentaarikoista Timo Soini (ps.), Hannu Takkula (kesk.) ja Sari Essayah (kd.) eivät haluaisi EU:n päättävän uusista turvapaikkasäännöistä, jotka takaisivat muun muassa kohtuullisen elintason turvapaikanhakijoille kaikkialla Euroopassa.

Muita teemoja turvapaikkasäännöissä ovat esimerkiksi pääsy työmarkkinoille sekä lasten asema. Timo Soinilla on tiukka kanta EU:n sanelemiin turvapaikkasäädöksiin.

- Tässä niin sanotussa taakanjaossa tarvitaan yhteistyötä. Mutta se, että siitä päätetään EU-tasolla, niin se ei ole mielestäni hyvä ajatus. Jokaisella maalla on oikeus päättää keitä sen alueelle tulee ja keitä se ottaa vastaan, Soini perustelee.

Myös Hannu Takkulan mielestä jokaisen maan pitäisi saada itse tehdä päätös asiassa.

- Ilman muuta pitää huolehtia tasapuolisesti kaikista, mutta jokaisen maan on katsottava, mikä on vastaanottokyky, Takkula miettii.

Samoilla linjoilla on myös Sari Essayah.

- Asian ei mielestäni tulisi kuulua EU:n toimivaltaan, vaan jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus resurssiensa pohjalta harjoittaa vastuullista turvapaikkapolitiikkaa, hän kirjoittaa vastauksessaan.

Suurin osa mepeistä kaipaa yhteistä linjaa

Yhdeksän meppiä kolmestatoista kannattaa uusia turvapaikkasäännöksiä. Eija-Riitta Korholan (kok.) mielestä on tärkeää, että EU:lla on yhteinen maahanmuuttopolitiikka.

- Haaste on yhteinen, etenkin kun paine turvapaikanhakijoista jakautuu epätasaisesti EU-maiden kesken johtuen maantieteellisestä sijainnista, Korhola sanoo.

Myös Vihreiden Heidi Hautala on kannattaa uusia sääntöjä, mutta samanlaisen elintason turvaamisesta turvapaikanhakijoille hän on eri mieltä.

- "Elintaso" lienee parasta jättää jäsenmaiden kansallisista sosiaaliturvamääräyksistä riippuvaksi, Hautala rajaa.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kannattaa yhteisiä linjoja turvapaikanhakuun varauksella riippuen siitä, astuuko Lissabonin sopimus voimaan.

Kaleva: Maahanmuuttajien paperit eivät kelpaa pankeille

Kaleva:
Maahanmuuttajien paperit eivät kelpaa pankeille
26.6.2009

Seliman Yonuis sai oleskeluluvan Suomesta toukokuussa yhdeksän kuukautta kestäneen maahanmuuttoviraston tutkinnan jälkeen. Tilin Yonuis sai avattua oululaisesta pankista sosiaalityöntekijän avustuksella. Henkilöllisyytensä hän todisti konttorissa muukalaispassihakemuksensa kopiolla.

Tiliä avatessa Yonuisille kerrottiin, että hän voisi nostaa rahaa konttorista ja saisi lisäksi Visa-electron kortin. Tunnusluku postitettiin kotiin jonkin ajan kuluttua.

Korttia hakiessaan Yonuis joutui kuitenkin pettymään. "Pankissa minulle sanottiin, ettei korttia anneta, enkä voi nostaa rahaa tililtäni konttorissa. Myös laskujen maksamiseen tarvitaan henkilötodistus, joten en voi maksaa edes laskuja" Yonuis kertoo.

Koska Yonuis ei voi maksaa laskuja, ei hän voi hankkia itselleen internet-yhteyttä. Normaalisti kansaneläkelaitokselta tilille tulevat tuet maksetaan Yonuisille käteen Oulun sosiaalitoimesta. "Olisi turvallisempaa, jos rahat saisi pankkiin", hän sanoo.

Tilin käyttökielto vaikeuttaa myös työn hakemista. "Jos hakee ja saa töitä, kysyy työnantaja ensimmäiseksi tilinumeroa. En voi antaa tilinumeroa mihinkään, koska en saa rahoja ulos."

Yonuis sanoo asioiden hoitamisen olevan Suomessa vaikeaa ilman tiliä. "Irakissa en tarvinnut tiliä, mutta Euroopassa kaikki on ilman tiliä hyvin vaikeaa."

Yonuis ihmettelee sitä, ettei saa käyttää tiliään, vaikka on saanut valtiolta luvan asua Suomessa. "Suomen valtio on hyväksynyt minut. Miksi en kelpaa pankille?"

Ongelma pahenee

Työhönvalmennuksen kehittäjä Pia Kortessalo Oulun kaupungin maahanmuuttajahankkeesta sanoo pankkitilien puuttumisen aiheuttavan sosiaalitoimessa ylimääräistä työtä.

Sosiaalitoimi joutuu maksamaan käteisellä myös normaalisti Kelalta saatavat etuudet, koska Kela ei käsittele käteistä rahaa. Ja vaikka kaupunki voi periä maksetut rahat takaisin Kelalta, työajasta kaupunki ei saa korvausta.

"Tilien avaaminen on tällä hetkellä aika lailla meidän perustyötä tekevien harteilla. Se on pois muusta kotouttamisesta", Kortessalo sanoo.

Suurimmat vaikeudet pankkitilin puuttumisesta koituvat kuitenkin maahanmuuttajille. Tilin puuttuminen johtaa myös verkkopankkitunnusten puuttumiseen.

"Ajatellaan nyt tätä meidän yhteiskuntaa. Verkkopankkitunnukset tarvitaan jo Kelan ja työvoimatoimiston sivuilla asioimiseen. On monta asiaa, joita ei pysty enää edes tekemään paperilla."

"En halua syytellä pankkeja, mutta pankkien tulisi vielä katsoa, miten ne toteuttavat saamaansa ohjeistusta", Kortessalo vetoaa.

"Ongelma ei ole vielä kovin paha siihen verrattuna, mitä on tulossa. Ouluun siirtyy pian kirjoille noin 20 sellaista henkilöä, joilla ei ole pankeille kelpaavaa henkilöllisyystodistusta. Lisäksi moni odottaa oleskelulupapäätöstä."

Käytännöt vaihtelevat

Finanssialan keskusliiton suomalaispankeille antamat ohjeet lähtevät siitä, että myös Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset tarvitsevat pankkitilinsä. Ohjeissa määritellään myös, mitkä henkilötodistukset pankeille kelpaavat. Asiakirjat ovat kuvallisia henkilötodistuksia.

Pankeilla on ollut asiassa erilaisia käytäntöjä ja menettelytapoja. Joissakin pankeissa sääntöjä on sovellettu maahanmuuttajan eduksi, joissakin tappioksi.

Jotkut pankit ovat kieltäytyneet avaamisesta tiliä, koska hakijan muukalaispassissa on ollut maininta "henkilöllisyyttä ei ole voitu vahvistaa". Toiset pankit ovat hyväksyneet todistukseksi myös muita asiakirjoja ja suomalaisten todistajalausuntoja tilin avaajan henkilöllisyydestä.

YLE: Suomen kiintiöpakolaiset yhä koulutetumpia

YLE Uutiset:
Suomen kiintiöpakolaiset yhä koulutetumpia
26.6.2009

Suomeen tulleiden kiintiöpakolaisten koulutustausta on noussut viime vuosina. Pakolaisviranomaisten mukaan Suomen viralliset pakolaiskriteerit eivät kuitenkaan ole muuttuneet, vaan pakolaistyö on edelleen humanitaarista apua.

Viime vuonna Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista melkein kymmenen prosenttia oli joko aloittanut yliopistotason opinnot omassa maassaan tai tehnyt ne kokonaan valmiiksi.

Edellisiin vuosiin verrattuna kasvua on pari prosenttiyksikköä vuosittain. Vuonna 2007 yliopistotason opinnot oli noin kahdeksalla prosentilla pakolaisista ja vuonna 2006 vain hieman yli neljällä prosentilla.

Lähtömaa vaikuttaa koulutustasoon

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Susanne Tengman ei pidä asiaa mitenkään kummallisena.

- Koulutustausta riippuu aina siitä, mistä me pakolaisia valitsemme. Viime vuonna esimerkiksi valitsimme Syyriasta irakilaisia ja heillä oli selkeästi korkeampi koulutustausta kuin esimerkiksi samana vuonna valituilla myanmarilaisilla ja kongolaisilla, Tengman sanoo.

Suomalaisten poliitikkojen viimeaikaiset puheet työvoimapulan paikkaamisesta ulkomaalaisilla eivät ole Tengmanin mukaan vaikuttaneet mitenkään Suomen pakolaisvalintoihin. Suomi tekee valinnat edelleen YK:n pakolaisjärjestön ehdotusten pohjalta Suomen lain määrittelemin kriteerein.

- Kriteerit eivät ole muuttuneet. Kiintiöpakolaisten ottaminen on selkeästi Suomen humanitaarista politiikkaa. Tämä on erotettava työperäisestä maahanmuutosta, Tengman sanoo.

Koulutetut pakolaiset mietityttävät kunnissa

Monessa kunnassa on kuitenkin jouduttu tarkoin miettimään, miten parhaiten ohjataan professoritason ihmisiä löytämään töitä ja paikkansa Suomesta. Korkeasti koulutetut pakolaiset eivät kokemuksien mukaan ole sijoittuneet työelämään yhtään sen paremmin kuin pelkän peruskoulun käyneet pakolaiset.

Maahanmuuttajapalveluiden johtaja Kati Turtiainen Jyväskylästä ei pidä asiaa ongelmana, mutta haasteita korkeasti koulutetut kiintiöpakolaiset tuovat. Korkeasti koulutetun motivaatio saattaa laskea helposti, jos oman alan töitä ei löydy.

- He joutuvat aloittamaan työelämän Suomessa harjoittelusta ja työelämään tutustumisesta. Ja usein ammateista joka voi olla kaukana omasta, Turtiainen sanoo.

HBL: Kerjäläiset hakevat turvapaikkaa Suomesta

Iltalehti: Ryntäys poliisiasemalle - 17 romanialaista hakee turvapaikkaa 26.6.2009
HBL: Kerjäläiset hakevat turvapaikkaa Suomesta 25.6.2009
Helsingin Sanomat/STT: Romanien vaikea saada turvapaikkaa Suomesta
Iltalehti: EU-kerjäläisten uusin kikka - turvapaikkahakemus takaa asunnon ja päivärahan

Yhä useampi romanialais- ja bulgarialaiskerjäläinen on tänä keväänä ja alkukesänä hakenut Suomesta turvapaikkaa.

Pelkästään Helsingissä heitä on puolensataa. Viimeksi viikonvaihteessa viisi romanialaista ilmoittautui poliisin tiskille turvapaikanhakijoina.

Turvapaikanhaku takaa käytännössä ainakin kolmen kuukauden ilmaisen majoituksen sekä päivärahan.

Puhtaat lakanat ja rahaa käteen

Turvapaikkahakemusten lisääntymisen perusteella poliisi arvelee, että sana on kiertänyt ulkomaalaisten kerjäläisten keskuudessa. Teltan tai vanhan pakettiauton sijasta voikin nyt asua vastaanottokeskuksessa, joka tarjoaa asuntolatason majoituksen ja puhtaat liinavaatteet - ja käytännössä suomalaistasoisen toimeentulotuen.

Kuulustelujen jälkeen poliisi ohjaa turvapaikanhakijan vastaanottokeskukseen. Helsingissä niitä on kaksi. Toinen sijaitsee Kyläsaaressa, toinen Metsälässä.

Vaikka kyse on EU-kansalaisesta, mikään ei estä häntä käyttämästä turvapaikanhakua tulolähteenään. Peruspäiväraha on noin 12 euroa aikuiselta, pariskunta saa yhteensä parikymmentä euroa ja lapsista saa lukumäärän mukaan 6-8 euroa hengeltä.

Tuki takana, töissä kadulla

Turvapaikanhakija on vapaa liikkumaan, joten hän voi pitää vastaanottokeskusta tukikohtanaan ja toimeentulotuesta huolimatta käydä "päivätöissä" kaupungilla kerjäämässä.

Näin voi jatkua siihen saakka, kunnes maahanmuuttovirasto on tutkinut hakijan paperit ja poliisin selvitykset. Vaikka Bulgaria ja Romania lasketaan turvallisiksi maiksi ja käsittely voidaan hoitaa nopeutettuna, prosessi voi helposti jatkua pari kuukautta ja ylikin.

Tänä vuonna kenellekään Bulgariasta tai Romaniasta tulleelle ei ole myönnetty turvapaikkaa (tilanne toukokuun lopulta).

- Ei tässä käytännössä ole mitään järkeä. Yleensä nämä hakemukset osoittautuvat ilmeisen perusteettomiksi, sanoo komisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisin vastaanottoyksiköstä.

Pikavisiitti Tallinnassa

Jos maahanmuuttovirasto tekee kielteisen päätöksen, se annetaan tiedoksi turvapaikanhakijalle.

Tiedoksianto ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että henkilö joutuisi heti lähtemään Suomesta. Ohjeiden mukaan poliisi odottaa noin kuukauden ennen kuin se ryhtyy poistamaan henkilöä maasta. Silloinkin riittää, että maasta poistettu käy esimerkiksi laivalla Tallinnassa ja palaa samalla vuorolla Helsinkiin.

- He tulevat saman tien uudestaan, mikäli heillä ei ole maahantulokieltoa. Liberaalissa EU:ssa ja yhteiskunnassa tämä on mahdollista, komisario Kaj Wahlman hymähtää.

-----

He tulivat ulkomaalaispoliisin yksikköön Malmin poliisilaitokselle yhtenä joukkona kolmen jälkeen. Hakijoiden joukossa on myös paljon lapsia.

- Tämä on pitkästä aikaa suurin joukko, joka hakee turvapaikkaa kerralla, ainakin EU-maasta, sanoo komisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisin vastaanottoyksiköstä.

Erikoisen tilanteesta teki myös se, että romanit olivat käyneet jo keskiviikkona ulkomaalaispoliisin yksikössä.

- Silloin he eivät puhuneet mitään turvapaikasta, vaan ilmoittivat vain haluavansa olla Suomessa ja tarvitsevansa rahaa ja asuntoja.

Yön aikana he olivat ilmeisesti kuulleet jostain, että turvapaikanhakija saa käytännössä kolmen kuukauden ilmaisen majoituksen sekä päivärahan.

- Heillä ei ole ilmeisesti mitään muuta syytä hakea turvapaikkaa kuin toimeentulon puute omassa maassaan, Wahlman sanoo.

Iltalehti kertoi tiistaina, että Romanian ja Bulgarian romanit ovat viime aikoina hakeneet yhä useammin turvapaikkaa Suomesta. Pelkästään Helsingissä heitä on puolensataa.

Toukokuun loppuun mennessä yksikään ei kuitenkaan ollut saanut turvapaikkaa.

"Kaoottinen tilanne"

Turvapaikkaa hakeneet 17 romania aiheuttivat paljon kaaosta Malmin poliisilaitoksen tuntumassa. He ilmestyivät Roban poliisilaitokselle keskiviikkona aamulla.

Sieltä heidät kuljetettiin ulkomaalaispoliisin yksikköön. Ensimmäistä romanien vierailua ulkomaalaispoliisin yksikköön kuvattiin kaoottiseksi.

Romanit leiriytyivät poliisin oven eteen ja metelöivät, kunnes poliisi poisti heidät siitä keskiviikkoiltana yhdeksältä. Uuden yöpaikan romanit löysivät Malmin torilta.

Uudelleen romaanit menivät poliisiasemalla torstai-iltapäivänä, kun ulkona alkoi sataa. Silloin he myös ilmoittivat haluavansa hakea turvapaikkaa.
______________________________________________

HBL:

(Käännös ruotsista)

Viime päivinä on Helsingin poliisi saanut kymmenkunta turvapaikkahakemusta romanialaisilta kerjäläisiltä. Heille tuskin myönnetään turvapaikkaa, mutta sen sijaan toimeentulotuki ja asunto.

3 800:n viimeisen kahden vuoden aikana Suomesta turvapaikkaa hakeneen joukossa on myös EU-kansalaisia. Esimerkiksi viime vuonna 9 romanialaista haki turvapaikkaa. Mutta sen jälkeen kun Romaniasta tuli EU-maa tammikuussa 2007, ei turvapaikkoja ole myönnetty.

- Periaatteena EU:ssa on, että Euroopan maa on niin turvallinen, ettei kansalaisten tarvitse hakea turvapaikkaa, sanoo Minna Serradj, joka tekee turvapaikkapäätöksiä Maahanmuuttovirastossa Helsingissä.

Vaikka ne tuntuvat toivottomilta, niin hakemusten määrä on kasvussa, kertoo Kaj Wahlman, Helsingin ulkomaalaispoliisin apulaispoliisipäällikkö.

- Ne ovat lisääntyneet keväällä. Ihan viime päivinä olemme vastaanottaneet kymmenkunta hakemusta. Ne ovat sekä kerjäläisiltä että muilta hakijoilta.

Wahlmanin mukaan romanialaisten pitäisi olla tietoisia siitä, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia.

- Mutta he kokeilevat eri keinoja jäädä Suomeen, ja juuri nyt sellainen on turvapaikan hakeminen. Vaikuttaa siltä, että turvapaikkahakemukset lisääntyvät samaan aikaan kun kerjääminen vähentyy.

Turvapaikanhakijaa käsitellään eri tavalla kuin muita ulkomaalaisia. Yhteiskunta järjestää heille asunnon, samoin kuin 399 euron kuukausittaisen toimeentulotuen. Se voi olla paljon rahaa henkilölle, joka elättää itsensä kerjäämällä rahaa Helsingin kaduilla päivisin ja sitten yöpyy autossa tai teltassa.


Voiko todella olla niin, että he tietoisesti hyväksikäyttävät järjestelmää?

- Kukapa ei etsisi parempia elinmahdollisuuksia, jos siihen on tilaisuus. Se on täysin inhimillistä, sanoo Minna Serradj.

Hänen mukaansa päätösprosessi toimii erityisen nopeasti EU-kansalaisten kohdalla.

- Siihen menee muutamia viikkoja

Kaj Wahlmanin mukaan romanialaiset, jotka ovat usein romaneja, kirjoittavat hakemukseen, että he eivät pärjää, koska heiltä puuttuu rahaa ja katto pään päältä kotimaassa.

- He mahdollisesti tarkoittavat olevansa hengenvaarassa. Jos he tulisivat Afganistanista tai Irakista, niin heidän perustelunsa ehkä hyväksyttäisiinkin.

YLE: Keskustapoliitikon pakolaispuheet hämmästyttävät

YLE Uutiset: Keskustapoliitikon pakolaispuheet hämmästyttävät 24.6.2009
Kouvolan Sanomat: Päiväkotilasten vanhemmat: ”Ei pakolaisia samalle pihalle”

Kouvolan Sanomat: Mielipide: Poliittinen virus 25.6.2009
YLE Uutiset: Keskusta ei puutu Kataisen puheisiin
YLE Svenska: Dagisföräldrar får stöd av Juha Katainen
Kouvolan Sanomat: Kataisen bakteerinäkemyksille ei löydy tukijoita 26.4.2009

Taustaa:
HBL: "Man ska inte leka med barns hälsa" 20.11.2008

Kouvolan opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja Juha Katainen (Kesk.) haluaa siirtää suunnitellun pakolaiskeskuksen pois päiväkodin naapurista turvallisuussyistä ja tautivaaran takia. Kouvolan valtuuston puheenjohtaja Valto Koski ihmettelee puhetta. Ne herättävät huomiota myös vähemmistövaltuutetun toimistossa.

Keskustan Juha Katainen on ensimmäisenä allekirjoittajana vetoomuksessa, jossa päiväkotilasten vanhemmat vaativat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja päiväkodin sijoittamista eri tiloihin. Katainen perustelee vaadettaan turvallisuussyillä ja tautivaaralla.

- Kyllä vanhemmat on sitä mieltä, että päiväkoti ja pakolaisten vastaanottokeskus eivät voi toimia samoissa tiloissa, Katainen sanoo.

Uusi Suomi: Ennennäkemätön juttu: Virkamies tuomittu viisumien junailuista

Uusi Suomi:
Ennennäkemätön juttu: Virkamies tuomittu viisumien junailuista
24.6.2009

Ehdollista vankeutta saanut ulkoministeriön virkamies aikoo valittaa hovioikeuteen käräjäoikeudessa saamastaan tuomiosta, joka koski viisumien junailua ystäville ja tuttaville. Vantaan käräjäoikeuden kansliasta kerrottiin, että virkamies ei tyydy käräjillä saamaansa tuomioon.

Syyllisyytensä kiistäneellä 55-vuotiaalla miehellä on aikaa jättää hovioikeudelle osoitettu virallinen valitus ensi kuun alkupuolelle asti. Juttu on ulkoministeriössä ennennäkemätön.

Vantaan käräjäoikeuden taannoisen päätöksen mukaan Suomen suurlähetystössä Nigeriassa työskennellyt mies myönsi nigerialaisille ja nepalilaisille viisumeita tavalla, joka poikkesi ohjeista ja vakiintuneesta käytännöstä. Viisumeita hakeneet olivat hänelle entuudestaan tuttuja, ja joukossa oli myös aasialainen kummipoika.

Tuomion mukaan viisumi- ja oleskelulupa-asioita suurlähetystössä hoitanut mies toimi samanaikaisesti henkilöiden kutsujana ja viisumin myöntäjänä. Viisumeja myönnettiin tavanomaista pidemmäksi ajaksi ja poikkeuksellisesti toistuvaisviisumeina.

Hakemukset olivat puutteellisia, eikä niihin ollut liitetty viisumikäsittelyssä normaalisti edellytettäviä asiakirjoja. Tekemättä jäivät myös nigerialaisilta vaadittavat vision-kyselyt, joissa selvitetään hakijan taustoja suojelupoliisin avustuksella.

Mies on pidätettynä virasta

Edelleen virkamies kirjasi viisumirekisteriin tuomion mukaan harhaanjohtavia tietoja, jotka koskivat matkavakuutuksen olemassaoloa, vision-kyselyä ja matkojen tosiasiallisesta tarkoituksesta. Toiminta tapahtui vuosina 2005–2007.

Juttuun liittyy puolenkymmentä Nigerian ja Nepalin kansalaista. Eräs oli toiminut virkamiehen kokkina Nigeriassa, toiseen työntekijä oli tutustunut ravintolassa, ja kolmannen hän oli tavannut työasioissa.

Ulkomaalaisista moni haki viisumin päätyttyä Suomesta oleskelulupaa opiskelua varten tai perhesiteen perusteella. Oikeudessa todistajina kuullut kaksi miestä kertoivat keskustelleensa ennen viisumin myöntämistä virkamiehen kanssa aikeistaan tai kiinnostuksestaan opiskella täällä.

Erään asiantuntijatodistajan mukaan Suomeen ei ole laillista tulla turistiviisumilla ja jäädä opiskelemaan. Jos tietää aikovansa opiskella, virkailijan on ohjeistettava hakemaan oleskelulupaa jo kotimaassa.

Mies sai käräjillä 60 päivää ehdollista vankeutta, joka tuli virka-aseman väärinkäyttämisestä ja rekisterimerkintärikoksesta. Hän on ollut virasta pidätettynä noin vuoden ja sen ajan Suomessa. Miehen nimellä löytyy ulkoministeriön vaihteen kautta yhteystiedot Suomen suurlähetystöön Peruun.

Kansan Uutiset: Vanun Minkkistä uhattiin polttouunilla

Kansan Uutiset: Pääkirjoitus: Rasismia ei voi sietää 25.6.2009
Kansan Uutiset: Rasismi yleistyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla 24.6.2009
YLE Uutiset: Urjalan varavaltuustetusta rikosilmoitus
Kansan Uutiset: Vanun Minkkistä uhattiin polttouunilla 23.6.2009
Uusi Suomi: Vasemmistonuorta uhattiin polttouunilla - asialla tuttu nimi
Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten varavaltuutettu uhkaili vastustajaa keskitysleirillä
Aamulehti: Kunnanvaltuutettu Rami Sipilästä "En osaa sanoa mitä tällaiselle miehelle tekisi"
HBL: Hotade politisk motståndare med Auschwitz
Iltalehti: Perussuomalaisten varavaltuutettu uhkaili vastustajaansa polttouunilla
Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Perussuomalainen uhkaili polttouunilla

Urjalassa perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaana ollut Rami Sipilä uhkasi Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaa Minna Minkkistä polttouunilla. Yhteisöpalvelu Facebookissa juhannuksen aikaan käydyssä väittelyssä Sipilä kirjoitti seuraavaa:

”Toivon sydämmestäni että krakovan läheisyydessä olevalla upeella leirillä laitettas uunit lämpiin sua ja kaikkia muita isänmaan pettureita varten! sieg heil.”

Toukokuussa Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi valittu Minna Minkkinen ilmoitti samassa keskustelussa tekevänsä poliisille asiasta ilmoituksen.

YLE: Tiedonkeruuta Afganistanista tehostetaan

YLE Uutiset:
Tiedonkeruuta Afganistanista tehostetaan
22.6.2009

Maahanmuuttovirasto on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää Afganistanin turvallisuustilannetta arvioiva järjestelmä. Virasto pyrkii järjestelmän avulla keräämään tietoja, joiden perusteella se arvioi muun muassa Afganistanista tulevien turvapaikanhakijoiden tarvetta kansainväliselle suojelulle.

Hankkeen tarkoituksena on saada entistä luotettavampi arvio Afganistanin turvallisuustilanteesta. Järjestelmään kerätään lähtömaatietoa muun muassa maassa toimivilta viranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä.

Afganistania koskeva maatieto on keskeisin tekijä, kun Maahanmuuttovirasto arvioi maasta tulevan turvapaikanhakijan tarvetta kansainväliselle suojelulle. Virasto päivittää hankeen tulosten pohjalta ohjeistuksensa, joka koskee afganistanilaisten turvapaikkahakemusten ratkaisukäytäntöä.

Suomesta turvapaikkaa haki vuosina 2004-2008 noin 850 afganistanilaista. Afgaanitaustaisia ihmisiä Suomessa asuu reilut 3 000.

Jarkko Tontti: Tolkien ja pysähtyneistön fantasiat

Vihreä Lanka:
Jarkko Tontti: Tolkien ja pysähtyneistön fantasiat
22.6.2009

J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta on globaali bestselleri. Minäkin hurahdin siihen varhaisteininä, vuosina, jolloin en juuri mitään juuri mistään tajunnut.

Luettuani Sormusten herran nyt uudestaan, tulin lähinnä surulliseksi. En vain siksi, että teos on kirjallisilta ansioiltaan vaatimaton, vaan sen maailmankuvan takia.

Keskimaa on laitaoikeiston unelmien täyttymys. Johtajat ovat viisaita, rohkeita ja armeliaita, palvelijat yksinkertaisia, kuuliaisia ja uupumattomia. Mikään ei koskaan muutu. Piskuinen eliitti käy välillä listimässä lohikäärmeen tai Mustan ruhtinaan ja palaa elämään turvattua elämäänsä, joka perustuu enemmistön raadantaan.

Miksi kirjassa ei kuvata Hobittilan piikoja luuttuamassa Repunpään isännän lattioita? Kuka rakensi haltioiden palatsit? Miksi Sam Gamgi suostuu olemaan Frodon palvelija ilman palkkaa? Miksi feodalistisen Gondorin ihmiset tyytyvät elämäänsä maaorjina? Miksi keskimaalaiset suostuvat Elrondin haltiaeliitin ohjailtaviksi, sotimaan heidän sotiaan ja turvamaan heidän etuoikeutensa?

Koska heille uskotellaan, että on olemassa ulkoinen uhka, Sauron örkkeineen ja muut inhat, tummaihoiset idän ja etelän miehet. Pahin kaikista on velho Saruman, petturi, joka on myös keksijä. Hän on rohjennut kehittää koneita tavisten raadantaa helpottamaan. Hänen hirvein rikoksensa on lännen puhtaan rodun saastuttaminen, kun hän risteytti örkin ja ihmisen.

Mitä vastaan ”lännen vapaat kansat” Aragornin ja Gandalfin johdolla oikeastaan taistelevat? Valistusta tietysti. Keskimaalaiset on valjastettu vastustamaan vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, ajatuksia, jotka kaikkialla uhkaavat perinteisiin nojaavan eliitin etuoikeuksia. Heidät on huijattu vihaamaan ulkomaalaisia, teknologista kehitystä ja kaikkea muutosta, joka uhkaa heidän johtajiensa valtaa.

Ei ole yllättävää, että Taru sormusten herrasta on ulkomaalaisvihaa maahanmuuttokriittisyyden naamiossa lietsovan Jussi Halla-ahon lempikirja. Myös perussuomalaisten rasistilaidan äänillä europarlamentin varapaikalle noussut Sampo Terho fanittaa Tolkienia.

Ja kas, näiden miesten puheet ovat sitä itseään, umpikonservatiivista pysähtyneistöfantasiaa. Tummat eteläiset sun muut örkit tulevat ja raiskaavat Pohjolan vaaleat haltianeidot. Länsi on uhattuna, edessä on viimeinen puolustustaistelu tai kaikki on menetetty.

Puheenparsi on sama kuin Keskimaan ruhtinailla, ongelmien yksinkertaistaminen hyvän ja pahan väliseksi kamppailuksi, muukalaisviha ja haaveksiminen menneistä hyvistä joista, jolloin kaikki muka oli paremmin.

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka vei tolkienit paperinkeräykseen.

HS: Vain harva saa tukea Suomen kansalaisuuden hakemiseen

Verkkouutiset/STT:
Ilman Suomen kansalaisuutta maahanmuuttaja jää välimaastoon
21.6.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Vain harva saa tukea Suomen kansalaisuuden hakemiseen

Eurovaalien alla helsinkiläinen kahden lapsen äiti harkitsi tarkkaan, ketä äänestäisi. Hän valitsi ehdokkaan, mutta jäi vaalipäivänä kotiin. Hän ei saanut äänestää, koska ei ole Suomen kansalainen.

Chileläiselle Gabriela Aldana-Kekonille, 35, kansalaisuushakemuksen hinta on liian korkea. Päätöksen saaminen maksaa 400 euroa, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Päälle tulee vielä pakollinen kielitutkinto, jonka perusmalli maksaa 77 euroa.

Suomessa lähes kymmenen vuotta asunut Aldana-Kekoni ei tahdo, että kaikki saisivat kansalaisuuden ilmaiseksi. Hänestä hyvä järjestely olisi, jos maksu olisi suhteessa hakijan tuloihin. Nykytilanne tuntuu hänestä epäreilulta.

Hän on tiedustellut hintaan alennusta, mutta selvisi, että hänen kohdallaan perusteita siihen ei ole riittävästi. Viranomaisille riittää, jos tekee työtä oleskelu- ja työluvalla.

Freelancer-tanssijan ja koreografin kaksilapsisessa perheessä raha riittää laskuihin, ruokaan ja asuntolainan lyhennyksiin. Ylimääräistä rahaa ei ole koskaan viittäsataa.
- Emme saa superpalkkaa. En osaa edes kuvitella, että hakisin kansalaisuutta nyt, hän kertoo.

Avustusta vain harvoille

Kansalaisuushakemusten käsittely vie paljon aikaa ja työtä, kertoo kansalaisuusasioiden johtaja Tiina Suominen maahanmuuttovirastosta. Siksi sen hinta on mitä on. Virastolla ei ole tietoa siitä, kuinka moni jättää hakemuksen tekemättä hinnan vuoksi. Maahanmuuttajapiireissä Aldana-Kekonin tapaus sen sijaan ei hämmästytä.

- Maahanmuuttajat ovat taloudellisesti jälkijunassa muusta yhteiskunnasta, sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi maahanmuuttajanaisten Monika-Naiset -liitosta.

Hän tietää muitakin tapauksia, joissa hinta on ollut kansalaisuuden hakemisen esteenä. Niitäkin on, joiden hakemus on hylätty ja hakuprosessi on edessä uudelleen.

Ilman kansalaisuutta ihminen on tavallaan välimaastossa. Aldana-Kekonille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työtä hakiessa työnantajan suhtautuminen saattaa muuttua, kun kansalaisuus onkin Chilen eikä Suomen.

Äänestyshalu ei riitä

Helsingin sosiaalivirastossa linja on, että kansalaisuushakemusta varten ei anneta avustusta. Joskus tehdään poikkeuksia, jos kansalaisuus auttaisi esimerkiksi hakijan työllistymistä. Äänestyshalu ei ole riittävä peruste.

- En usko, että missään kaupungissa tukea myönnetään automaattisesti, toteaa sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.

Suomalaisen kanssa naimisissa olevalta ja suomea puhuvalla Aldana-Kekonilla on pysyvä oleskelulupa ja työlupa. Hän saa tehdä työtä ja äänestää kunnallisvaaleissa. Täysimittaisesta suomalaisuudesta puuttuu vain kansalaisuus.

Kymmenessä vuodessa Suomi on avannut oviaan maahanmuuttajille, eikä Aldana-Kekonia enää tuijoteta kadulla. Yhtä asiaa hän ei silti vieläkään suomalaisista ymmärrä: miksi nämä eivät äänestä? Chilen diktatuurin nähnyt käyttäisi tilaisuuden.

Aamulehti: Venäläinen ihmisoikeusaktivisti saa jäädä Suomeen

Aamulehti/STT:
Venäläinen ihmisoikeusaktivisti saa jäädä Suomeen

Helsingin Sanomat/STT:
Venäläinen ihmisoikeusaktivisti saa jäädä Suomeen

YLE Uutiset:
Kirbasova saa jäädä Suomeen

Taustaa:

Mediaseuranta:
HS: Kansalaisaktivistin käännytys Venäjälle yhä auki
8.6.2008

Venäläinen ihmisoikeusaktivisti Maria Kirbasova saa jäädä Suomeen. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt 67-vuotiaalle Kirbasovalle jatkuvan oleskeluluvan. Perusteena oli se, että muunlainen ratkaisu olisi ollut inhimillisesti kohtuuton, sillä Kirbasovan terveydentila on huono ja hän on ollut maassa vuodesta 2007.

Kirbasovaa avustanut varatuomari Leo R. Herzberg sanoo, että päätös on Kirbasovan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva.

- Varsin huomattava määrä kansalaisia katsoi, että Maahanmuuttoviraston alkuperäinen tapa noudattaa ulkomaalaislakia on ollut liian julmaa ja että samojen säännösten nojalla voidaan tulla päinvastaiseenkin lopputulokseen.

Helsingin hallinto-oikeus määräsi huhtikuussa maahanmuuttoviraston käsittelemään Kirbasovan asian uudelleen. Virasto oli hylännyt hakemuksen viime kesänä, mikä herätti julkista keskustelua. Muun muassa ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vaati, että vanhusten kunnioitus olisi saatava osaksi ulkomaalaislainsäädäntöä.

Taistellessaan äitinsä puolesta Kirbasovan tytär Kermen Soitu on huomannut, että Suomessa on muitakin vastaavassa tilanteessa olevia iäkkäitä ihmisiä eivätkä he selviä ilman lastensa apua.

Kirbasova on työskennellyt Venäjällä nuorten sotilaiden ja Tshetshenian sodan uhrien hyväksi. Hän on toiminut myös Venäjän sotilaiden äidit -järjestössä.

Ilta-Sanomat: Romanialaiskerjäläiset aiheuttivat kiusallisen episodin kirkossa

Ilta-Sanomat:
Romanialaiskerjäläiset aiheuttivat kiusallisen episodin kirkossa
18.6.2009

Romaniasta tulleet kerjäläiset keräsivät rahaa omiin taskuihinsa kolehdin aikana Tampereen Aleksanterin kirkossa kesäkuun alussa. Asiasta kertoo Kotimaa-lehti torstaina.

Seurakuntatyön johtaja Timo Takala Tampereen seurakuntayhtymästä toteaa lehdelle, että "kirkkoon saa toki tulla", mutta seurakunnat aikovat laatia kerjäämisen kieltäviä julisteita kirkon seinille.

- Koetamme muutenkin etsiä ratkaisua tähän ongelmaan, Takala sanoo.

Vastaavia tapauksia on tiedossa myös Helsingistä.

Eero Paloheimo: Arvoisa äänikuningas Soini

Keski-Uusimaa:
Eero Paloheimo: Arvoisa äänikuningas Soini
18.6.2009

Sinua on julkisuudessa syytelty siitä, ettet oikein tiedä mihin ryhmään siellä Brysselissä hivuttautuisit etkä tietäisi, mitä ylipäänsä siellä teet. Saisinko vähän auttaa?

Euroopan keskipitkän tähtäyksen tulevaisuuden keskeinen kysymys on Euroopan suhde Afrikkaan. Koska minulla on erinäisiä kokemuksia ja tietoja eteläisen naapurimaanosamme mielialoista ja koska monilla eurooppalaisilla on niistä vain kuvitelmia, on aluksi hyvä kertoa seuraava.

Kymmenien miljoonien afrikkalaisten hartain toive on päästä Eurooppaan. He toteuttavat tämän toiveensa usein keinoja kaihtamatta ja hyvin itsekkäistä, mutta ymmärrettävistä syistä. Eurooppa on heidän Eldoradonsa. Sitten he lähettävät rahaa sukulaisilleen, mutta vain sukulaistensa välittömiin tarpeisiin. He ovat aloitteellisin, rohkein ja ahkerin osa väestöstä. Heitä Afrikka tarvitsisi eniten - Afrikassa.

Kun lasketaan kehitysavun kustannustehokkuuksia, on ylivoimaisesti tehokkaampaa auttaa afrikkalaisia kotimaissaan kuin ottaa heitä vastaan Eurooppaan. Heidän vastaanottonsa meidän siivoojiksemme on eurooppalaista itsekkyyttä. Tämä ongelma kasvaa isoihin mittasuhteisiin, kuin Afrikan väkiluku seuraavan sukupolven aikana kaksinkertaistuu.


Monikyldyyri-ihmisemme ovat fiinejä. He haluavat Helsingin katukahviloihin pariisilaisen tunnelman, joissa värikkäät ja intresantisti pukeutuvat, useita kieliä solkkaavat ihmiset parveilisivat. Kuten mahdollisesti olette huomanneet, pariisilaiset ovat tähän intresanttiuteen hieman kyllästyneet.

Ei siinä olekaan mitään tavoiteltavaa. Sillä keinolla todellinen kulttuurien rikkaus tapetaan muutamassa vuosikymmenessä. Eikä tätä kannata verrata entisiin aikoihin, jolloin sekoittuminen oli hidasta kypsymistä. Nykyisin se on turbovispilän vatkausta. Joten tämä ilo on lyhytaikainen ja muuttuu irvikuvakseen vikkelästi. Euroopalle tästä prosessista on pitkällä tähtäimellä haittaa. Euroopassa on jo nyt liikaa väkeä. Jos maapallon väentiheys olisi sama kuin Euroopan, olisi planeetan väkiluku kaksinkertainen.


Nyt neuvoihin, arvoisa äänikuningas Soini. Voit perustaa sinne Brysseliin Peruseurooppalaisen parlamenttiryhmän, joka ottaa tavoitteekseen Afrikkaan suunnatun kehitysavun uusimisen siten, että tuo apu pitkällä tähtäyksellä tuottaa kunnon tuloksia. Silloin apu painotetaan esimerkiksi koulutukseen koko Afrikassa ja paikallisten olosuhteiden parantamiseen niin, että houkutus sieltä pakoon vähenee.

Mitä itse Eurooppaan tulee, uusi ryhmänne voi keskittyä maanosamme rikkaan mosaiikin säilyttämiseen, ei puuron vatkaukseen. Meillä on maanosa, jossa maat ja kielet samastuvat - toistaiseksi. Suomessa puhutaan Suomea ja Puolassa puolaa. Tämä on yksi merkittävä rikkaus. Peruseurooppalaiset vaalisivat maanosan moninaisuutta, eivätkä pyrkisi luomaan Euroopan Yhdysvaltoja. Euroopan yhtenäisyyttä tarvitaan muuhun tarkoitukseen tulevaisuudessa, ei USA:n, vaan Kiinan kumppanina ja vastapainona. Kiina on tulevaisuuden maailmanvalta.

Oletan, että Brysselissä olisi yhtä ja toista hyödyllistä tekemistä, kunhan asioita ei tarkastele sen tavallisen mikroskoopin lävitse.

Eero Paloheimo

Kirjoittaja on tuusulalainen tekniikan tohtori.

Vesa Hack: Jussi Halla-aho, maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten ystävä

Vesa Hack: Jussi Halla-aho, maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten ystävä 18.6.2009

Tohtori, kavereidensa kesken mutkattomasti "mestari" Jussi Halla-aho on ilmoittanut olevansa "maahanmuuttokriittinen". Samoin olen ymmärtänyt, että hänen mielestään kielivähemmistöjen tulee olla täysin samalla viivalla enemmistön kanssa.

HS: Komissaari Rehn avaisi rintaman populisteja vastaan

Helsingin Sanomat/STT:
Komissaari Rehn avaisi rintaman populisteja vastaan
18.6.2009

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn (kesk) haluaa pysäyttää eurovaaleissa päätään nostaneen oikeistopopulismin nousun Euroopassa. Rehn patistaa Turun Sanomissa ja Väli-Suomen sanomalehdissä erityisesti keskustaa, kokoomusta ja sosiaalidemokraatteja etsimään yhteisymmärrystä eurooppalaisessa yhteistyössä ja maahanmuuttopolitiikassa.

"Tarkoitan asiallista keskustelua ja sitä, ettei populistien löysille väitteille annettaisi tilaa", Rehn sanoo.

Populistit antavat Rehnin mukaan ristiriitaisia lausuntoja. Toisaalta he sanovat, että maahanmuuttajat elävät Suomessa pelkällä sosiaaliturvalla. Toisaalta he taas väittävät, että maahanmuuttajat vievät kaikki työpaikat.

"Tuo yhtälö ei oikein toimi", Rehn huomauttaa.

Komissaarin mielestä nykyisen elintason säilyttäminen ei onnistu, jollei työperäistä maahanmuuttoa lisätä hallitusti. Lisäys on hänen mukaansa toteutettava kuitenkin niin, ettei se häiritse kotimaisen työllisyyden kehitystä.

Etelä-Saimaa: Kaksi sairaalaan ja neljä putkaan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta

Etelä-Saimaa:
Kaksi sairaalaan ja neljä putkaan vastaanottokeskuksen joukkotappelusta
18.6.2009

Joutsenon vastaanottokeskuksen tiloissa Lappeenrannassa tapeltiin rajusti maanantai-iltana. Silminnäkijän mukaan paikalle saapunut poliisipartio ei saanut heti taltutettua tappelijoita. Iltakahdeksan tietämissä käyty tappelu tyyntyi vasta rajavartiolaitoksen saavuttua koirien kanssa paikalle.

Poliisi vei neljä tappelijaa yöksi asemalle rauhoittumaan ja kuulusteltaviksi. Kaksi henkilöä vietiin sairaalaan. Keskuksen vastaavan ohjaajan ja johtajan sijaisen Olli Vesivalon mukaan sairaalaan vietyjen vammat eivät ole vakavia.

- He eivät käsittääkseni saaneet pahoja vammoja. Jos joku lyö, siinä saattaa tulla mustelmia tai, jos lyö nenään, voi tulla verta. Silloin ihmiset yleensä käytetään paikattavina.

Vesivalon mukaan tappelu sai todennäköisesti alkunsa arkisesta yhteenotosta, jotka keskuksessa aina välillä äityvät pahemmiksi riidoiksi. Hänen mukaansa tappelussa ei ole taustalla poliittisia tai ideologisia ristiriitoja.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa kaikkia asiakkaita kohdellaan pelkästään turvapaikanhakijoina. Samaan huoneeseen pyritään kuitenkin majoittamaan vain samaa kansalaisuutta edustavia. Vesivalo ei kerro tappeluun osallistuneiden kansallisuutta.

Vesivalon mukaan toistaiseksi ahtaus on ollut suurin ongelma. Jokaisessa kerroksessa asuu enimmillään noin 60 henkeä. Yhdessä 16 neliömetrin huoneessa asuu kolme ihmistä.

- Ihmiset asuvat täällä hyvin ahtaasti ja karuissa oloissa pitkän aikaa. Yksityisyyttä on hyvin vähän. Kun täällä asutaan pitkään, tulee käytännön asioissa usein riitaa. Käsittääkseni tässä ei ole mitään sen suurempaa taustalla. Siitäkin voi tulla riitaa, jos henkilöt eivät ymmärrä toisiaan. Vielä tähän mennessä ei tappeluissa ole ollut kyse ideologioista, poliittisista asioista tai kansalaisuuksista.

Vastaanottokeskuksessa mietitään, voivatko tappelijat jäädä keskukseen asumaan. Vesivalon mukaan keskuksessa ei ole vielä päätetty seurauksista. Poliisi hoitaa mahdolliset rikosilmoitukset.

- Jos joku tappelee, hänelle koituu siitä jonkinlaisia seurauksia. Tappelijaa puhutellaan. Sen jälkeen katsotaan, voiko hän jatkaa täällä asumista vai siirretäänkö hänet toiseen keskukseen. Keskustelut käydään lähiaikoina.

Poliisipartio oli vastaanottokeskuksessa paikalla pari tuntia. Vesivalo kertoo tilanteen rauhoittuneen nopeasti, mutta poliisi jäi varmuuden vuoksi seuraamaan tilanteen kehittymistä pidemmäksi aikaa.

- Muutama henkilö otti yhteen ja se herätti kovasti levottomuutta keskuksessa, koska se tapahtui näissä meidän asuintiloissa. Tilanne on nyt aivan rauhallinen.

Vesivalon mukaan tapaus on harvinainen Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

YLE: Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa

YLE Uutiset:
TV1: Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia (14:00-16:50)
17.6.2009

A-studio:
Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa
Studiossa maahanmuuttoministeri Astrid Thors


Ylen TV-uutiset

Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia

Studiotoimittaja:
Suomeen pääsee maahan muuttavien somaliperheiden mukana yhä useammin myös perheeseen kuulumattomia lapsia. Maahanmuuttovirasto pitää uutta kasvattilapsi-ilmiötä ongelmana. Oikeat vanhemmat voivat löytyä sen jälkeen kun lapsi on jos saanut oleskelupaikan Suomesta. Toimittajamme Päivi Koskisen raportti Etiopiasta.

Toimittaja Päivi Koskinen:
Mogadishun taisteluita paennut somaliperhe on tuttu näky Suomen suurlähetystön portilla Addis Abebassa. Tästä Abdullahien perheestä yksi poika on jo Suomessa. Mukaan pyrkivät perheen 11 muuta jäsentä, vanhemmat, heidän kuusi lastaan ja kolme kasvattilastaan.

Khaali Muhammed Nooh:
Veljeni asuu Suomessa ja tukee meitä rahallisesti. Hän kertoi, että Suomi on kylmä ja rauhallinen maa.

Toimittaja:
Somalian sekava tilanne näkyy myös täällä suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana.

Maahanmuuttovirasto on havainnut näissä perheenyhdistämishaastatteluissa uuden ilmiön. Mukana on lähes poikkeuksetta kasvattilapsia. Yhdessä perheessä yleensä yhdestä neljään, joissakin tapauksissa liki kymmenkunta. Maahanmuuttovirasto epäilee, että kaikki kasvattilapset eivät millään voi olla perheen todellisia jäseniä.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Ensinnäkin siitä, että lasten vanhemmat olis kuollut, niin siitä ei tietenkään ole olemassa mitään asiakirjanäyttöä. Monta kertaa nämä lapset on niin pieniä, että emme edes pysty haastattelemaan näitä lapsia. Eli he eivät itse pysty kertomaan ovatko he todella asuneet tämän perheen kanssa, jonka kasvattilapsiksi heitä väitetään.

Toimittaja:
Biologisten lasten kuuluminen perheeseen selvitetään näiden dna-testien avulla. Kasvattilasten kohdalla vastaavaa keinoa ei ole. Joissakin tapauksissa kasvattilapsen kadonneet vanhemmat ovatkin yllättäen löytyneet, kun lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta. Näin myös kasvattilapsen perhe pääsee Suomeen.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Tarvitaan jonkinlaista muutosta lainsäädäntöön, niin kun tarkempaa säännöstöä siitä, millä lailla tämä kasvattisuhde on pystyttävä todistamaan, jotta sitä pidetään riittävänä.

Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto ei silti usko että kasvattilapsi-ilmiössä olisi kyse somalien järjestelmällisestä noutobisneksestä. Perheitä halutaan pois sodan jaloista keinolla millä hyvänsä. Lisäksi moni ottolapsi on todella menettänyt vanhempansa.

Sabrin Abdullahi:
Kranaatti tappoi äitini. En oikein muista sitä. Olin leikkimässä muiden lasten kanssa, kun se tapahtui.

----------------------

A-studion Etiopia-insertti

Toimittaja Renny Jokelin:
Aluksi menemme kuitenkin Etiopiaan. Maan pääkaupunkiin Addis Abebaan on paennut jopa satoja tuhansia ihmisiä naapurimaa Somalian levottomuuksia. Toimittajamme Päivi Koskinen kulki pitkin paikallista Mogadishu Avenueta, jonka monella asukilla on toiveena päästä pois, kauas tänne pohjoiseen.

Toimittaja Päivi Koskinen:
Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta on tullut tärkeä tukikohta sisällisotaa paenneille somaleille. Kaupungissa asuu jopa sata tuhatta somalia. Täältä löytyy myös vastine Itä-Helsingin somalikaduille.

Tätä Vaalin kaupunginosaa Addis Abebassa kutsutaan Mogadishuksi suuren somaliväestön takia ja tämä katu tässä on tietenkin paikallinen Mogadishu Avenue.

Mutta köyhä Etiopia on monille vain välietappi.

Intisaar Bashir:
Haluan Ruotsiin, koska siellä on sukulaisiani. Elämäni muuttuisi paremmaksi, jos pääsisin sinne. Täällä olen vain pakolainen.

Salah Ali Abditi:
Afrikassa meillä ei ole mitään tekemistä.

Abdi Shakur Ali:
Kaverit kertoivat, että suomalaiset ja ruotsalaiset ikääntyvät ja syntyvyys laskee. He tarvitsevat työvoimaa ja me olemme se sukupolvi, joka tekee raskasta työtä heidän puolestaan.

Toimittaja:
Toive Eurooppaan pääsystä näkyy myös toisella puolella kaupunkia, Suomen suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on kasvanut ennätyssuureksi eri puolilla Afrikkaa. Pisimmät jonot ovat juuri täällä Addis Abebassa. Suomeen pyritään perheenyhdistämisen kautta. Hakijoilla on Suomessa ainakin yksi perheenjäsen, jolla on useimmiten oikeus saada puolisonsa, vanhempansa tai alaikäiset naimattomat sisaruksensa maahan.

Sallaado Ibaar:
Haluan poikani luokse Suomeen asumaan. Minulla on kaksi poikaa. Toinen on kadonnut, toinen asuu Suomessa.

Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto selvittää paikan päällä hakijoiden taustat perheenyhdistämishaastattelujen avulla. Suomen somaliväestö on tällä hetkellä noin 10 000 somalin suuruinen. Heidän sukulaisiaan, eli perhesiteen perusteella Suomeen hakevia, on tällä hetkellä vajaat 2 000 ja määrä on jatkuvassa kasvussa.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
No, varovaisesti ollaan arvioitu, että ehkä vuoden lopussa meillä saattaisi olla 3 000 somalialaista perhesidehakijaa yhteensä. Voi olla, että tämä 3 000 konkretisoituu vasta ensi vuoden alussa, mutta ensi vuoden aikana määrä tulee varmasti kasvamaan jopa 4000:een.

Toimittaja:
Yleensä Suomessa asuvan somalin 5-15 perheenjäsentä pyrkii tämän perässä Suomeen. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen houkuttelee myös löysä maahanmuuttopolitiikka.

Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Viimeksi mä kyselin ihmisiltä, koska tosi paljon ihmisiä halusi tulla juttelemaan, että miksi Suomi on tällä hetkellä niin suosittu. Kuulin että Suomen lisäksi myös Hollanti on suosittu. Ja kun sitten kysyin miksi, niin hyvin moni sanoi, että koska sinne saa myös perheen.

Toimittaja:
Syynä on myös Somalian 18 vuotta jatkunut sisällissota. Pääkaupungin Mogadishun tilanne on pahempi kuin ehkä koskaan. Ääri-islamistinen al-Shabab-järjestö on voimistumassa. Hallituksen joukot pystyvät hädintuskin turvaamaan muutamaa hallintokorttelia.

Salaado Ibaar:
Tulimme tänne, koska pakenimme al-Shababin ja hallituksen välisiä taisteluita. Emme halua mitään muuta, kuin elää hyvässä ja rauhallisessa paikassa.

Toimittaja:
Ibaarin perhe asuu myöskin Addis Abeban somalikaupunginosassa. Maahanmuuttoviraston päätöstä he joutuvat odottamaan vielä kuukausia. Vaikka Suomen somaliväestö tulee kasvamaan lähivuosina tuhansilla, kaikki hakijat eivät pääse Suomeen.

Mohammed Abtidoon:
Olemme puhuneet kavereiden kanssa, miten täältä pääsisi pois. Voitaisiin mennä lentokoneella meren yli tai vaikka jalkaisin. Haluaisin paikkaan, jossa voi elää tavallista elämää.

-------

A-studion Astrid Thors -haastattelu

Toimittaja:
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrdi Thors, tervetuloa A-studion suoraan lähetykseen.

[Keskustelua Keskustan vaalirahoituksesta]

Mennään sitten tähän maahanmuuttoon. Tuossa äsköisessä jutussa todettiin, että Suomeen on tulossa tämän ja ensi vuoden aikana mahdollisesti jopa 4 000 somalipakolaista perheiden yhdistämisen varjolla tai ansiosta. Pidättekö te tuota lukua realistisena?

Thors:
Meillähän on ollut pitkät jonot nimenomaan perheenyhdistämisessä, että nämä tällä hetkellä noin pari tuhatta henkilöä odottaa perheenyhdistämistä. Pitkät odotusajat, koska on aika vaikea selvittää onko todella perheellinen tai sama perheside kysymyksessä. Voi olla, että luku tästä kasvaa. Voi sanoa, että tämän päivän uutiset myöskin varsinaisesta Mogadishustahan osoittaa, että on suurta levottomuutta. Poliisipäällikkö kuoli Mogadishussa ja kyllä niin kun levottomuudet siellä on kasvattanut somalien virtaa kaikkialle Eurooppaan. Kun tarkistin lukuja, niin viime vuonna 60 prosenttia enemmän somalialaisia turvapaikanhakijoita koko Eurooppaan. Jos jotain kuitenkaan saan sanoa, niin kuitenkin suurimmat määräthän on muissa Pohjoismaissa ja mainitussa Alankomaissa. Mutta kyllähän se tämä tilanne on sen verran huolestuttava, että Eurooppa-neuvostossa tulevina päivinä päämiehet keskustelevat muun muassa Välimeren maahanmuuttotilanteesta.

Toimittaja:
Jos yhdestä maasta on tulossa jopa 4 000 uutta pakolaista, miten Suomessa pystytään ottamaan nämä kaikki vastaan? Nythän jo nämä vastaanottopaikat ovat täynnä.

Thors:
No silloinhan ei ole kysymys siitä, että ne olisivat varsinaisesti vastaanottokeskuksista, vaan heille on pyrittävä löytämään varsinainen koti, kotikunta ja...tai muuta asuttamista. Tässä on tavallaan niin kun eroa tehtävissä, tätä eroa on tehtävä, että toisaalta meillä on turvapaikanhakijoita nyt neljän ja viiden tuhannen välillä vastaanottokeskuksissa tai heidän vastuullaan. Kaikkihan eivät asu vastaanottokeskuksissa. Tästä määrästä ehkä 40 prosenttia jää Suomeen. Tällä hetkellä Somaliasta tulleet, niin kaikki...aika moni on itse asiassa hakenut turvapaikkaa jossain muualla Euroopassa. Nimenomaan Kreikka, Malta, Italiahan ovat nämä kuuluisat maat. Eurooppalaisten sääntöjen mukaan he sitten palaavat näihin maihin ensin, eikä ole meidän vastuulla.

[Merirosvoinsertti]

Toimittaja:
Viime vuonna Suomeen tuli alaikäisiä turvapaikanhakijoita aika paljon tuolta alueelta, noin 700. On ajateltu, että sekin on aika paljon järjestettyä kaupallista toimintaa, eikä pelkkää humanitaarista toimintaa...

Thors:
Kaiken kaikkiaan Suomeen tuli 700 alaikäistä kaikkialta maailmasta. Nyt luvut ovat huomattavasti vähentyneet. Puhutaan jostain...kuukaudessa tullut kymmenkunta, pari kymmentä, että huomattavasti kyllä vähentynyt. Varmaan on jotain, jotka on järjestettyjä, mutta sitten on, että täällä on sukulaisia, niin on tekijä, joka houkuttelee tänne. Että molemmista varmaan on kyse.

HS: Kaarlenkadulle avataan uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

Helsingin Sanomat:
Kaarlenkadulle avataan uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
17.6.2009

Uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus aloittaa toimintansa torstaina Kaarlenkadulla.

Kaarlenkadun vastaanottokeskus toimii tilapäisenä majoituspaikkana, josta turvapaikanhakijat siirtyvät muualle pysyvämpään majoitukseen.

Keskuksen toiminta alkaa asteittain. Tällä hetkellä tilaa on 50:lle, mutta kaikkien tilojen valmistuttua keskukseen mahtuu 200 turvapaikanhakijaa.

Helsingissä toimii entuudestaan jo kaksi vastaanottokeskusta, jotka sijaitsevat Metsälässä sekä Kyläsaaressa.

Uudenmaankadulle on tarkoitus avata neljäs vastaanottokeskus ensi syksynä.

Uusien vastaanottokeskusten perustamisen taustalla on Helsingin kaupunginhallituksen päätös laajentaa vastaanottopalvelujen määrää enintään 400 paikalla.

Verkkouutiset: Maahanmuuttajanaisille voidaan varata oma uimahallivuoro

Verkkouutiset:
Maahanmuuttajanaisille voidaan varata oma uimahallivuoro
17.6.2009

Helsingin Sanomat:
Apulaisoikeusasiamies: Musliminaisten oma uimavuoro ei ole syrjintää

Uusi Suomi/STT:
Musliminaisten uimavuoroista kanneltiin - ”Ei syrjintää”

MTV3:
Musliminaisten uimavuorokiistaa puitu

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajanaiset saavat varata oman uimahallivuoron

Ilta-Sanomat/STT:
Maahanmuuttajien oma uimavuoro ei syrji

Apulaisoikeusasiamiehen tiedote ja päätös:
Maahanmuuttajanaisille voidaan varata oma uimahallivuoro
Jukka Lindstedtin ratkaisu dnro 208/4/08

Helsingin Sanomat:
Uimahallien muslimivuorot eivät katso kansallisuutta
19.6.2009

Syrjintäkielto ei estä varaamasta maahanmuuttajanaisille omia uimahallivuoroja, katsoo apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta voidaan edistää positiivisin erityistoimin, kun erityiskohtelulla on hyväksyttävä tarkoitusperä, ja se on oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.

Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana on ollut viisi kantelua, joissa on arvosteltu syrjiväksi Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen käytäntöä varata maahanmuuttajanaisille omia uimahalliaikoja.

Sekä perustuslaki että yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäkielto sisältyy myös useaan Suomea sitovaan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen.

Edistää käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta

Kansainvälisten sopimusten ja Suomen lainsäädännön syrjintäkielto ei kuitenkaan estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertaisuuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti ja muuten heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parempaa kohtelua.

Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan maahanmuuttajanaisten omille uintivuoroille on olemassa erityistä tarvetta. Näin turvataan uinnin opetus ja edistetään heidän kotoutumistaan. Varattu uintiaika ei myöskään ole ollut epäsuhteessa käytettävissä oleviin yleisiin uintivuoroihin.

Apulaisoikeusasiamies korostaa, että positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin se on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.

________________________

HS: Uimahallien muslimivuorot eivät katso kansallisuutta

Keskustelua herättäneet musliminaisten uimavuorot ovat avoimia kaikille kansallisuuksille. Jakomäen uimahallin laitospäällikön Teemu Raatikaisen mukaan vuoroissa on käynyt suomalaisiakin. Raatikaisen mukaan kassalla ei ole mitään keinoa varmistaa asiakkaan uskontoryhmää.

"Ei sellaista ole kysytty. Olemme luottaneet siihen, että asiakkaat tietävät mille vuorolle ovat tulossa."

Jakomäessä on kysytty miksi musliminaisille on varattu erilliset uimavuorot.

"Periaatteessa yhteisille vuoroille ei ole estettä, naisen uskonnolla ei ole väliä. Islam ohjeistaa, että musliminainen ei saa olla alasti toisen naisen edessä", kertoo Pia Jardi Suomen Islamilaisesta Neuvostosta.

"Suomalaiset ovat tottuneet erilaiseen häveliäisyyskulttuuriin ja nämä uimavuorot helpottavat asioita puolin ja toisin."

Islam edellyttää muslimeilta tiettyjä häveliäisyyssääntöjä, joissa vartalo pitää olla peitettynä tietyltä alueelta, esimerkiksi pyyhkeellä.

"Sääntöjen noudattaminen on henkilöstä kiinni. Islam antaa ohjeistuksen, jota jotkut noudattavat, jotkut eivät."

Idea musliminaisten uimavuorosta lähti Jakomäen ostoskeskuksella toimivalta yhdistykseltä seitsemän vuotta sitten ja päätyi lopulta liikuntavirastoon, kertoo Raatikainen. Uimavuorot ovat olleet hyvin suosittuja, mutta ne eivät ole aina sujuneet aivan mutkitta.

"Tietoon on tullut joitakin eri kansallisuuksien välisiä tappeluita suihkutiloissa."

Raatikainen toteaa systeemin parantuneen vuosien varrella.

"Palaute on ollut hyvää. Muslimityttöjen uimakoulut ovat niin suosittuja, että ne ovat täynnä tältä kesältä."

Muslimityttöjen uimakoulut ovat siirtyneet Helsingin keskustaan Yrjönkadun uimahallille Jakomäen uimahallin remontin ajaksi.

Aamulehti: Mistä kysymys: Paljonko Tampereen kaduilla on kerjäläisiä?

Aamulehti:
Mistä kysymys: Paljonko Tampereen kaduilla on kerjäläisiä?
17.6.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Lompakoita varastetaan Hämeenlinnassa edelleen

Lämmin kesäsää tuo kaduille tuntuvasti lisää ammattimaisia kerjäläisiä. Suurin osa kerjäämisestä keskittyy Helsinkiin, mutta kerjäläiset eivät ole vieras näky Tampereenkaan katukuvassa.

Kuinka monta kerjäläistä Tampereella liikkuu tänä kesänä, Sosiaaliasema Paussin johtava sosiaalityöntekijä Tapani Unkila?

- Arvioisin, että kerjäläisiä on Tampereella nyt 10-30 henkeä. Suurin osa kerjäläisistä vaikuttaisi taas olevan Romanian romaneja. Kerjäläisten tarkka määrä vaihtelee lähes päivittäin, sillä kerjäläiset siirtyvät paikasta toiseen erilaisten kesätapahtumien perässä.

- Tänä kesänä kerjäläisiä on suunnilleen saman verran tai hieman enemmän kuin vuosi sitten.

Kerjäämiseen voi puuttua, jos kerjääminen on häiritsevää tai jos kerjääjät ovat lapsia tai huonokuntoisia vanhuksia. Miten sosiaalityöntekijät toimivat kerjäläisten kanssa?

- Me olemme olleet tekemisissä vain lapsikerjääjien kanssa. Ensin keskustelemme tilanteesta ja selvitämme kerjääjien vanhemmille, mitä Suomen lastensuojelulaki sanoo. Yleensä puhuminen on riittänyt ratkaisemaan asian.

Miten ohikulkijan tulisi suhtautua kerjäläisiin?

- Viranomaisena tietysti toivon, etteivät ihmiset antaisi kerjääjille rahaa. Muista Pohjoismaista on kokemuksia, että jos rahaa annetaan, niin kerjääminen vain lisääntyy. Tieto anteliaista ihmisistä kulkee nopeasti kerjäläisten keskuudessa.

- On tietysti jokaisen ihmisen henkilökohtainen päätös, antaako rahaa vai ei. Moni joutuu varmasti ristiriitatilanteeseen, koska haluaisi auttaa yksittäistä ihmistä. Ongelman juuret ovat kuitenkin Romaniassa.

Millaisena pidät Tampereen kerjäläistilannetta?

- Tilanne on vielä suhteellisen hyvä. Sosiaalipäivystyksen näkökulmasta on ollut toistaiseksi rauhallista.

Vartti: Rasismista tehdään harvoin poliisiasia

Vartti:
Rasismista tehdään harvoin poliisiasia
17.6.2009

- Syrjinnästä ilmoitetaan silloin tällöin, mutta ei usein. Mututuntumalla sanoisin muutaman kerran vuodessa, kertoo tutkinnanjohtaja Pekka Seppälä Malmin poliisista.

Tutkinnanjohtaja ei muista, että Malmin piiristä olisi tullut yhtään rasismista johtuvaa tuomioita.

Rasismiaihe nousi jälleen julkisuuteen, kun mies tönäisi maahanmuuttajatytön pois lähijunasta. Keskustelun aikana rasismia kokeneet kertoivat, ettei poliisi ota vakavasti heidän kokemuksiaan.
-Uskallan sanoa, että poliisi suhtautuu hyvin ammattitaidolla, vakuuttaa Seppälä ja kääntää asian poliisin vinkkeliin.

Hän ottaa esimerkkitapauksen, jossa ravintolasta ulos poistettu henkilö pyytää poliisiapua kokemansa syrjinnän vuoksi. Poliisi alkaa tutkia asiaa ja katsoo ravintolan valvontakameran nauhalle tallennettua kuvaa, jossa ilmoituksen tehnyttä ravintola-asiakasta pyydetään lopettamaan sisällä tupakointi. Kun sauhuttelu vain jatkuu, pyytää ravintolahenkilökunta asiakasta poistumaan, mutta asiakas kieltäytyy.
-Kun näemme nauhalta, että henkilöllä on tupakka kädessä, herää kysymys, onko syrjintää tapahtunut vai onko meille tullut henkilö ollut kiukuspäissään ja jättänyt kertomatta asian todellisen laidan.
-Mutta väitän, että kaikkiin suhtaudutaan vakavasti, Seppälä palaa poliisiin kohdistuvaan kritiikkiin.

Tyypillinen poliisin kuulema rasismikokemus liittyy esimerkkitapauksessakin ilmenneeseen ravintolaelämään. Kansalainen tulee seuraavana päivänä kertomaan illan kokemuksistaan poliisille.
-Yleensä epäily koskee henkilökuntaa: ovimies ei päästä sisälle tai tiskillä ei tarjoilla. Niissä poliisi pystyy tarkistamaan, ketä on ollut työvuorossa ja kehen epäily kohdistuu.

Miten pitää toimia, jos joutuu syrjityksi etnisen taustansa tai muun seikan vuoksi?
- Hyvä kysymys. Ainakaan ei saa provosoitua, ettei tilanne eskaloidu pahemmaksi. Väkisin ei voi mennä ravintolaan sisälle. Jos sisäänpääsyyn on etninen syy, niin on hyvä hankkia ulkopuolista todistelua.

Entä jos todistajaa ei ole?
-Siinä tapauksessa huonoimmillaan voi olla, ettei asia etene mihinkään. Kun ei ole näyttöä rikoksesta ja toisen sana toisen sanaa vastaan, on ilmoituksen tekijä heikoilla länsimaisen oikeuskäytännön mukaan, Seppälä toteaa.

---

Hatemaj saa vain vähän yhteydenottoja

Vuoden pakolaisnainen on Kosovosta sodan vuoksi Tapanilaan muuttanut albaani Fatbardhe Hetemaj.

Hän ei ole saanut juurikaan yhteydenottoja rasismia kokeneilta ihmisiltä.
-Ihmiset ovat yhteydessä varmaan vähemmistövaltuutettuun, eivät minuun. Vain jotkut ovat soitelleet, että heihin luodaan pitkiä katseita, Farbardhe Hetemaj kertoo.

---

Gallup: Oletko kohdannut rasismia?

To Thach, Itäkeskus:
Enpä oikeastaan. En puhu suomea, mutta ihmiset puhuvat minulle englantia.

Nouman, Pasila:
Minua on lyöty ja haukuttu neekeriksi. Ja estetty tulemasta ravintolaan. En mene nykyään edes kokeilemaan, mutta päivällä saan käydä kahvilla. Autokin on rikottu.

D.L., Valkeakoski:
En juurikaan. Ulkomaalaisia syrjitään ehkä siksi, että meidän luullaan tulevan ottamaan suomalaisilta jotain.

Katriina Roth, Malmi:
Olen. Esimerkiksi työnhaussa. Ja välillä kaupassa turvamiehet alkavat seuraamaan, eivätkä edes yritä tehdä sitä huomaamattomasti.

YLE: Ruandalaismiehen kansanmurhakäsittely alkaa tänään

YLE Uutiset:
Ruandalaismiehen kansanmurhakäsittely alkaa tänään
16.6.2009

Helsingin Sanomat:
Joukkotuhonnasta syytetty ruandalaismies oikeuteen tänään
Ruandalaismiehen puolustus: Hän oli auttaja eikä tappaja

Aamulehti:
Ruandalaismies kiistää syytteet joukkotuhonnasta
Porvoon käräjäoikeus syyskuussa Ruandaan

Ruandalaismiehen oikeuskäsittely alkaa tänään valmisteluistunnolla Porvoon käräjäoikeudessa. Miestä epäillään viidestätoista murhasta ja joukkotuhontarikoksesta. Lainmukainen maksimirangaistus niistä on elinkautinen vankeus. Syytteet koskevat vuoden 1994 tapahtumia Ruandassa.

Syyttäjän näkemyksen mukaan on todennäköistä, että mies on huhti-toukokuussa 1994 Nyakizun kunnassa Ruandassa syyllistynyt joukkotuhontarikokseen. Sen tarkoituksena on ollut kokonaan tai osittain hävittää Ruandan tutsit. Epäilty on itse hutu.

Porvoossa asuva 58-vuotias ruandalaismies on kiistänyt kaikki syytteet. Istunto alkaa kello yhdeksän aamulla.

Valmisteluistunnon jälkeen Ruandan viranomaisille toimitetaan oikeusapupyyntö. Sen toivomuksena on, että käräjäoikeus voisi kuulla asiassa nimettyjä ruandalaisia todistajia Ruandassa. Rikosasian pääkäsittely on suunniteltu alkavaksi kesän lopulla.

Käräjäoikeus käsittelee asiaa ammattituomarikokoonpanossa, ilman lautamiehiä.

Aamulehti: Vihreiden valtuutettu: Pakolaiset ulos ja sassiin!

Aamulehti:
Pakolaiset: Vihreä valtuutettu sai niskaansa rasismisyytöksiä
(Oli: Vihreiden valtuutettu: Pakolaiset ulos ja sassiin!)
Vihreiden puoluesihteeri Laturi soittaa kurinpalautuspuhelun valtuutetulle
15.6.2009

Pohjalainen:
Jorma Havula: Kaskinen sanoi "stop" turvapaikanhakijoille
12.6.2009

Muammar Gaddafi käänsi kaskislaiset kielteisiksi pakolaisille

Pakolaiskeskusta vastaan äänestänyt kaskislainen valtuutettu Tom Degerstedt (vihr) pelkää, että Suomeen tuodaan ihmisiä maista, joissa naiset ovat alistetussa asemassa.

Kaskisten valtuusto äänesti torstaina luvuin 12-5 pakolaiskeskuksen 50-paikkaista sivutoimipistettä vastaan.

Degerstedt arvelee, että Suomen pienimmän kaupungin asukkaat sai takajaloilleen Libyan itsevaltiaan Muammar Gaddafin viimeviikkoinen vertaus, että arabimaissa naiset ovat huonekalun asemassa.

- Rouvat lukivat sen Vasabladetista. Miksi tuomme Suomeen ihmisiä kulttuureista, joissa on tällainen mielipide? Tuemmeko alitajuisesti naisten syrjintää? Tähän asiaan tasavallan presidentti Tarja Halonen saisi puuttua, lakimiehenä työskentelevä Degerstedt sanoo.

Degerstedtin äänestyskäyttäytyminen saattoi vaikuttaa siihen, että tuloksen jälkeen ainakin yksi kaskislainen vihreä erosi puolueesta. Paikalliset vihreät moittivat juristia rasistisista äänenpainoista.

"SPR möhli"

Vihreät ovat olleet pakolaiskannanotoissaan vapaamielisimmästä päästä. Degerstedtille linjasta poikkeaminen ei ole ongelma.

- Anni Sinnemäki (puolueen puheenjohtaja) saa ajatella, niin kuin häntä huvittaa. Vihreät saavat ajatella tarkalleen kuten haluavat. Olen jo melkein kuusikymppinen mies, joten osaan ajatella itse.

Kriittisiä pakolaisnäkemyksiä on vihreistä aikaisemmin esitellyt myös ex-kansanedustaja Eero Paloheimo.

Pakolaiskeskusta juntattiin Degerstedtin mielestä kaupunkiin ilman, että asiaa puitiin etukäteen. Hän syyttää Suomen Punaista Ristiä omavaltaisuudesta.

- SPR on möhlinyt asian 110-prosenttisesti. He ovat olleet suoraan yhteyksissä yrittäjiin ja tuoneet tyhjiin rivitaloihin pakolaisia ilman, että kaskislaisilta on kysytty, missä mennään, Degerstedt sanoo.

Ajankohta pakolaiskeskukselle ei ole otollisin mahdollinen. Kaskislaiset haluavat huolehtia omista työttömistä kaupungin ylivertaisen työllistäjän Metsä-Botnian lopetettua toimintansa. Degerstedt sanoo kuunnelleensa tarkkaan kaupunkilaisten kantoja ennen päätöstään.

- Minulla on 44 ääntä kunnallisvaaleissa. En voi toiminnassani mennä ihmisten mielipidettä vastaan. Tehtäväni ei ole johdattaa kaskislaisia uusille urille.

Tällä hetkellä Kaskisissa asuu 27 turvapaikanhakijaa muun muassa Turkista, Sri Lankasta, Somaliasta, Irakista, Kazakstanista. Viereisessä Närpiössä on Suomen eniten ulkomaalaisia suhteessa väkilukuun.

Toni Viljanmaa

----

Kannanotto: Panu Laturi pitää vihreän valtuutetun puheenvuoroja lähes rasistisina

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi aikoo soittaa kurinpalautuspuhelun puolueen kaskislaiselle valtuutetulle Tom Degerstedtille, 59.

- Hänelle pitää soittaa ja käydä vakava keskustelu siitä, onko hän väärässä puolueessa. Meillä on nollatoleranssi rasismille, Laturi sanoo.

Kaskislainen juristi äänesti Kaskisiin suunnitteilla ollutta pakolaisten vastaanottokeskusta vastaan yhdessä valtuuston enemmistön kanssa.

Degerstedt perusteli kantaansa sanoen, että turvapaikanhakijat halutaan ulos kaupungista ja sassiin. Se on Degerstedtin mukaan kaupunkilaisten yleinen mielipide.

- Se on sellaista kielenkäyttöä, mitä ei pitäisi käyttää. Pakolaiset hakevat Suomesta suojaa, ei vihaa, Laturi moittii.

Degerstedt perustelee kantaansa myös tekemällään tietohaulla eri etnisten ryhmien rikollisuudesta. Hänen mukaansa rikollisuus on yleisempää tietyillä ryhmillä. Laturi ei näille perusteluille lämpene.

- Ihan kuulostaa halla-aholaisilta perusteluilta. Se on maahanmuuttokritiikkiä, joka on hyvin lähellä rasismia, Laturi sanoo.

Laturi ihmettelee sitä, että purkaus sattui Kaskisissa, joka lähialueet mukaan lukien on tunnetusti "Suomen suvaitsevaisimpia alueita". Naapurikaupungissa Närpiössä ulkomaalaisia on eniten suhteessa väkilukuun.

- Siksi tämä on yllättävää ja valitettavaa kuulla, Laturi sanoo.

Toni Viljanmaa

_____________________________

(ensimmäinen versio)

Pohjanmaan vihreät näkyvät ottaneen oppia europarlamentaarikkoehdokas Kai Pöntisen (kok) sosiaalipummeja vierastavista pakolaisajatuksista.

Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamista surevassa Kaskisissa nähtiin erikoinen näytelmä viime torstaina, kun valtuusto päätti kaupunkiin tyrkyllä olleesta pakolaisten vastaanottokeskuksesta.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Tom Degerstedt, 58, jyrähti, että turvapaikanhakijat halutaan ulos kaupungista ja sassiin. Se on juristi Degerstedtin mukaan myös kaupunkilaisten yleinen mielipide.

Valtakunnallisesti vihreät ovat profiloituneet vapaamielisellä suhtautumisella maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin.

Kaskisten valtuusto äänesti lopulta lukemin 12-5 turvapaikanhakijoiden sijoittamista vastaan. Perusteluina valtuutetut käyttivät hankalaa taloustilannetta.

Yhteensä 17 valtuutetusta viisi oli poissa kokouksesta ja heidän tilallaan olivat varavaltuutetut.

Asiasta kertoo blogissaan sanomalehti Ilkan toimittaja Jorma Havula.

Toni Viljanmaa