Ilta-Sanomat: 250 000 euroa per turvapaikanhakija – ”Kieltäytyjämaan pitäisi maksaa Suomelle”

Ilta-Sanomat: 250 000 euroa per turvapaikanhakija – ”Kieltäytyjämaan pitäisi maksaa Suomelle” 5.5.2016
Helsingin Sanomat: 250 000 euron solidaarisuussakko yhtä pakolaista kohden – näin toimisi EU:n esittämä taakanjakosysteemi

Jos Suomeen tulevat samanlaiset turvapaikanhakijavirrat kuin viime vuonna, Suomi voisi EU-komission alustavan esityksen perusteella alkaa saada korvausta.

EU-komissio esittää pakollisia kiintiöitä turvapaikanhakijoiden jakoon.

EU-komissio väläyttää myös sakkorangaistusta. Jos joku maa ei suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, kieltäytymisestä rapsahtaa 250 000 euron sakko turvapaikanhakijaa kohden.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio korostaa, että kyseessä on vasta alustava esitys.

Suomen kannalta Vuorio pitää valitettavana sitä, että EU:ssa ollaan kallistumassa pakollisten kiintiöiden kannalle.

– Hallitusohjelmassa Suomi korostaa vapaaehtoista mekanismia EU:n sisäisissä siirroissa. Ja Suomi on vapaaehtoisuuden pohjalta osallistunut sisäisiin siirtoihin Kreikasta ja Italiasta. Itse asiassa Suomi on ollut yksi kärkimaa tässä.

Vuorio myöntää samaan hengenvetoon, ettei nykyinen järjestelmä ole kunnolla toiminut.

– Muutama maa vain toteuttaa sisäisiä siirtoja. Suomi on ollut erittäin aktiivinen, viime vuonna Suomi otti vastaan EU:n sisäisissä siirroissa 200 turvapaikanhakijaa.

Jotkut maat ovat sulkeneet rajansa turvapaikanhakijoilta. Jotkut maat taas ovat ottaneet tulijoita vastaan ja joutuneet kovan paineen alaisiksi. Esimerkiksi Suomeen saapui viime vuonna kaikkiaan 32 500 turvapaikanhakijaa.

Uudessa komission esityksessä on ajatuksena, että paineen alla olevassa maassa voidaan jakaa turvapaikanhakijoita muihin EU-maihin tietyn mekanismin perusteella. Lisäksi sisäiset siirrot muuttuisivat pakollisiksi.

Vuorio sanoo laskentamekanismista, että EU komissio vasta esittää yleisiä periaatteita. Kiintiöitä laskettaessa otettaisiin huomioon muun muassa asukasluku ja bruttokansantuote.

Vuorio pitää yhtenä mahdollisuutena, että Suomi voisi olla saajapuolena kiintiöitä määriteltäessä, jos turvapaikanhakijoita virtaa maahan viime vuoden määriä. Viime vuonna Suomi oli kovien paineiden alla, kun maahan saapui yllättäen kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita.

– EU-tasolla olimme numero 11. Olimme jo sillä tasolla, että meiltäkin olisi mahdollisesti voitu alkaa siirtää hakijoita muihin maihin.

Vuorio sanoo, että jos Venäjän rajaa ei olisi onnistuttu saamaan viime vuonna tukkoon ja tulijavirta olisi edelleen jatkunut, Suomesta olisi saattanut tulla uuden laskentatavan mukaan hyödyn saaja.

Jos Suomesta olisi siirretty turvapaikanhakija toiseen EU-maahan, EU:n uuden laskentamekanismin mukaan kieltäytyjämaa olisi joutunut maksamaan sakkoa.

– Kieltäytyjämaan pitäisi maksaa 250 000 euroa turvapaikanhakijaa kohden Suomelle.

______________________________________________

Helsingin Sanomat: 250 000 euron solidaarisuussakko yhtä pakolaista kohden – näin toimisi EU:n esittämä taakanjakosysteemi

EU-komissio esitti keskiviikkona uudenlaista järjestelmää, jolla pyritään tehokkaammin jakamaan turvapaikanhakijoiden taakkaa jäsenmaiden kesken.

EU päätti jo viime syksynä pakolaiskriisin kärjistyttyä, että suhteettoman suuren paineen alle joutuneita jäsenmaita autetaan jakamalla turvapaikanhakijoita tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Käytännössä turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelu EU:sisällä ei ole juuri edennyt, koska jotkut jäsenmaat vastustavat kiintiöitä.

Uudessa järjestelmässä komissio uhkaa jäsenmaitaan jopa 250 000 euron ”solidaarisuusmaksulla” yhtä turvapaikanhakijaa kohden, mikäli maat eivät suostu vastaanottamaan kiintiönsä mukaista määrää turvapaikanhakijoita niistä maista, joiden kiintiö on ylittynyt.

Komission esityksen mukaan kullekin jäsenmaalle lasketaan oma viitemäärä sille, kuinka monta turvapaikanhakijaa niiden on vastaanotettava.

HS avaa komission ehdottamaa uutta laskennallista mallia.

Komissio aikoo ottaa käyttöön uuden automatisoidun järjestelmän, joka tallentaa jokaisen EU:n jäsenmaihin jätetyn turvapaikkahakemuksen. Hakemusten määrän kehitystä voidaan näin seurata päivittäin.

Kullekin jäsenmaalle lasketaan oma viitemäärä, joka kertoo sen, kuinka monta turvapaikanhakijaa maan tulisi vastaanottaa. Laskennallinen luku perustuu kahteen mittariin: maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen. Molemmat niistä saavat 50 prosentin painoarvon.

Kunkin valtion viitemäärä suhteutetaan koko EU:n alueelle saapuvien turvapaikkahakemusten kokonaismäärään.

Jos johonkin jäsenmaahan alkaa tulla suhteettoman paljon turvapaikkahakemuksia, niin että hakemusten määrä kasvaa yli 150 prosentin kyseisen valtion laskennallisesta viitemäärästä, korjaava ”reiluusmekanismi” käynnistyy automaattisesti.

Hakemuksia aletaan ohjata paineen alle joutuneesta maasta niihin maihin, joissa hakemusten määrä on pysytellyt alle sadassa prosentissa laskennallisesta viitemäärästä.

Hakemuksia ohjataan näihin maihin siihen saakka, kunnes paineen alla elävän maan turvapaikanhakijoiden viitemäärä on laskenut jälleen 150 prosentin alapuolelle tai kun kapasiteettinsa alittaneissa maissa tulee sadan prosentin katto vastaan.

Jäsenmaalla on kuitenkin myös ”mahdollisuus väliaikaisesti olla osallistumatta jakoon”, komissio muotoilee.

Jos turvapaikkahakemusten määrässä kapasiteettinsa alittava jäsenmaa kieltäytyy ottamasta hakijoita paineen alla elävistä maista, se joutuu maksamaan ”solidaarisuusmaksuna” 250 000 euroa turvapaikanhakijaa kohden.

Solidaarisuusmaksun tai solidaarisuussakon suuruus on laskettu välittömistä ja seuraavan viiden vuoden aikana syntyvistä kuluista, jotka turvapaikanhakijasta ja hakemusten käsittelystä arvioidaan koituvan, EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi.

Britannialla, Irlannilla ja Tanskalla on oikeus jättäytyä taakanjaon ulkopuolelle.

Ennen voimaantuloa komission esitys pitää vielä hyväksyä jäsenmaiden parlamenteissa sekä europarlamentissa.

Uusi taakanjakojärjestelmä on jo herättänyt kitkeriä vastalauseita varsinkin Unkarissa, Slovakiassa ja Tšekissä.