Yle: Etelä-Savoon jopa 300 kuntapaikkaa – pysäyttävätkö pakolaiset maakunnan väestökehityksen laskun?

Yle: Etelä-Savoon jopa 300 kuntapaikkaa – pysäyttävätkö pakolaiset maakunnan väestökehityksen laskun? 17.5.2016

Etelä-Savoon on otettu vuosittain 125 kiintiöpakolaista. Mikäli Ely-keskuksen tavoite toteutuu, pakolaismäärä tulee yli kaksinkertaistumaan jo tänä vuonna.

Ely-keskuksen kuntakierros on juuri päättynyt. Päämääränä on ollut löytää kesään mennessä 300 kuntapaikkaa Etelä-Savon kunnista. Tähän mennessä saldo on ollut kuntakierrosta vetäneen Ely-keskuksen johtavan asiantuntija Irja Sokan mukaan positiivinen.

– Jopa sellaisia kuntia, jotka eivät ole aiemmin tarjonneet kuntapaikkoja, on nyt mukana. Tällainen on esimerkiksi Pieksamäki, joka on jo tehnyt päätöksen 50 turvapaikan saaneen vastaanottamisesta. Myös pieniä kuntia, kuten Kangasniemi ja Heinävesi, on kiinnostunut ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita, Sokka kertoo.

Kaikki maakunnan vastaanottokeskusten oleskeluluvan saaneet jäävät Etelä-Savoon?

Etelä-Savoon perustettiin viime vuonna kolme vastaanottokeskusta, joissa on tällä hetkellä yhteensä 832 turvapaikanhakijaa. Arviolta noin kolmannes tulee saamaan oleskeluluvan ja pakolaisstatuksen. Heille kaikille pyritään löytämään kuntapaikka Etelä-Savosta.

Valtakunnallisesti ministeriöt ohjaavat Elyjä sijoittamaan oleskeluluvan saaneet vastaanottokeskuksen Ely-alueelle.

– Silloin tuetaan vuokra-avustuksena tai vuokravakuutena. Mutta Etelä-Suomeen suuntaavia ei tueta, sillä siellä on muutenkin hankala asuntotilanne. Tukea Etelä-Suomeen saa vain jos tiedossa on työ- tai opiskelupaikka, muuten joutuu itsenäisesti hoitamaan kaiken, Sokka selvittää.

Etelä-Savosta asuntoja puolestaan löytyy. Ainoastaan Mikkelissä asuntotilanne on haastava.

Apu maakunnan väestökatoon löytyy pakolaisista?

Ely-keskuksen kuntakierroksella on pohdittu kotouttamista myös kunnan näkökulmasta. Siitä, miten kunnan rakennetta ja elinvoimaisuutta voisi vahvistaa. Väestönmäärän vähenemisestä vuosikymmeniä karsineelle maakunnalle lisäasukkaat eivät olisi pahitteeksi.

– Esimerkiksi Puumalalle, jossa vuosittain syntyy 8 - 10 vauvaa, tässä olisi mahdollisuus saada uusia asukkaita kuntaan ja kääntää väestökehitys positiiviseksi, Sokka aprikoi.

Tämä on hänen mukaansa alettu jo monissa kunnissa ymmärtääkin. Mikkelissä neuvotellaan parhaillaan 40:stä uudesta kuntapaikasta 30 vuosittaisen kiintiöpakolaisen lisäksi ja Savonlinnaan Ely-keskus ehdottaa 50:tä kuntapaikkaa.

"Kylä kotouttaa" – hallitus ei korottanut korvauksia kunnille, täytyy turvata kolmanteen sektoriin

Vastuu pakolaisten kotouttamisesta siirtyy nyt entistä enemmän kuntien kontoille. Hallitus ei hyväksynyt työ- ja elinkeinoministeriön mallia, jossa oleskeluluvan saaneiden kotouttamisesta kunnille maksettavaa korvausta olisi korotettu 20 prosentilla.

Ely-keskuksen Irja Sokan mukaan päätös oli pettymys. Kuntien täytyy nyt selviytyä historiallisen suuresta kotouttamisurakasta ilman lisäapua. Sokka painottaa vapaaehtoistyön merkitystä.

– Rahaa ei ole antaa enempää kuin laskennalliset ja erityiskorvaukset. Nyt tärkeää on vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen kotouttamistyöhön. Kylä kotouttaa. Siitä on hyviä kokemuksia Hirvensalmelta, jonne on muodostunut oma afgaaniyhteisö. Sinne päin on jo muutettukin.