Yle: Koodareista huutava pula – sata turvapaikanhakijaa aiotaan kutsua apuun

Yle: Koodareista huutava pula – sata turvapaikanhakijaa aiotaan kutsua apuun 19.5.2016
Talouselämä: Kommentti: Loistava idea turvapaikanhakijoiden työllistämisestä - ja on jo toteutuksessa

Helsingissä on kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu ohjelmaa jopa sadan turvapaikanhakijan kouluttamiseksi ohjelmoijiksi. Ohjelman pilottiin osallistui mm. irakilainen Eyastaha. Hän on ollut Suomessa vasta muutaman kuukauden, mutta kuuli juuri saaneensa alan töitä.

Eyastaha kertoo tulleensa Suomeen viime syksynä, koska kotimaassa Irakissa tilanne meni huonompaan suuntaan. Hiljattain hän menetti isänsä terrori-iskussa.

Järkyttäviä tapahtumia nuoren miehen tai kenen tahansa elämässä, mutta Eyastaha pystyy jo iloitsemaan hyvistä asioista. Hän on juuri kuullut saaneensa töitä, vaikka ei vielä osaa suomea ja on ollut maassa vasta vähän yli puoli vuotta.

– Asuin aluksi vastaanottokeskuksessa vähän syrjässä, eikä ollut mitään tekemistä. Sitten vaihdoin paikkaa ja kuulin mahdollisuudesta osallistua koulutukseen, jossa opitaan koodausta ja ohjelmointia. Tämä on ollut erittäin hyödyllinen minulle, sillä sain juuri kuulla, että olen tullut valituksi työpaikkaan. Olen lisäksi saanut pari kutsua työhaastatteluun.

Kurssilla opiskellaan ohjelmointia ja opetellaan muun muassa HTML:n ja CSS:n käyttöä. Niitä tarvitaan esimerkiksi verkkosivujen tai applikaatioiden rakentamiseen.

Kurssin järjestäjä suunnittelee parhaillaan laajentavansa muutaman opiskelijan pilotin jopa 100 turvapaikan koulutusohjelmaksi.

– Suomeen on hiljattain tullut on 30 000–35 000 ihmistä, ja kuten me kaikki tiedetään, integrointi on iso haaste. Meidän mielestä siinä on tilaisuus auttaa ja kouluttaa ihmisiä aloille, joilla on huutava pula. Näin työtä järjestyy mahdollisimman nopeasti, koulutusta pilotoineen Integrifyn perustaja Daniel Rahman perustelee.

Kymmeniä tuhansia euroja hyvän koodarin etsintään

Mm. Yle Areenan rakentamisessa mukana olleen Affecton liiketoimintajohtaja Mikko Eerola vahvistaa, että etenkin hyville koodareille on jatkuvaa kysyntää.

– Meillä on koko ajan paikkoja auki Suomessa ja muualla maailmassa. Meidäntyyppisten it-palveluyritysten lisäksi koodareita tarvitaan enemmän ja enemmän erilaisissa paikoissa niin asiakasyrityksissä kuin muuallakin, Eerola sanoo.

Venuun toimitusjohtaja Jasu Koponen puolestaan sanoo, että yritykset ovat valmiit pistämään isoja rahoja likoon löytääkseen hyvän koodarin.

– Mitä tiedän start up -kentästä ja toimialan firmoista, niin joskus investoidaan kymmeniä tuhansia euroja siihen, että saadaan yksi hyvä koodari. Tarve on räjähtänyt käsiin.

"Työntekijälle kuuluu työntekijän palkka"

Mutta entäpä se palkka – ei kai turvapaikanhakijoista yritetä kouluttaa uutta matalapalkkaryhmää alalle?

– Ei missään nimessä ole tarkoitus mitään matalapalkkakoodarijoukkoa tehdä, vaan työntekijälle kuuluu työntekijän palkka. Varsinkin tällaisessa työssä on hyvin helppoa todentaa taidot ja se, minkälainen palkka niille taidoille kuuuluu, sanoo koulutusta järjestelevä Rahman.

Koodariksi opiskeleva Eyastaha aikoo panostaa juuri alkavaan työuraansa kaikkensa, mutta näkee tulevaisuutensa jo nyt muualla.

– Tietysti haluan keskittyä nyt työhöni niin hyvin kuin pystyn, mutta ehkä viiden vuoden kuluttua voin käynnistää oman start up -yrityksen, hän nauraa.


____________________________________

Talouselämä: Kommentti: Loistava idea turvapaikanhakijoiden työllistämisestä - ja on jo toteutuksessa

Suomessa on paljon it-alan työttömiä, mutta samalla monista alan osaajista, muun muassa koodareista, on kova pula. Suomessa on myös paljon turvapaikanhakijoita - ainakin aikaisempaan verrattuna - ja heillä taas on paha pula työtilaisuuksista.

Yle kertoo tänään torstaina hankkeesta, joka taklaa kunnolla kumpaakin ongelma. Se on ideana loistava, ja toteutuskin on lähtenyt lupaavasti käyntiin.

Helsingissä on - Ylen mukaan ”kaikessa hiljaisuudessa” - valmisteltu ohjelmaa jopa sadan turvapaikanhakijan kouluttamiseksi ohjelmoijiksi. Meneillään on pilottivaihe, johon osallistuvista muutamasta opiskelijasta ainakin yksi on saanut jo työpaikan.

Kursseja järjestää Integrify, joka suunnittelee laajentavansa pilottikurssin jopa sadan turvapaikanhakijan turvapaikan koulutusohjelmaksi.

”Suomeen on hiljattain tullut on 30 000–35 000 ihmistä, ja kuten me kaikki tiedetään, integrointi on iso haaste. Meidän mielestä siinä on tilaisuus auttaa ja kouluttaa ihmisiä aloille, joilla on huutava pula. Näin työtä järjestyy mahdollisimman nopeasti”, Integrifyn perustaja Daniel Rahman sanoo Ylelle.

Rahmanin mukaan hän ei ole järjestelemässä it-yrityksille halpatyövoimaa, vaan lähtee siitä, että koulutuksen jälkeen koodarit menevät kunnon töihin kunnon palkalla.

Tästä pinnat Rahmanille. Pitkällä tähtäyksellä ei ole kenenkään etu, että Suomen työmarkkinoille luodaan halpa-armeijoita, jotka sitten vetävät koko työvoiman mukaansa.

Kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta. Koodien ja koodareiden kieli on kansainvälistä, eikä työn sujuva hoitaminen vaadi hyvää suomen kielen taitoa. Palkkaerottelulle ei ole mitään perustetta.

Pakomatkoillaan turvapaikanhakijat ovat joutuneet esimerkiksi tekemään älypuhelimillaan monenlaisia sirkustemppuja. He ovat siis tutustuneet nykyteknologian mahdollisuuksiin ja rajoituksiin kantapään kautta. Siltä pohjalta on hyvä lähteä kehittämään uutta - käyttäjälähtöisesti.