Yle: Suomen kieli tarttuu saippuasarjasta – Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on ehtymätön tiedonjano

Yle: Suomen kieli tarttuu saippuasarjasta – Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on ehtymätön tiedonjano 27.5.2016

Porvoon Karijärven turvapaikanhakijoiden asumisyksikössä lähes 40 afganistanilaista nuorta miestä odottaa pääsyä Maahanmuuttoviraston haastatteluun. Afgaanit ovat osa 3 000 alaikäisen, yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden joukkoa. Heistä arviolta puolet saa turvapaikan. Porvoossa nuorten kotouttaminen ja suomen kielen opetus aloitettiin heti.

Nuori afgaani Zakaria on rohkein pojista. Hän suostuu tv-haastatteluun suomeksi puolen vuoden kielenoppimisen jälkeen. Zakaria on yksi lähes 40 afganistanilaisesta, jotka asuvat Karijärven alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä Porvoossa.

Oman kertomansa mukaan hän lähti Afganistanista yhdeksän tai kymmenen kuukautta sitten. Samoihin aikoihin, kun hänen 19-vuotias veljensä sai surmansa väkivaltaisuuksissa. Suomessa hän muistaa olleensa nyt seitsemän kuukautta. Zakaria luettelee maat, joiden läpi matka kulki.

– Tulin Turkin, Iranin, Makedonian, Saksan, Ruotsin läpi ja sitten Suomeen.

Karijärven SPR:n ympärivuorokautisessa asumisyksikössä on töissä 14 ohjaajaa. Heitä on hyvin monenlaisista taustoista, muun muassa sosiaali- ja opetusalalta. Yhdellä on kokemusta työstä pakolaisleirillä. Toinen on ollut töissä Afganistanissa. Ohjaaja, muusikko Juuso Kujala oli ennen Karijärveä opettajana Vantaalla.

– Marraskuussa, kun he tulivat, niin meillähän tosiaan opetus alkoi seuraavana päivänä. Ensin se meni tietysti viittomalla. Elehtimällä, piirtämällä Pictionaryä, Kujala kertaa.

– Siellä on kymmenkunta poikaa, jotka puhuivat englantia, mikä auttoi. Englantia käytettiin apukielenä. Aika nopeasti heidät jaettiin sitten kolmeen eri tasoryhmään. Ensin opetettiin suomea ja aika pian sen jälkeen alettiin opettaa matematiikkaa, koska matematiikassa on toistuvia fraaseja "kuinka paljon" ja "kuinka monta". Nämä tasoryhmät olivat pohjana sille, kun he siirtyivät maaliskuussa kaupungin kouluun.

Tiedonjano on valtava

Kujalan kokemuksen mukaan poikien tiedonjano on valtava. Koulussa käyminen luo tärkeän rytmin päivään myös Zakarialle.

– Minä menen kouluun joka päivä. Opiskelen suomen kieltä ja matikkaa ja maantiedettä. Siellä on mukavaa. Kun tulen takaisin pelaan biljardia ja pingistä ja teen minun kotiläksyt ja nukun. Joka päivä. Mä haluan opiskella, koska minä haluan olla lääkäri tulevaisuudessa, hän sanoo.

Suomalaiset tv-ohjelmat ovat tulleet jo hieman tutuiksi Zakarialle. Suosikkejakin jo on, esimeriksi Ylen Uusi Päivä -nuorten päivittäissarja sekä selkouutiset.

Opettajana ja ohjaajana toimiva Juuso Kujala on oppinut puolessa vuodessa jo tuntemaan hyvin yksikkönsä asukkaat ja tietää heidän taustoistaan.

– Suuri osa heistä on lähtenyt, koska on ollut ihan välttämätön pakko. Sitten on poikia, jotka ovat lähteneet, koska Afganistanissa elämä on sietämätöntä ja siellä tulevaisuutta ei ole. He odottavat nyt kovasti milloin tapahtuu, Kujala kertoo.

Pojista viisi on Karijärvellä päivittäin kotiopetuksessa, koska he täyttävät pian 18 vuotta. Sen jälkeen on edessä myös muutto aikuisten vastaanottokeskukseen.

Maahanmuuttovirasto on tehostanut toimintaansa rajusti

Viime syksynä äkisti kärjistyneen turvapaikanhakijatilanteen ja kasvaneen tulijamäärän jälkeen Maahanmuuttovirasto on tehostanut toimintaansa huomattavasti. Puolen vuoden aikana virasto on muun muassa työllistänyt satoja uusia hakemusten käsittelijöitä, muistuttaa Maahanmuuttoviraston turvapaikka-asioiden päällikkö Esko Repo.

– Meillä on reilut 21 000 turvapaikkahakemusta jonossa sekä näitä tänä vuonna tulleita että viimevuotisia yhteensä.

– Viime vuonna oli aivan hurja määrä, 3 000 yksin ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa, aikaisempiin vuosiin verrattuna. Alaikäisten osalta on hakemuksista iso osa käsittelemättä. Hakijat tulivat viime vuonna pääosin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Tänä alkuvuonna myös syyrialaisia on tullut. Somalialaisten alaikäisten määrä on tippunut aika vähiin. Noin 1 500 alaikäiselle ollaan valmistauduttu järjestämään kuntapaikkaa, siirtyminen päätösten jälkeen kuntiin.

Maahanmuuttovirastossa tehdään tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakupäätöstä viikossa.

– Alaikäisten ja täysi-ikäisen osalta turvapaikkakriteerit ovat täysin samat. Arvioidaan, onko perusteltu pelko joutua vainotuksi palatessaan, Repo sanoo.

Porvoon vastaanottokeskuksien työntekijöillä on monipuoliset taustat

Porvoon SPR:n vastaanottokeskuksen apulaisjohtajana toimii Martina Lindroos. Hän oli vapaaehtoisena töissä turvapaikanhakijatilanteessa jo viime syksynä.

– Olin aika paljon mukana, koska taustani on humanitaarisesta avusta ihan kentältä Afrikasta että Ruotsista Maahanmuuttovirastosta, Lindroos kertoo.

Monilla asumisyksikön ohjaajina työskentelevistä on kokemusta pätkätyöläisyydestä. Työn ja toiminnan jatkuminen on jatkuvasti epävarmaa. Juuso Kujalaa kuitenkin lämmittää se, miten oppi poikiin tarttuu.

– He ovat valtava voimavara Suomelle minun nähdäkseni. Siellä on paljon heitä, joilla on todella paljon annettavaa maalle kuin maalle oikeastaan mihin kotoutuisivat. Minä odotan innolla sitä vaihetta, että pääsen viiden, kymmenen vuoden jälkeen näkemään, että mihin he ovat päätyneet.