Helsingin Sanomat: Valtakunnansyyttäjä: MV-lehteen kohdistuvassa tutkinnassa haetaan ”sananvastuun” rajoja 4.5.2016
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Matti Nissinen pitää MV-lehteen kohdistuvaa rikostutkintaa oikeudellisesti erittäin vaikeana ja tutkinnallisesti vaativana.
Verkkosivustosta on tehty useita kymmeniä rikosilmoituksia, joissa julkaisua epäillään muun muassa perättömien, vääristeltyjen ja tekijänoikeuksia rikkovien juttujen julkaisemisesta.
Barcelonassa Espanjassa asuvan Ilja Janitskinin perustamaa MV-lehteä pidetään yleisesti rasistisena ja vihaa lietsovana. Suurin osa sivuston julkaisemasta aineistosta on kopioitu muilta verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta, eikä lehti kiinnitä huomiota sen asiallisuuteen ja puolueettomuuteen.
MV-LEHDESTÄ tehtyjä rikosilmoituksia tutkivat yhteistyössä Helsingin poliisi ja paikallispoliisit. Poliisi on kehottanut verkkolehden artikkelien laillisuutta epäileviä ottamaan pikaisesti yhteyttä poliisin.
Poliisi muistuttaa, että netissä julkaistu vihapuhe täyttää helposti rikoksen tunnusmerkistön.
Matti Nissinen arvioi rikosilmoitusten määrän saattavan kasvaa nykyisestä.
”Rikosnimikkeet voivat vielä muuttua ja täsmentyä sitä mukaa, kun saamme uutta tietoa. Haemme vielä oikeudellisia tutkintalinjoja. Mietimme tapausta nyt yhdessä syyttäjän kanssa”, hän sanoo.
TÄSSÄ vaiheessa rikosnimikkeitä ovat muun muassa kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, rahankeräysrikos, rahapelirikos ja tekijänoikeusrikos.
Nissinen ei halua tutkinnan alkuvaiheessa yksilöidä rikosnimikkeiden takana olevia tapauksia. Kaikki rikosilmoitukset kootaan aikanaan yhdeksi juttukokonaisuudeksi.
NISSISEN mukaan tapaus ei asianomistajien lukumäärällä mitattuna ole poikkeuksellisen laaja, mutta poikkeuksellisen siitä tekee hänen mukaansa ”sananvastuun” rajojen hakeminen.
”Tutkintaa ei voi tehdä pohtimatta MV-lehden ylläpitäjän mahdollista rikosoikeudellista vastuuta. Tähän seikkaan liittyy tapauksen käsittelyn oikeudellinen vaikeus. Ratkaistavana on monta hankalaa kysymystä.”
Nissinen kuvailee asiaan liittyvää tutkintaa Suomessa ennakkotapaukseksi.
”Tapaus liittyy myös uuteen sananvapauslainsäädäntöön, eivätkä oikeusoppineetkaan ole samaa mieltä sen tulkinnasta.
KANSAINVÄLINEN oikeusapu tulee Nissisen mukaan harkittavaksi siinä tapauksessa, että ”tässä asianhaarassa edetään”.
”Kansainvälisiä instrumentteja on käytettävissä runsaasti, jos esimerkiksi halutaan tavoittaa ulkomailla asuvia epäiltyjä”, hän toteaa.