Talouselämä: Katainen esitteli komission uutta pakolaispolitiikkaa - rahalla irti turvapaikanhakijoista 9.5.2016
Yle: Katainen suosittelee Suomea hyväksymään uudet linjaukset turvapaikanhakijoiden taakanjaosta
EU-maat voivat jatkossa kieltäytyä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta, mutta vain jos ne ovat valmiita maksamaan siitä, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoi maanantaina Helsingissä politiikan toimittajien lounaalla.
Katainen kertoi komission tuoreesta esityksestä, jonka on tarkoitus ratkaista turvapaikanhakijoiden jakamisesta syntyneitä kiistoja unionin sisällä. Itäisen Keski-Euroopan jäsenmaat ovat kieltäytyneet osallistumasta yhteiseen ”taakanjakoon”, Suomi puolestaan osallistuu siihen omien sanojensa mukaan vapaaehtoisesti.
Komission esityksessä vastuunjako käynnistyy Kataisen mukaan automaattisesti, kun turvapaikanhakijoiden määrä jossakin jäsenmaassa ylittää sovitun rajan. Tällöin muiden jäsenmaiden on joko otettava vastaan entistä enemmän turvapaikanhakijoita, tai autettava taloudellisesti etulinjan maita – käytännössä etenkin Kreikkaa ja Italiaa.
Esityksessä mainittu rahasumma on 250 000 euroa jokaisesta turvapaikanhakijasta, jonka jäsenmaa kieltäytyy ottamasta. Rahat maksettaisiin sille maalle, johon turvapaikanhakija lopulta päätyy. Jos Suomi olisi viime vuonna kieltäytynyt ottamasta tänne tulleita 30 000:ta turvapaikanhakijaa, hinnaksi olisi komission hinnaston mukaan tullut 7,5 miljardia euroa.
Summat ovat niin suuria, ettei niiden läpimenoa pidetä todennäköisenä. Nihkeimmin suhtautuneet maat kuten Puola ja Unkari kokevat yhteisen turvapaikkapolitiikan puuttumiseksi niiden sisäisiin asioihin, eikä sopu tällä hintatasolla ole lähelläkään.
Kataisen mukaan ”ensisijainen tavoite on auttaa turvapaikkaa hakevia ihmisiä, ja sen jälkeen myös niitä jäsenmaita, jotka ovat ottaneet hakijoita vastaan”.
Katainen ei innostunut Suomen ulkoministerin Timo Soinin parin viikon takaisesta vihjauksesta, jonka mukaan pakolaispolitiikassa taakanjaosta kieltäytyviltä jäsenmailta voisi leikata maataloustukea. Tämän ehdotuksen toteuttaminen tekisi kipeää etenkin Puolassa ja Unkarissa.
”Olisi mielenkiintoista tietää, mitä jäsenmaat sanoisivat maataloustuen leikkaamiseen”, Katainen kuittasi.
"Populismissa ei mitään hyvää"
Sekä turvapaikanhakijoiden lähdön syyt että Eurooppaan jo saapuneiden hakijavirtojen hallinta vaativat Kataisen mukaan Eurooppalaisen tason ratkaisuja. ”Annetaanko yhdestä maasta muodostus suuri pakolaisleiri, vai jaetaanko taakkaa kaikkien kesken”, hän sanoi Kreikkaan viitaten.
Hänen mukaansa politiikassa on oltava valmiutta ”äärimmäiseen pragmaattisuuteen”, josta esimerkki on EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus.
”Turkki-sopimus ei ole täydellinen, mutta se on käytännönläheinen. Sen avulla tilanne saadaan edes jotenkin järjestäytyneeksi”, Katainen sanoi.
Hän torjui populistiset kuvitelmat siitä, että pakolaiskriisiin olisi olemassa joku helppo ratkaisu. ”Kyseessä on niin sanottu pirullinen ongelma, jonka ratkaisut ovat aina epätäydellisiä.”
Euroopan poliittinen kartta on Kataisen mielestä muuttunut merkittävästi viime vuosina. Kun ennen perusjako kulki akselilla vasemmisto-oikeisto, niin nyt tärkeäksi on muodostunut jako populistien ja populismin vastustajien välillä.
Kataiselle populismi on kauhistus: ”En ole nähnyt mitään hyvää tulevan populismista”. Hän luonnehti kysyttäessä myös Yhdysvaltain republikaanien todennäköistä presidenttiehdokasta Donald Trumpia: ”Hän kuulostaa populistiselta.”
”Lisää integraatiota”
Kataisen mukaan Euroopan edessä on muitankin ongelmia, joita ”ei voi hoitaa kansallisvaltioiden tasolla”. Siksi EU:lta vaaditaan nykyisin entistä enemmän integraation syventämistä muuallakin kuin pakolaispolitiikassa, vaikka sitä ei julkisuuden perusteella helposti huomaakaan.
Sisämarkkinoiden digitalisointi, pääomamarkkinoiden regulaatio ja kiertotalouden edistäminen ovat Kataisen mukaan esimerkkejä toiminta-alueista, joilla integraation syventämistä tarvitaan.
Hänen mielestään Suomella on näissä hankkeissa jopa ”kaikkein eniten pelissä”, koska se on pieni ja avoin talous, joka on pitkälle riippuvainen EU:n sisämarkkinoiden kehityksestä.
”My young man”
Katainen arvioi lopuksi EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin omituista käytöstä julkisuudessa. Junckerilla on tapana taputella tai läimäytellä valtionpäämiehiä kasvoihin, ja hänen on epäilty olleen julkisissa tilaisuuksissa päihtyneenä.
Kataisen mukaan Junckerin terveydentilassa ei ole ongelmia.
”Hän on aina ollut samanlainen. Hän ottaa minuakin korvista kiinni ja sanoo ’my young man’ (nuori mies).”
Katainen kehui, että Junckerin toiminnassa näkyy pitkä kokemus. Hän tuntee kaikki ja kaikki tuntevat hänet – ”kukaan ei loukkaannu hänen käytöksestään”.
___________________________
Yle: Katainen suosittelee Suomea hyväksymään uudet linjaukset turvapaikanhakijoiden taakanjaosta
Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä Eurooppa tarvitsee tehokkaampaa ja yhtenäisempää turvapaikkapolitiikkaa.
EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen puolustaa komission viime viikolla esittämää uutta mallia, jossa turvapaikanhakijoiden jakamiseen nihkeästi suhtautuvat maat joutuvat maksumiehiksi, jos ne eivät halua kantaa omaa osaansa taakasta. Suomen hallituksen kantaa komission esitykseen ei vielä tiedetä.
– Toivon, että Suomen hallitus arvioi sitä myös oman tulevan toimintansa kannalta: kuka tietää, mihin maihin maahanmuuttovirrat seuraavaksi kääntyvät, Katainen sanoi.
Katainen oli Politiikan toimittajien yhdistyksen lounasvieraana Helsingissä maanantaina.
Suomen hallituksen kanta on tähän asti ollut se, että turvapaikanhakijoita voidaan jakaa EU-maihin vapaaehtoisuuden pohjalta. Komission uudesssa mallissa taakanjako olisi pysyvää. Kullekin jäsenmaalle laskettaisiin uudessa mallissa kiintiö, jonka verran hakijoita pitäisi vastaanottaa.
– Jos ei pysty ottamaan normaalia vastuuta, jonka muut jäsenmaat ottavat turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta, niin silloin toinen vaihtoehto on, että maksaa toisille maille vastuunkantamisesta, Katainen sanoi.
Kataisen mukaan ei ole oikein, että yksi tai kaksi maata joutuvat vakaviin vaikeuksiin turvapaikanhakijoiden vuoksi.
– On päivänselvää, että ongelmien ratkaisussa pitää osoittaa solidaarisuutta. Unioni ei ole yhteisö, jolle voidaan ulkoistaa ongelmien ratkaisu.