Yle: Turvapaikanhakijoiden asumispakko ei ole läpihuutojuttu – hyötyjä myös epäillään

Yle: Turvapaikanhakijoiden asumispakko ei ole läpihuutojuttu – hyötyjä myös epäillään 21.5.2016

Hallitus pusertaa turvapaikanhakijoiden valvontaa ja maastapoistamista tehostavaa lakimuutosta kasaan kiireellä. Poliisihallitus ei usko palautuskeskusten helpottavan vastentahtoisia käännytyksiä. Monet järjestöt puolestaan pelkäävät, että turvapaikanhakijoiden oikeuksia voidaan rajoittaa kohtuuttomasti.

Turvapaikanhakijoille kaavaillun asumispakon tarkoitusperät epäilyttävät pakolaisia auttavia järjestöjä. Ne pelkäävät, että asumispakkoa ryhdytään käyttämään laajasti ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja liikkumista rajoitetaan kohtuuttomasti. Poliisihallituksen mielestä asumispakkoon perustuvista palautuskeskuksista ei edes olisi apua maasta poistamisessa.

Palautuskeskuksille ei vielä ole ollut tarvetta mutta sisäministeriössä arvioidaan, että loppukesällä tilanne voi muuttua.

Sisäministeriö sai lakiluonnoksesta kolmisenkymmentä lausuntoa. Monet lausuntoja antaneista pitävät lakiluonnoksen tavoitteita sinänsä kannatettavina, mutta esittivät siihen paljon korjauksia ja tarkennuksia ja löysivät selkeitä puutteitakin.

Hallituksen tavoitteena on saada asumispakon mahdollistava lakimuutos voimaan mahdollisimman pian.

Maasta poistamiseen haetaan vauhtia

Lakimuutoksella pyritään ensisijaisesti turvaamaan maasta poistaminen, jos hakijalle ei ole myönnetty turvapaikkaa eikä oleskelulupaa mutta hän ei halua lähteä maasta vapaaehtoisesti. Ministeriön arvion mukaan kielteisen päätöksen saaneiden määrääminen tiettyihin vastaanottokeskuksiin ja heidän tiukempi valvontansa tehostaisi maasta poistamista ja vähentäisi säilöönottoja.

Lakimuutos mahdollistaisi myös sen, että lapsia voitaisiin säilöönoton sijasta sijoittaa vastaanottokeskuksiin tiukoilla rajoituksilla.

Lastensuojelu- ja pakolaisjärjestöt ovat pettyneitä siihen, että lakiin ei kirjata alaikäisten säilöönotosta luopumista kokonaan. Säilöönotto on jatkossakin mahdollista joko lapselle yksinään tai vanhemman tai perheen kanssa.

Poliisihallitus: Asumispakko ei tehoa

Poliisihallitus ei pidä asumis- ja ilmoittautumispakkoa määrätyssä vastaanottokeskuksessa tehokkaana keinona estää pakenemista. Kun poliisi saa tiedon velvoitteen rikkomisesta, ei maasta poistettavaa enää saada säilöön, vaan hän on jo kadonnut.

Maastapoistaminen voidaan Poliisihallituksen mukaan turvata käytännössä ainoastaan säilöön ottamisella, joten se näe palautuskeskusten tuovan hyötyä vaikeasti palautettavien henkilöiden käännyttämiseen. Keskitetty asuminen ei Poliisihallituksen mielestä sinällään vaikuta halukkuuteen palata tai pakoilla palautusta.

Poliisihallituksen mukaan kaikki poliisilaitokset osaavat panna täytäntöön maastapoistamispäätöksiä.

Säilöönottojen määrä ei vähene?

Poliisihallitus pitää myös epätodennäköisenä, että asumisvelvoite vähentäisi säilöönottojen määrää. Uusista toimista huolimatta säilöönottojen määrän uskotaan lisääntyvän eikä paikkojen määrä Metsälän ja Joutsenon säilöönottoyksiköissä tule riittämään.

Poliisihallituksen arvion mukaan nykyiset 70 paikkaa riittävät vain, jos maasta pystytään palauttamaan vuosittain 2 500-2 800 ihmistä.

Joutsenon vastaanottokeskus ei pidä suotavana sitä, että Suomeen tulisi ns. kevyempiä säilöyksiköitä asumispakon avulla. Joutsenossa ja Metsälässä pelätään, että palautuskeskuksissa järjestys ja turvallisuus vaarantuu.

Joutsenossa edellytetään, että 1-4 kertaa vuorokaudessa tapahtuva ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti, jotta se ei lisää työtaakkaa vastaanottokeskuksessa.

Passit pois heti maahan tullessa?

Poliisihallituksen mukaan asumisvelvoitteen ja tehostetun ilmoittautumisvelvoitteen käytöstä olisi maastapoistamisen sijasta enemmän hyötyä turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa. Näin voitaisiin varmistaa, että hakijat tulisivat ajallaan turvapaikkapuhutteluun eikä hakemusten käsittely viivästyisi.

Poliisihallitus haluaisi poliisille oikeuden ottaa turvapaikanhakijan passin haltuun jo turvapaikkahakemuksen jättämisen yhteydessä, jotta mahdollinen maastapoistaminen voitaisiin kielteisen päätöksen jälkeen toteuttaa. Turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen passin piilottavia tai tuhoavia ja palautusta vastustavia henkilöitä on Poliisihallituksen mukaan käytännössä mahdotonta palauttaa.

Poliisihallituksen mielestä myös Maahanmuuttovirastolle pitäisi antaa oikeus ottaa passi haltuun niissä tapauksissa, joissa turvapaikanhakijan voidaan olettaa saavan kielteisen päätöksen tai silloin kun on tiedossa, että maa ei ota vastaan passittomia kansalaisiaan.

Rajavartiolaitos esittää lausunnossaan harkittavaksi, että turvapaikanhakijat voitaisiin vaatia luovuttamaan myös esimerkiksi henkilöllisyystodistukset, jos heillä ei ole passeja tai muita matkustusasiakirjoja.

Alaikäisille aikuisia ankarampi kohtelu

Pakolais- ja lastensuojelujärjestöt ovat huolissaan muun muassa alaikäisten asumispakon toteuttamistavoista.

Lapsen pakottaminen pysymään vastaanottokeskuksen tontilla jopa neljän viikon ajan on niiden mielestä kohtuutonta. Kohtuuttomana pidetään myös sitä, että alaikäisten osalta vaatimukset ovat tiukemmat kuin aikuisilla ja asumispakon käyttöönotto merkinnee käytännössä lapsen siirtämistä tutusta asuinpaikasta uuteen.

Aikuisten säilöönottoa lievemmälle asumispakolle vaaditaan määräaikaa. Osa lausunnonantajista katsoo, että asumispakko vastaa lähes matkustuskieltoa tai kotiarestia ja rajoittaa tuntuvasti elämää etenkin syrjäisissä vastaanottokeskuksissa, eikä tällainen tilanne voi jatkua pitkään.

Lakiin vaaditaan myös tarkempia kirjauksia muun muassa sitä, mitkä viranomaiset asumispakon määräävät ja millä perusteilla.

SPR ei ota valvontaa vastuulleen

Monet lausunnonantajat korostavat, että asumispakko ei niinkään ole säilöönottoa korvaava vaihtoehto vaan kevyempi turvaamistoimi, jonka perusteella voidaan rajoittaa suurta määrää ihmisiä missä tahansa turvapaikkamenettelyn vaiheessa.

Turvapaikanhakijoiden laaja hallinnointi asumisvelvollisuuden avulla on ristiriidassa sen kanssa, että perusoikeuksia saa rajoittaa merkittävästi vain yksilöllisillä perusteilla eikä yksinomaan yleiseen turvallisuuteen tai järjestykseen liittyvillä syillä. Muun muassa oikeusministeriö patistaa sisäministeriötä puuttumaan lain perusteluihin.

Suurta osaa vastaanottokeskuksista pyörittävä Suomen Punainen Risti ilmoittaa lausunnossaan, että asumispakkoa ei voida toteuttaa sen ylläpitämissä keskuksissa. Turvapaikanhakijoiden valvominen vaarantaa Punaisen Ristin aseman riippumattomana avustusjärjestönä ja toiminnan Suomen lisäksi myös ulkomailla.