Helsingin Sanomat: Asukkaat syyttävät SPR:n vastaanottokeskuksen johtajaa rasistiksi – ”Lain mukaan tässä toimitaan” 11.5.2016
Kiistoja ovat aiheuttaneet maksut, opiskeluvelvollisuus ja kurinpito. Niitä sovitellaan nyt yötä myöten, johtaja kertoo. ”Lain mukaan tässä toimitaan”, hän sanoo.
ASUKKAIDEN tyytymättömyys elinoloihinsa on tulehduttanut ilmapiirin Kolarin vastaanottokeskuksessa Lapissa. Turvapaikanhakijat ovat syyttäneet SPR:n hallinnoiman keskuksen johtajaa rasistisesta kohtelusta ja asiattomien maksujen perimisestä.
Viime viikolla ulosmarssiksi kärjistynyttä tilannetta on nyt selvitelty Maahanmuuttoviraston toimesta paikan päällä.
”Asiakkaiden kanssa on käyty keskusteluja, ja heillä on tyytymättömyyttä, se tuli selkeästi esiin. Kun kyseessä on ruokapalvelukeskus kaukana kaikesta, se herättää tunteita”, Kemin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Virpi Pakisjärvi tiivistää keskustelutilaisuuden antia.
Tyytymättömyys nousi julkisuuteen Migrant Tales -nimisessä blogissa, jossa bloginpitäjä Enrique Tessieri raportoi asukkailta kuulemistaan epäkohdista.
ASUKKAAT ovat valittaneet muun muassa siitä, että heiltä on peritty maksuja perusteetta. Esimerkiksi käytetyistä vaatteista on jouduttu maksamaan, samoin jalkapallokentän ja kuntosalin käytöstä sekä kyydistä Rovaniemelle.
”Blogissa on ollut paljon asiattomuuksia”, toteaa keskuksen vetäjä, Kolarin vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Jari Sillantie. Hän ei tunnista itseään rasismiväitteistä.
”Lain mukaan tässä toimitaan ja tarjotaan lähtökohtaisesti kaikki palvelut, joihin asiakkaat ovat oikeutettuja.”
Sillantie on joutunut kuitenkin selvittelemään asioita turvapaikanhakijoiden kanssa viime päivinä yötä myöten. ”Yhtenäkin yönä pidettiin kolme palaveria”, Sillantie kertoo.
KÄYTETYISTÄ vaatteista on Sillantien mukaan peritty pientä maksua, koska ne ovat kirpputoreilta ostettuja.
”Meillä on Kolarissa vain yksi kirppis, joten olemme ostaneet vaatteita muilta kirppiksiltä ja tuoneet tänne myytäväksi halvempaan hintaan. Raha menee asukkaiden virkistystoimintaan ja sillä ostetaan urheiluvälineitä”, Sillantie vakuuttaa.
Liikuntapaikkamaksuja on peritty Sillantien mukaan vain osassa kohteista. Ilmaispaikkojakin löytyy.
”Esimerkiksi punttisaleja on kaksi, joista toinen on ilmainen ja toinen maksullinen. Ilmaispaikka ei ole ollut niin haluttu.”
Kyyti Rovaniemelle on maksuton niille, jotka matkaavat Maahanmuuttoviraston virallisiin tapaamisiin.
”Kun olemme menneet omalla pikkubussilla ja tilaa on jäänyt, mukaan on päässyt shoppailijoita. Ostoksille lähteviltä on kuitenkin peritty kymmenen euron maksu”, Sillantie kuvaa.
SILLANPÄÄN mukaan kritiikki kohdistuu häneen, koska hän joutuu asiakkaitaan joskus ojentamaan.
”Heillä on lain mukaan velvollisuuksia, jotka heidän on täytettävä. Heidän on ensinnäkin opiskeltava suomen kieltä sekä tapa- ja kulttuuritietoutta. Toiseksi heidän on osallistuttava työtoimintaan vastaanottokeskuksen sisällä.”
KOLARIN vastaanottokeskuksessa suomen kieltä opiskellaan päivittäin. Kaikissa keskuksissa tahti ei ole yhtä tiivis.
Jos asiakas ei täytä velvollisuuksiaan, hän voi saada varoituksen, joka voi lopulta johtaa väliaikaiseen päivärahaleikkaukseen.
”Joissakin tapauksissa on jouduttu päivärahaa leikkaamaan”, Sillantie myöntää.
KOLARIN vastaanottokeskus on Lapin ainoa keskus, jossa ruoka tarjotaan paikan päällä. Vastaavia ruokapalvelukeskuksia on vain muutamia koko maassa. Pakisjärvi näkee tässä osasyyn sotkuun.
”Kun tavallisessa keskuksessa sinkkuihminen saa runsaat 300 euroa kuussa, sillä pystyy jo vapaasti päättämään, mitä syö ja milloin syö. Ruokapalvelukeskuksessa asuvan kuukausiraha on runsaat 90 euroa.”
Kolarissa vastaanottokeskus sijaitsee Hotelli Kolarin tiloissa Kilpisjärventien varrella. Turvapaikanhakijat asuvat hotellihuoneissa.
”Täysin omaehtoista ruoanlaittoa on siellä vaikea toteuttaa, mutta asukkaat saavat tehdä ruoan itse kaksi kertaa viikossa”, Pakisjärvi toteaa.
KEITTIÖLTÄ haettavalle ylimääräiselle ruoalle Sillantie asetti maksun.
”Totesimme, että hinnoittelu tarvitaan, jotta he menevät kauppaan, josta muutenkin on tarkoitus peruspäivärahalla hankkia henkilökohtaiset tarvikkeet.”
Pakisjärvi näkee nyt tärkeimpänä ihmisten auttamisen jaksamaan. ”Tilanne on heille hyvin kuormittava, joten on jatkettava työtä sen eteen, että kaikilla olisi hyvä olla.”
”Ihmiset kokevat rasismina erilaisia asioita ja jotkut voivat kokea rasistisena sen, etteivät saa niitä palveluita, joita ehkä kokevat tarvitsevansa. Pidän kuitenkin absurdina väitettä, että SPR:n työntekijä käyttäisi avointa rasismia puheissaan”, Pakisjärvi sanoo.