Suomenmaa: Tutkija: Suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joista on ammat­ti­tai­toisia aikuisia – "Eivät kaipaa holhousta vaan työtä ja kiele­no­pe­tusta"

Suomenmaa: Tutkija: Suurin osa turva­pai­kan­ha­ki­joista on ammat­ti­tai­toisia aikuisia – "Eivät kaipaa holhousta vaan työtä ja kiele­no­pe­tusta" 5.5.2016

Kotouttaminen kannattaisi aloittaa mahdol­li­simman varhain, Ismo Söderling sanoo

Eduskunta keskusteli tiistaina Juho Eerolan (ps.) aloitteesta hallituksen turvapaikka- ja kotout­ta­mis­po­li­tii­kasta.

Yksi aloitteen keskus­ta­lai­sista alle­kir­joit­ta­jista, kansa­ne­dus­taja Markku Pakkanen perustelee puumerkkiään sillä, että monipuolinen keskustelu aiheesta on tärkeää.

– Usein uutisiin nousevat negatiiviset asiat, vaikka läheskään joka paikassa ikäviä lieveilmiöitä ei ole, hän sanoo.

Hallituksen turvapaikka- ja kotout­ta­mis­po­li­tiikkaa koskevaa toimen­pi­de­oh­jelmaa Pakkanen pitää oike­an­suun­tai­sena.

– On oltava hereillä, ei liian sinisilmäinen.

Keskustan maahan­muut­to­po­liit­tisen asiakirjan valmistelusta viime syksynä vastanneen kansa­ne­dus­taja Seppo Kääriäisen mielestä turva­paik­ka­ti­lanne on tällä hetkellä hallinnassa.

Nyt painopiste on kuntien vastuulle säädetyssä kotout­ta­mis­työssä.

– Se on iso kansallinen haaste, jossa pelkästään viranomaisten puuhakkuus ei riitä. Tarvitaan koko kansa­lai­syh­teis­kunnan apua.

Kotouttaminen pitää Kääriäisen mukaan hoitaa paikallisella tasolla ja hyödyntää jo saatuja hyviä kokemuksia.

Keskiössä on hänen mukaansa kaksi asiaa: työ ja kieli. Taikatemppuja ei ole olemassa.

Kansa­ne­dus­taja huomauttaa, että turva­paik­ka­po­li­tiikka edellyttää jatkuvaa valppautta. Välimeren takaa saattaa olla odotettavissa uusi purkaus.

– Asiat pitää saada kuntoon lähtömaissa. Tarvitaan yhteisiä euroop­pa­laisia ratkaisuja siihen, miten unionin ulkorajalla asiat hoidetaan tehokkaasti.

Turva­paik­ka­po­liit­tinen asiallinen keskustelu on Kääriäisestä tärkeää jo kansallisen yhtenäisyyden näkökulmasta.

Parhaillaan pohditaan myös puolueen maahan­muut­to­a­si­an­kirjan päivit­tä­mi­sestä.

– Nyt ollaan syksyyn verrattuna uudessa vaiheessa.

Hallituksen toimet turvapaikka- ja kotout­ta­mi­sa­si­oissa saavat sapiskaa Siir­to­lai­sins­ti­tuutin ex-johtajalta dosentti Ismo Söderlingiltä.

– Suomesta puuttuu maahan­muut­toon liittyvä ajantasainen hallinto ja lainsäädäntö. Vastuun­kan­tajia ei ole. Tällaisilla keskus­te­lu­a­loit­teilla vain luodaan uhkakuvia ja ristiriitoja, hän huokaa.

Kaikki poliittiset päättäjät eivät Söderlingin mielestä tunnu ymmärtävän, että Suomeen tulee suurimmaksi osaksi osaavia ja ammat­ti­tai­toisia aikuisia ihmisiä.

– Heidän resurssinsa pitäisi kyetä hyödyntämään paremmin. Eivät he holhousta kaipaa, vaan työtä, koulutusta ja kiele­no­pe­tusta.

Söderling toivoo, että pääministeri Juha Sipilä pyrkisi hakemaan konsensusta myös turvapaikka- ja kotout­ta­mi­sa­si­oihin.

– Pitäisi panna pystyyn vanha­nai­kainen parla­men­taa­rinen komitea, jossa olisi edustus kaikista puolueista. On noloa, että näistä asioista riidellään ja äänestetään, vaikka kysymys on ihmisistä.

Tutkija ei pidä kuntia parhaana kotout­ta­mis­ta­hona, sillä ne ovat resurs­seil­taan keskenään liian erilaisessa tilanteessa.

– Tässä olisi saumaa sote-uudistukseen liittyvällä maakun­ta­hal­lin­nolla, Söderling vinkkaa.

Ongelmana hän pitää sitäkin, että kotouttaminen alkaa vasta oleskeluluvan saamisesta.

– Se kannattaisi aloittaa mahdol­li­simman varhain. Nyt ihmiset ovat vastaa­not­to­kes­kuk­sissa jouten puoli vuotta.

Esimerkiksi Saksassa esivaiheen kotouttaminen on käytössä.

– Käytännössä sitä voisi toteuttaa kansa­lais­jär­jestö tai toisen asteen koulu­tus­jär­jes­telmä selkeän materiaalin pohjalta.

Tutkija ottaa esille vielä perhee­nyh­dis­tä­mi­seen tehdyt kiristykset.

– Ne ovat tuhoisia. Jokainen ymmärtää, että perheen saaminen lähelle on onnistuneen kotoutumisen kannalta aivan olennainen asia.