HS: Nyt poimitaan pätevimmät pikavauhtia Suomen työelämään – yritykset ideoivat koulutuksen turvapaikanhakijoille

Helsingin Sanomat: Nyt poimitaan pätevimmät pikavauhtia Suomen työelämään – yritykset ideoivat koulutuksen turvapaikanhakijoille 12.5.2016

40 yrityksen rahoittama ohjelma yrittää saada koulutetuimmat turvapaikanhakijat pikavauhtia työelämään

”TÄSSÄ olen minä, tuossa vieressä on pomoni”, Hashim Yaqubi osoittaa kuvaa matkapuhelimensa näytöltä.

Kuva on työmaalta Teheranista, Iranista, missä Yaqubi oli mukana valtavan viherseinän rakentamisessa. Se on otettu pari vuotta sitten, mutta kertoo toisesta elämästä.

Marraskuussa afganistanilainen Yaqubi saapui Suomeen ja haki turvapaikkaa. Kabulin yliopiston käynyt rakennusinsinööri asuu nyt vaimonsa kanssa Raahessa odottaen turvapaikkapäätöstä. Entinen ammattimies on joutilaana. Toiveissa olisi löytää nopeasti työpaikka.

”Uskon, että voisin olla hyödyllinen osa suomalaista yhteiskuntaa”, Yaqubi sanoo ja luettelee kielitaitoaan ja ideoitaan siitä, kuinka voisi avata suomalaisille yrityksille ovia Iraniin ja Afganistaniin.

YAQUBIN mahdollisuudet löytää työpaikka kohenivat luultavasti tuntuvasti, kun hän tuli valituksi tiistaina käynnistyneeseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on saada turvapaikanhakijoiden joukossa olevat ammatti-ihmiset pikavauhtia työelämään. Kyseessä on uudenlainen yritysten perustama ja rahoittama kokeilu, joka on suunnattu kaikkein koulutetuimmille turvapaikanhakijoille.

Vetovastuussa ovat yritysjohdon koulutusta tarjoava Hankenin ja Tukholman kauppakorkeakoulun yhteisyritys Hanken & SSE Executive Education sekä mobiilipalveluyritys Funzi.

”Idea syntyi marraskuussa Slush-tapahtumassa, missä kaikki puhuivat yritysvastuusta. Aloimme miettiä, mitä me voisimme tehdä”, kertoo idean kehittäjiin kuuluva Johanna Korpia Hanken & SSE Executive Educationista.

Samaan aikaan keskustelu maahanmuutosta kävi kuumana, joten syntyi idea ohjelmasta, jossa helpotettaisiin turvapaikanhakijoiden integroitumista työmarkkinoille. Vastaanottokeskuksista eri puolilta Suomea ryhdyttiin hakemaan sopivia henkilöitä. Sellaisia, joilla olisi vähintään kolmen vuoden korkeakouluopinnot, kahden vuoden työkokemus omalta alalta sekä riittävä englannin kielen taito.

Hakemuksia tuli noin 70, joista ohjelmaan valittiin 40. Yrityksiä on mukana saman verran. Ne rahoittavat ohjelman täysin.

Ohjelmaan sisältyy omaehtoista mobiiliopiskelua sekä seitsemän lähiopetuspäivää. Niissä kerrotaan muun muassa suomalaisesta viestintätyylistä, yrityskulttuurista ja työlainsäädännöstä. Ensimmäisenä päivänä kuultiin pidempään Suomessa olleiden maahanmuuttajien kokemuksista.

VAIKKA ohjelmalla on hyvä tarkoitus, maahanmuuttajien integrointi, hyväntekeväisyyttä se ei ole. Mukana olevat yritykset etsivät ammatti- ja kielitaitoisia työntekijöitä.

”Turvapaikanhakijat eivät päädy yrityksiin kahvia keittämään, vaan heidät palkataan tärkeisiin tehtäviin”, vakuuttaa Korpia.

Esimerkiksi siivous- ja kiinteistöpalveluja tarjoava SOL Palvelut työllistää paljon maahanmuuttajia ja kärsii jatkuvasti työvoimapulasta. Siellä ohjelmasta kiinnostuttiin välittömästi.

”Tarvitsemme henkilön, joka voisi luoda yhteyksiä maahanmuuttajiin, auttaa rekrytoinnissa ja perehdyttää uusia työntekijöitä, jotka eivät välttämättä osaa kieltä tai tunne Suomen työmarkkinoita”, yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Anna-Riikka Mahlamäki kertoo.

Ohjelman lopuksi osallistujat suorittavat kahden kuukauden harjoittelun yhdessä yrityksistä. Sitä useimmat osallistujat tuntuvat odottavan eniten.

”Vaikka se olisi palkatonta, se on silti parempi kuin olla tekemättä mitään. Se avaa minulle uusia mahdollisuuksia”, irakilainen tietotekniikan maisteri Mohammed Abdul Kareem sanoo.

JÄRJESTÄJÄT ovat tietoisia siitä, että 40 hengen ohjelma on vain pisara meressä. Suomeen saapui viime vuonna yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Osallistujat ovat työmarkkinoilla myös poikkeuksellisen hyvässä asemassa koulutustaustansa ja kielitaitonsa puolesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän alustavan arvion mukaan noin puolella turvapaikanhakijoista on korkeintaan peruskoulutausta. Englannin kielen taito on usein puutteellista.

Sekä järjestäjät että osallistujat ovat silti innoissaan hankkeesta, ja odotukset ovat korkealla. Irakilainen Fadi Salim toivoo, että ohjelma olisi yksi askel kohti työpaikan löytämistä. 25-vuotias oikeustieteiden opiskelija saapui Suomeen syyskuussa ja asuu nyt Raaseporissa. Kaikenlainen tiimityö kiinnostaa.

”En halua saada rahaa valtiolta. Haluan elää kuten kuka tahansa suomalainen.”