Helsingin Sanomat: Yhä useamman työkaveri on tullut ulkomailta – ”ilman maahanmuuttajia olisimme liemessä eläköitymisen vuoksi”

Helsingin Sanomat: Yhä useamman työkaveri on tullut ulkomailta – ”ilman maahanmuuttajia olisimme liemessä eläköitymisen vuoksi” 6.6.2016

Vantaalla ja Helsingissä työllisten määrän kasvu on ollut Suomen ulkopuolelta tulleiden asukkaiden varassa viime vuodet.

EMILIIA DZEZHYTS, 18, hymyilee kilpaa auringon kanssa. Vain runsas kaksi vuotta sitten hänen perheensä tuli Ukrainasta Suomeen, ja nyt Dzezhyts on onnistunut hankkimaan ensimmäisen työpaikkansa. Työt siivousalan yrityksessä alkavat maanantaina.

11-henkinen perhe pakeni Itä-Ukrainan sotatoimia vuoden 2014 keväällä. Vastaanottokeskuksessa Dzezhyts suoritti suomen opintoja niin pitkälle kuin pystyi.

”Mutta suomen kieli on hyvin vaikeaa”, hän tuumii.

Palveluohjaaja Maria Myuller Vantaan Ohjaamossa melkein itki ilosta, kun hän kuuli, että Dzezhyts oli selvittänyt kolmannen eli B1-tason. Se tarkoittaa jo sujuvaa peruskielitaitoa, mikä on kova sana suomalaisilla työmarkkinoilla.

”Hän tuli Ohjaamoon viime viikolla, kun meillä oli tapahtuma. Autoin häntä ansioluettelon tekemisessä, ja sitten hän omatoimisesti etsi itselleen työpaikan. Emiliialla on erinomainen asenne!”

VANTAALAISITTAIN katsottuna Dzezhytsin tapaus ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Viimeisten 15 vuoden aikana Vantaan työllisten määrän lisääntyminen on ollut ulkomaalaistaustaisten ihmisten varassa.

Vuonna 2000 suomalaistaustaisia työllisiä oli runsaat 90 000 ja ulkomaalaistaustaisia vain noin 2 700. Vuonna 2014 kantaväestön työllisten määrä oli laskenut noin 86 000:een, kun taas ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli yli nelinkertainen määrä lähtötasoon verrattuna.

Luvut selviävät pääkaupunkiseudun kuntien teettämästä tilauksesta. Vuosien 2000–2014 työllisyyskatsauksen on tehnyt Tilastokeskus.

HELSINGISSÄ tilanne on hyvin samantyyppinen kuin Vantaalla. Pääkaupungissa suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt runsaalla 6 000:lla yhteensä 259 600:aan. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on kolminkertaistunut yli 31 000:een.

Suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä on Helsingin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtelan mukaan keskeisin muutosta selittävä tekijä.

”Meille on muuttanut ulkomailta valtavasti työikäisiä ihmisiä, ja samaan aikaan suuri joukko kantaväestön työntekijöistä on lähtenyt eläkkeelle. Maahanmuuttajia ei ole eläköitynyt samassa suhteessa”, Haahtela sanoo.

TALOUDEN laskukaudella työttömyys on piiskannut molempia ryhmiä, mutta ulkomaalaistaustaisia ihmisiä enemmän kuin kantaväestöä. Lähes joka neljäs työikäinen maahanmuuttaja oli Helsingissä ja Vantaalla työtön vertailuvuonna 2014.

”Mutta ilman maahanmuuttajia me olisimme ihan liemessä eläköitymisen vuoksi. Me tarvitsemme työvoimaa Suomeen, jotta työllisyysaste saadaan riittävän suureksi. Vanheneminen on niin valtaisaa”, Haahtela sanoo.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen työllisyysaste pitäisi saada nostettua 72 prosenttiin. Huhtikuussa työllisyysaste oli 67,9 prosenttia.

MAAHANMUUTTAJIEN työllistymiseen vaikuttaa suuresti, mistä maasta he ovat kotoisin.

Vantaan tilastojen perusteella Somaliasta, Irakista ja Afganistanista lähteneet työllistyivät vaikeimmin. Naisten työllisyystilanne on huonompi kuin miesten.

”Tilastot ovat tilastoja, ja ihmiset hyvin erilaisia niiden tilastojen takana”, sanoo Petroskoista Suomeen muuttanut Maria Myuller.

Hän ohjaa parhaillaan somalialaista yksinhuoltajaäitiä, jolla on neljä lasta. Tämä opiskelee vanhustyötä ja pääsi koko kesäksi työharjoitteluun. Tavoitteena on taata omille lapsille hyvä elämä.

MAAHANMUUTTAJIEN tyypillisimmät ammatit ovat yhä siivooja, autonkuljettaja, rakennustyöntekijä ja varastotyöntekijä.

”Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa olisi huutava tarve ulkomaalaistaustaisille sosionomeille. He työllistyisivät moniin työtehtäviin, joissa tarvitaan kulttuuriosaamista ja kieliosaamista”, Uudenmaan te-toimiston asiantuntija Harri Tiainen sanoo.

Myös hotelli- ja ravintola-ala työllistää koko ajan maahanmuuttajia.

Sekä Espoossa että Vantaalla ulkomaalaistaustaiset ovat työllistyneet suhteellisesti paremmin kuin Helsingissä.

”Helsinkiin on tullut kaikista ryhmistä myös niitä ihmisiä, joilla ei ole töitä, ei koulutuspaikkaa eikä selvää näkymää tulevaisuudesta. He tulevat tänne, koska täällä on omaan elämäntapaan sopivia yhteisöjä, aktiivinen kaupunkiympäristö ja toivoa tulevaisuuden mahdollisuuksista”, Ilkka Haahtela sanoo.