Talouspolitiikka-kirjoitussarja: Maahanmuuttajien työllistyminen sataa yhteiseen laariin

Talouspolitiikka-kirjoitussarja: Maahanmuuttajien työllistyminen sataa yhteiseen laariin 10.6.2016

Vaikka Euroopan unioni ja myös Suomi kärsivät pitkästä taantumasta ja työpaikkojen menetyksistä, on syytä muistaa, että muutamilla aloilla kärsitään samanaikaisesti myös työvoimapulasta. Talouden epävarmuus jatkuu edelleen, mutta eurooppalaiset työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia täydentämään työelämän moninaisia tarpeita. Vanhan mantereen työvoima vanhenee ja sen vuoksi tarvitsemme maahanmuuttajien työpanosta. Suomen väestön vanheneminen ja työikäisten määrän väheneminen tuovat mukanaan uuden haasteen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle.

Viime vuonna Eurooppaan tuli yhteensä noin miljoona turvapaikan hakijaa. Heistä Suomeen päätyi yli 32 000. Vertailun vuoksi: Ruotsiin tuli noin 150 000, eli kaikki on suhteellista. Suuri osa Suomeen tulleista on poistunut maastamme ja uusia turvapaikanhakijoita Suomeen saapuu enää vain vähän verrattuna kaikkein kiivaimpaan aikaan. On turha arvailla, kiihtyykö tilanne uudestaan esimerkiksi Pohjois-Afrikan levottomien olojen vuoksi. Olipa määrä sitten mikä tahansa, tärkeintä Suomessa on maahanmuuttajien hyvä kotouttaminen.

Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste on STTK:n arvion mukaan noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Valitettavasti päätöksentekijöille ei voi kotouttamisesta kovin hyvää arvosanaa antaa, sillä riittävästä resursoinnista ja rahoituksesta ei ole huolehdittu. Tästä syystä maahanmuuttajien pääsy meikäläisille työmarkkinoille on melko tai erittäin vaikeaa.

On suurta tuhlausta pitää työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä syrjässä työmarkkinoilta. Oman kokemukseni mukaan suurin osa maahanmuuttajista haluaa tehdä työtä ja ansaita elantonsa aivan kuten syntyperäinenkin suomalainen. Avaimia työelämään ovat säälliset elämän edellytykset kuten asuminen, koulutus ja kielitaito. Näihin on satsattava erityisesti nyt, kun maahanmuuttajien määrä joka tapauksessa kasvaa ja heitä voi maailmanpolitiikan tilanteiden heitellessä tulla Suomeen reilustikin lisää nopeasti.

Niin Suomen kuin koko Euroopan työmarkkinoiden vitsaus on maahanmuuttajien työehtojen polkeminen. Se on vahingollista paitsi työntekijöille itselle, myös koko yhteiskunnalle. Pimeä työ hidastaa aitoa kotoutumista ja syö monin tavoin kansantalouttamme. Tässä tehtävässä myös ammattiyhdistysliikkeellä on vastuu kannettavana työpaikoilla.

Maahanmuuttajien työllistymiseen on useita näkökulmia. Otan esille tässä niistä yhden. Meillä Suomessa eläke syntyy työstä. Täällä asuvien työllistyminen on tärkeää siis myös vanhuuden turvan näkökulmasta.

Eläketurvakeskus on arvioinut, että maahanmuuton kasvun vaikutus näkyy eläkemenoissa vasta vuosikymmenten kuluttua. Jos Suomessa jatkuisi pysyvästi nykyistä korkeampi maahanmuutto, se alkaisi vaikuttaa eläkemenoissa arviolta vuonna 2035 (maahanmuutto vuosittain 5 000 henkeä korkeampi vuodesta 2015 eteenpäin). Toisaalta jo pienikin työllisten lisäys maahanmuuttajien määrässä kasvattaisi palkkasummaa ja eläkemenojen osuus palkkasummasta pienenisi. On siis kaikki syyt toivoa ja toimia sen puolesta, että yhä useampi maahanmuuttaja saa reiluja töitä.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllisyys on luonnollisesti vähäistä, mutta Suomeen tulon ensisijainen tavoite ei ole työ vaan turva ja moni haluaa myös palata kotimaahan. Hyvällä kotouttamisella voidaan tehdä paljon tänne pysyvämmin jäävien keskuudessa.

Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja