Yle: Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen kiihdytti eduskuntaryhmien puheenjohtajat kiivaaseen nokkapokkaan

Yle: Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen kiihdytti eduskuntaryhmien puheenjohtajat kiivaaseen nokkapokkaan 7.6.2016

Julkisuuteen noussut irakilaisperheen yhdistäminen kirvoitti eduskuntaryhmien puheenjohtajat kiivaaseen väittelyyn. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ja perussuomalaisten Sampo Terho olivat täysin eri linjoilla lain pykälien tulkinnasta. Keskustan Matti Vanhanen tasapainoili riitapukarien välissä turvautumalla perustuslakiin.

Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen on noussut otsikoihin, kun irakilaisperheen äiti ja lapsi saivat Maahanmuuttovirastolta käännyttämispäätöksen. Perheen isä saa jäädä Suomeen, mutta hänen tulonsa eivät riitä perheen yhdistämiseen. Korkein hallinto-oikeus on keskeyttänyt asian käsittelyn toistaiseksi.

Aamu-tv:n keskustelussa perussuomalaisten Sampo Terho ei halunnut ottaa selkeää kantaa irakilaisperheen tapaukseen.

– Täytyy olla varovainen, kun lähtee poliitikkona kommentoimaan tapausta, jonka kaikkia faktoja ei tiedä.

Keskustan Matti Vanhasen mukaan yksittäistapauksesta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä yleistyksiä.

– Viranomaiset tietysti noudattavat voimassa olevaa lakia, mutta toivoisin että yksilöllistä harkintaa voitaisiin käyttää.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli pahoillaan siitä, että nykyinen hallitus on entisestään kiristämässä lainsäädäntöä perheenyhdistämisten suhteen.

– Kun perheiden yhdistäminen määräytyy tulotason perusteella, niin siinä ei usein toteudu lapsenoikeudet. Esimerkiksi tässä julkisuuteen nousseessa tapauksessa perhe erotetaan varallisuuden perusteella.

Keskustelu karkasi kuitenkin nopeasti tuttuun suuntaan, jossa väiteltiin edellisten hallitusten linjauksista, ja mitkä puolueet olivat niissä mukana päättämässä nykyisestä lainsäädännöstä.

Vanhanen muistutti, että vihreät oli ollut päättämässä nykyisistä linjauksista. Alanko-Kahiluoto puolustautui sanomalla, että tuolloin vihreät vastusti tulorajojen säätämistä perheenyhdistämisten lainsäädäntöön.

Perussuomalaisten Sampo Terho halusi muistuttaa, että irakilaisperheen tapaukseen on sovellettu nimenomaan nykyisiä, edellisen hallituksen säätämiä lakeja.

– Tätä kyseistä tapausta ei päätetä some-kohun pohjalta, vaan asia päätetään lainsäädännön mukaisesti. Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei julkisuuskohu vaikuta päätöksentekoon. Samoin myös hallitus tulee noudattamaan omaa ohjelmaansa.

– Eikö asiasta voisi muka keskustella julkisuudessa? kysyi Alanko-Kahiluoto väliin.

– Oletko sitä mieltä, että asioista pitäisi äänestää somessa? kiivastui Terho.

– Kukaan ei ole väittänyt sellaista, vastasi Alanko-Kahiluoto.

– No sittenhän meillä on yhteisymmärrys, tokaisi Terho.

Perheenyhdistäminen on muutenkin ajankohtainen kuin pelkästään otsikoihin nousseen irakilaisperheen vuoksi. Uusi laki perheenyhdistämisestä on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen mukaan perheenyhdistämisen mahdollistavat tulorajat koskevat kaikkia hakijoita, myös lapsia.

– Tämä irakilaisperheen tapaus osoittaa, että nykyinenkin perheenyhdistämislainsäädäntö on liian tiukka. Nykyinen hallitus haluaa kiristää lisää näitä kriteerejä. Silloin tämä irakilaisperhe ei olisi enää poikkeus vaan sääntö. Vihreiden mielestä se on askel huonompaan suuntaan ja se rikkoo ihmisoikeuksia, sanoi Alanko-Kahiluoto.

Terhon mukaan tekeillä oleva lakimuutos perustuu EU-lainsäädäntöön.

– Väitätkö siis, että EU-direktiivi sallii epäinhimillisen kohtelun? Sehän on aivan posketon väite, kuohahti Terho.

– EU-direktiivi edellyttää, että turvaa hakevien asema turvataan. Nyt Suomi on menossa aivan toiseen suuntaan. Tällaiseen nuivaan maahanmuuttopolitiikkaan, joka on varmaankin perussuomalaisten ideologian mukaista, heitti Alanko-Kahiluoto takaisin.

Terhon ja Alanko-Kahiluodon väitellessä Matti Vanhanen turvautui Suomen perustuslakiin.

– Perustuslakivaliokunta korostaa lapsen oikeuksia ja myös sitä, että on mahdollisuus yksilölliseen harkintaan. Kiristyksiä on tehty, jotta houkuttelevuus vähenisi.

– Matti Vanhanen tässä pakenee lain taakse sanomalla, että yksittäistapauksessa voidaan käyttää harkintaa. Mielestäni lain on oltava sellainen, jotta se antaa viranomaisille mahdollisuuden tehdä sellaisia päätöksiä, jotka turvaavat lapsen oikeudet, totesi Alanko-Kahiluoto.

Useat Euroopan maat ovat tehneet tai suunnittelevat parhaillaan tiukennuksia ulkomailta tulleiden perheenyhdistämiseen. Monet EU-maat vaativat turvapaikanhakijoilta toimeentuloedellytyksen.