Yle: Päätöksen odottelu vie turvapaikanhakijoilta yöunet – tämä odottaa heitä, jos ratkaisu on kielteinen

Yle: Päätöksen odottelu vie turvapaikanhakijoilta yöunet – tämä odottaa heitä, jos ratkaisu on kielteinen 9.6.2016
Yle: Syntynyt turvapaikanhakijaksi – "Suomen tytön" tarina koskettaa 7.11.2015

Turvapaikanhakija voi lähteä päätöksen jälkeen omaehtoisesti, mutta määräajan umpeuduttua hänet vie kotimaahan poliisi. Ratkaisua Suonenjoella odottava irakilaismies vertaa mahdollista kielteistä päätöstä kuolemantuomioon.

– Tyttö ei vielä kävele, mutta konttaa, irakilainen turvapaikanhakija Othman kertoo tyttärestään. "Suomen tytön" Rawaa-äiti oli viimeisillään raskaana, kun perhe saapui hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Suonenjoella syntynyt tyttö on saanut nimekseen Reman.

Othman asuu Remanin, vaimonsa Rawaan ja 4-vuotiaan poikansa kanssa yhdessä Suonenjoella kotimajoituksessa. Lapsistaan ylpeä isä on kuitenkin huolestunut. Hän ei vielä tiedä, saako hän jäädä perheineen Suomeen vai onko edessä paluu levottomaan Irakiin. Kielteinen päätös olisi miehelle katastrofi. Stressin vuoksi yöllä on vaikea nukkua, ja samaa on kuultu muiltakin päätöksiä odottavilta.

Maahanmuuttovirasto on antanut päätöksen tänä vuonna jo yli 10 000:lle turvapaikkaa Suomesta hakeneelle. 31 prosenttia päätöksistä on ollut kielteisiä ja 26 prosenttia myönteisiä. Loput ovat rauenneet tai ne on jätetty tutkimatta.

Kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle poliisi käy kertomassa päätöksestä henkilökohtaisesti. Päätöksen kuultuaan hakijalla on maksimissaan 30 päivää aikaa lähteä kotimaahan vapaaehtoisesti. Maahanmuuttovirasto voi tällöin tukea kotimatkaa. Lähteä voi myös omaehtoisesti omin kustannuksin.

Jos kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija ei lähde maasta määräajassa, poliisi saattaa hänet kotimaahansa.

Suonenjoella paikallinen vastaanottokeskus on tyhjentynyt ja moni Othmanille tuttu kasvo on siirtynyt toisten paikkakuntien vastaanottokeskuksiin. He eivät silti ole yksin, sillä irakilaisperhe on ystävystynyt heitä majoittavan suomalaisperheen kanssa. Vasta kesäkuun loppupuolella Othman pääsee perheen kohtalosta päättävään turvapaikkapuhutteluun. Sen jälkeen alkaa uusi odotus: saadako jäädä?

Poliisi tulee uudestaan kylään viikon tai kuukauden päästä

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on kahdenlaisia: kielteisiä sekä ilmeisen perusteettomia.

"Ilmeisen perusteeton" turvapaikkapäätös annetaan esimerkiksi silloin, kun hakija on tullut maahan selvästi paremman elintason, esimerkiksi töiden, perässä.

"Kielteisen" päätöksen tapauksissa hakija kuuluu usein kansainvälisen suojelun piiriin. Hakijan henkeä on mahdollisesti voitu uhata. Turvapaikkahakemus saatetaan kuitenkin hylätä, jos katsotaan, että lähtömaan viranomaiset voivat antaa hakijalle suojelua.

Toinen syy kielteiselle päätökselle on, jos turvallinen elämä luonnistuisi toisessa kaupungissa tai eri alueella lähtömaan sisällä. Puhutaan sisäisestä paosta. Tällainen tilanne voi olla edessä esimerkiksi niillä hakijoilla, jotka ovat olleet omassa kotimaassaan vähemmistöuskonnon edustajia ja heillä on ollut siksi ongelmia elää yhteisössä.

Jos hakija on saanut kielteisen päätöksen "ilmeisen perusteettomana", päätöksen saamisen jälkeen on kahdeksan päivää aikaa poistua maasta itse. Sen jälkeen poliisi saattaa henkilön kotiin, eli lähtee saattajana esimerkiksi mukaan lennolle lähtömaahan. Kielteisellä päätöksellä lähtöaikaa on 30 päivää.

Päätöksiä tehtäessä noudatetaan ulkomaalaislain kohtaa kansainvälisestä suojelusta. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtajan Juha Similän mukaan kansainvälisen suojelun pykälästä löytyy monta kohtaa, joista kaikkien kohtien tulee täyttyä myönteisen päätöksen saadakseen.

Kotona odottaa kuolema

Othman sanoo, että kielteinen päätös olisi hänelle kuolemantuomio.

– Minulle ei ole kotimaassani mitään hyvää. Kaksi veljeäni on tapettu ja minut on yritetty tappaa. Terroristit myös kidnappasivat poikani ja minun piti maksaa lunnaita, Othman kertoo vakavana.

Miehen on vaikea kuvitella, mitä tekisi, jos kielteinen päätös annetaan. Hän arvelee tekevänsä valituksen hallinto-oikeuteen lakimiehen avulla.

Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan keskitetysti Helsingin hallinto-oikeuteen. Jos hallinto-oikeudenkin päätös on kielteinen, jälleen on edessä 30 päivän vapaaehtoinen lähtöaika. Juha Similän mukaan valtaosa poistuu maasta omatoimisesti.

Hakijoita katoaa

Maahanmuuttoviraston tilastoista käy ilmi, että osa turvapaikkahakemuksista on rauenneita. Juha Similä selittää, että kaksi kolmasosaa näistä hakemuksista on niitä, joissa hakija on peruuttanut hakemuksensa itse ja saattanut lähteä kotiin.

Yksi kolmasosa rauenneista hakemuksista on kadonneita henkilöitä. Similästä on vaikea sanoa, minne hakijat ovat menneet. He voivat olla Suomessa tai jatkaneet matkaansa muualle Eurooppaan.

Perustellusta syystä poliisi voi Similän mukaan ottaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita säilöön.

Esimerkiksi, jos on aihetta olettaa, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija piileskelisi tai muutoin vaikeuttaisi maasta poistamista, poliisi voisi ottaa henkilön säilöön.

Unelma elämästä Suonenjoella

Suonenjokeen tykästynyt Othman odottaa pääsyä turvapaikkapuhutteluun ja lopulta päätöstä siitä, saako hän jäädä perheineen Suomeen vai ei. Miehellä pyörii päässä monia ideoita siitä, mitä aikoisi Suomessa tehdä.

– Minun ja vaimoni täytyy ainakin mennä kouluun, Othman nauraa.

Työn puolesta hän on haaveillut omasta ravintolasta tai turvallisuusalan töistä. Kysyttäessä, mitä haaveita hänellä on Suomessa syntyneen Remanin varalle, hän vastaa, että kouluun olisi hyvä päästä.

– Lääkäri voisi olla hänelle hyvä ammatti, mies pohtii.

Othman tietää, että liikaa ei voi suunnitella, sillä päätös voi olla kumpi tahansa. Ennen turvapaikkapuhuttelua mikään ei ole varmaa. Turvapaikkapuhutteluun on päässyt tänä vuonna kaikista hakijoista hieman alle 14 000.