Yle: Suomalaisten verkosto piilottelee käännytettyjä turvapaikanhakijoita kodeissaan

Yle: Suomalaisten verkosto piilottelee käännytettyjä turvapaikanhakijoita kodeissaan 20.6.2016

Yhä useampi turvapaikanhakija saa lähiaikoina kielteisen päätöksen. Kaikki eivät lähde Suomesta, vaan painuvat “maan alle”. Yle haastatteli suomalaisverkostoa, joka majoittaa viranomaisilta piilottelevia syyrialaisia, irakilaisia ja afgaaneja.

Yksityiset ihmiset ovat ryhtyneet piilottamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

Noin 20 kansalaisen muodostama verkosto piilottaa tällä hetkellä ainakin viittä turvapaikanhakijaa, joille Maahanmuuttovirasto on äskettäin antanut Suomesta lähtöpassit. Piilotuksesta Yle Uutisille kertonut aktivisti haluaa pysytellä nimettömänä.

– Päivittäin ilmaantuu uusia piilotuksen tarpeessa olevia ihmisiä. Olemme koonneet listan yksityishenkilöitä, jotka ovat valmiita majoittamaan käännytyspäätöksen saaneita. Käännyimme myös seurakuntien puoleen, koska heillä on varaa ruokkia ihmisiä, aktivisti kertoo.

Turvapaikanhakijoiden piilottaminen yksityishenkilöiden koteihin alkoi, kun Maahanmuuttovirasto nopeutti turvapaikkapäätösten tekemistä touko-kesäkuun vaihteessa. Samalla myös kielteisiä päätöksiä alkoi tulla yhä enemmän.

Osa kielteisen päätöksen saaneista lähtee vastaanottokeskuksista pois poliisin ulottuvilta, koska haluaa jäädä Suomeen, vaikka ei saisi oleskelulupaa tai turvapaikkaa.

Suomesta käännytettyjä afgaaneja, syyrialaisia ja irakilaisia piilottamalla aktivistit haluavat estää ja hidastaa turvapaikanhakijoiden palauttamista näiden kotimaihin, joissa he aktivistien mukaan joutuvat hengenvaaraan.

Viime vuonna tulleiden hakemuksista on käsitelty nyt noin 10 000, ja viraston kunnianhimoisena tavoitteena on purkaa 20 000 hakijan jono jo kesän aikana.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan ihmisten piilottamisesta ei ole hyötyä.

– Käytännössä jossain vaiheessa henkilö kuitenkin joutuu tulemaan esiin, hän sanoo.

Yksittäisen kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan majoittaminen kotona ei ole Suomessa laitonta.

Yle Uutisille tietonsa kertonut aktivisti arvioi itse osallistuvansa laittomaan maahantulon järjestämiseen, koska hän organisoi toimintaa aktiivisesti useiden muiden ihmisten kanssa.

Hän ei kuitenkaan koe syyllistyvänsä rikokseen, ja aikoo verkostonsa kanssa jatkaa käännytettyjen piilottamista.

Aktivistiverkostossa myös lakimiehiä

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on tänä keväänä pyritty heikentämään lakiteitse. Muun muassa oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ilmaisseet huolensa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta, jos hallituksen kaavailemat heikennykset toteutuvat.

Turvapaikanhakijat eivät aktivistin mukaan saa tälläkään hetkellä automaattisesti asiantuntevaa oikeusapua, vaikka sitä pitäisi kaikille Suomen perustuslain mukaan taata. Monet eivät tiedä oikeuksiaan tai osaa niitä vaatia.

Käännytettyjä piilottavat kansalaiset ovatkin koonneet verkostoonsa myös lakimiehiä, jotka auttavat tekemään valituksia ja käännytyksen täytäntöönpanokiellon hakemuksia. Nämä hakemukset pitää saada mahdollisen käännytyksen kohteen näkökulmasta hyvin nopeasti vireille Dublin-tapauksiksi määritellyissä käännytyksissä. Kun turvapaikanhakija saa käännytyspäätöksen, hallinto-oikeudelta voi hakea käännytyksen täytäntöönpanon keskeytystä.

– Suomen tiukentuneet ulkomaalaislait ja turvapaikanhakijoiden pikakäännytykset ovat ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat tasavertaisia lain edessä, mutta tällä hetkellä turvapaikanhakijat eivät tasavertaisia ole. Viranomaiset järjestävät itse paperittomia Suomeen omalla toiminnallaan, aktivisti sanoo.

Kaikki noin 20 000 vielä jonossa olevaa hakemusta käydään Revon mukaan yksilöllisesti läpi.

Kahdella piilotetulla on vielä voimassa valitusaikaa kielteisestä päätöksestä, joiden mukaan hakijat eivät ole suojelun tarpeessa. Kumpikaan heistä ei ollut kertonut homoudestaan puhuttelussa. Toinen oli saanut aiemmin samalla perusteella kielteisen päätöksen toisessa EU-maassa, ja toisen lähtöolosuhteet oli arvioitu turvallisiksi.

– Tämä tarkoittaa, että heidät on pakko piilottaa valituksen käsittelyajaksi. Jos he olisivat jääneet vastaanottokeskukseen, poliisi olisi hakenut heidät ja vienyt heidät lentokoneeseen – ja heidän olisi muka sieltä käsin pitänyt valittaa.

Kahdella piilotetulla on valitustenkin jälkeen lainvoimainen kielteinen turvapaikkapäätös. Aktivistin mukaan he eivät aio lähteä Suomesta, vaan piiloutuvat.

Maahanmuuttoviraston Revon mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva yleisesti toteutuu ja virkamiehet toimivat päätöksiä tehdessään lain mukaan.

– Turvapaikanhakija saa neuvontaa, hänellä on oikeus käyttää juristin apua ja oikeus valittaa. En uskaltaisi lähteä toteamaan, että tuomioistuin tekee vääriä päätöksiä, tai että kansalaisaktivisti näkee tilanteen paremmin.

Osalla Suomeen pyrkivistä turvapaikanhakijoista on kytköksiä äärijärjestöihin. Aktivistin mukaan käännytettyjen piilottajat tutkivat maahanmuuttoviranomaisen antaman päätöksen, eivätkä piilota terroristeja.

– Meillä on käytössämme samat tiedot kuin viranomaisilla. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan epäilyttäviä tapauksia. Jos tulisi, keskustelisimme asiasta, aktivisti kertoo.

Kaduilla poliisi on tarkistanut ulkomaalaisen näköisiltä henkilöllisyyspapereita, mutta poliisin ei tiedetä aktiivisesti etsivän yksittäisiä vastaanottokeskuksista kadonneita kenenkään kotoa – ainakaan jos he eivät tee rikoksia.

Päätös voi tulla jo samana päivänä

Suomalaisaktivisti kertoo hakijasta, jota kuultiin kuukausien Suomessa oleskelun jälkeen ensimmäisen kerran lauantaina, ja jo vuorokaudessa hän sai kielteisen päätöksen.

Kyseisen käännytyspäätöksen täytäntöönpanoaika oli kahdeksan vuorokautta, eli hakija oli määrä saattaa ulos Suomesta kahdeksan päivän sisällä – vaikka valitusaikaa oli jäljellä.

Ulkomaalaislaissa on määritelty erityiset tapaukset, joissa käännytys pannaan täytäntöön kahdeksantena päivänä päätöksestä. Tätä Suomessa käytössä olevaa nopeutettua turvapaikkamenettelyä on Pakolaisneuvonnan mukaan kritisoitu paljon.

– Jos päätös on tehty nopeasti puhuttelun jälkeen, se ei tarkoita, että täytäntöönpanoa olisi nopeutettu tai että tutkinnassa olisi hutiloitu. Maahanmuuttovirasto tekee laissa säädetyin kriteerein päätöksiä, sanoo Maahanmuuttoviraston Repo.

Repo myöntää, että joissain lain määräämissä tapauksissa päätöksenteko voi olla nopeutettua, kuten vastuuvaltion ollessa Suomen sijaan jokin muu. Tällöin turvapaikkahakemus pitäisi Dublin-sopimuksen nojalla käsitellä siinä EU-maassa, missä hakija on ensimmäisen kerran ilmoittautunut viranomaisille.

Revon mukaan aktivistin väite vuorokaudessa käännytetystä, lauantaipäivänä puhutellusta turvapaikan hakijasta ei voi pitää paikkaansa.

– Turvapaikkapuhutteluja tai päätöksiä ei tehdä viikonloppuisin, Repo sanoo.

Yle Uutisten hallussa on kuitenkin erilaista tietoa: ainakin yhden henkilön turvapaikkapuhuttelu on Ylen tietojen mukaan tehty lauantaina, ja kielteinen päätös annettu tiedoksi samana päivänä. Tällä hetkellä virasto käsittelee sekä viime syksynä että tänä keväänä saapuneiden hakemuksia.

Repo pitää ”pikkuisen naiivina” sitä, että muut kuin viranomaiset tekevät arvioita turvapaikanhakijoista.

– Kannattaisi antaa viranomaistoiminnan ja tuomioistuinprosessien toimia. Jos siellä ei päätös muutu, sitä on vaikea lähteä kääntämään.

Seksuaalivähemmistöt pelkäävät puhua suomalaisviranomaisille

Osa yksityishenkilöiden piilottamista turvapaikanhakijoista on homoseksuaaleja, jotka eivät ole turvapaikkaa hakiessaan kertoneet viranomaisille suuntautumisestaan. Aktivistin mukaan yksi piilotettu mies kertoi, että tämän miesystävä oli kotimaassa tapettu.

Eräs yksityishenkilön kotiin piilotetuista on valtion turvallisuustehtävissä Irakissa työskennellut mies, jota vainottiin homouden takia. Lisäksi hän on kertonut äärijärjestö Isisin uhkaavan häntä.

Maahanmuuttoviranomaiset katsoivat, että miehen on turvallista palata kotimaahansa. Viraston annettua kielteisen päätöksen mies lähti vastaanottokeskuksesta ”livohkaan”.

Seksuaalisen suuntautumisen takia vainotut turvapaikanhakijat voisivat turvapaikan saada, jos uskaltaisivat asiasta kertoa.

Turvapaikanhakijat pelkäävät tulkkien lavertelevan

Suomalaisaktivisti kertoo, että yksi piilotetuista on alle 20-vuotias mies, joka ei kuulustelussa kertonut seksuaalisesta suuntautumisestaan. Vastaavasti toinen, hieman vanhempi hakija kertoi asiasta ja sai turvapaikan.

– Olen yrittänyt sanoa, että kuulustelussa homoudesta voi kertoa. Mutta se ei mene jakeluun – turvapaikanhakijat eivät luota viranomaisiin.

Maahanmuuttoviraston mukaan on turvapaikanhakijoiden velvollisuus kertoa viranomaisille kaikesta itseensä kohdistuvasta vainosta. Seksuaalisen suuntautumisen perusteella vainottuja hakee Esko Revon mukaan jatkuvasti Suomesta turvapaikkaa.

– Turvapaikanhakuprosessissa hakijalle annetaan tietoa ja kerrotaan, että viranomaistoiminta täällä on OK. Lisäksi yritämme herättää turvapaikanhakijoiden luottamusta ja luoda luottamuksellista ilmapiiriä. Miten voidaan tehdä oikeanlainen päätös, jos henkilö ei itse tuo oikeita perusteluja esille?

Repo sanoo, että vaikka viranomaisella on velvollisuus selvittää turvapaikanhakijan tilanne, turvapaikanhakijan pitää tuoda esiin faktoja ja dokumentteja, jotka auttavat asian selvittämistä.

Turvapaikkapuhuttelussa käytettävien tulkkien pelätään kertovan homoudesta eteenpäin. Jos tieto päätyy kotiseudulle, se saattaa aiheuttaa hengenvaaran.

Seksuaalivähemmistöille omia vastaanottokeskuksia?

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty vetosi hiljattain sisäministeriöön, jotta seksuaalisiin ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tilanteeseen kiinnitettäisiin huomiota.

Ihmisoikeusjärjestö Seta on kouluttanut suomalaisten vastaanottokeskusten henkilökuntaa tukemaan homoja turvapaikanhakijoita, mutta käytännössä tuki on kirjavaa ja vaihtelee vastaanottokeskuksittain, kertoo aktivisti.

Ruotsissa homoille turvapaikanhakijoille on perustettu omia vastaanottokeskuksia, mutta Suomessa sellaisia ei ole.

Esko Repo ei lämpene ajatukselle homoseksuaalien vastaanottokeskuksista. Hänen mielestään tietyllä perusteella vainottuja ihmisiä ei kannata sijoittaa samaan paikkaan, koska se leimaisi turvapaikanhakijoita ja ihmisten suuntautumisen voisi päätellä vastaanottokeskuksen mukaan.

– Otetaan esimerkiksi Amerikan tapahtuma (viittaa homoklubilla tapahtuneeseen ammuskeluun, jossa kuoli 50 ihmistä) – jos olisi tiedossa homoseksuaalien asutuspaikka, heitä vastaan voisi tulla vihatoimia, Repo sanoo.

Suojelupoliisi: Olisi hyvä pysyä viranomaisten tavoitettavissa

Toukokuussa keskusrikospoliisi kertoi MTV:lle, että vastaanottokeskuksista oli kateissa 2 500 turvapaikanhakijaa ja piti sitä turvallisuusuhkana.

Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorvan mukaan vastaanottokeskuksista kadonneet turvapaikanhakijat eivät sinänsä lisää suojelupoliisin toimialaa koskevaa uhkaa.

Yleensä turvapaikanhakijat välttelevät viranomaisia terrorismia arkisemmista syistä.

– Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että näilläkin ihmisillä voi olla väkivaltakytköksiä. Suojelupoliisin näkemys on, että olisi hyvä, jos kaikki maahanmuuttoasioissa viranomaisten kanssa tekemisissä olleet henkilöt myös pysyisivät viranomaisten tavoitettavissa, Portaankorva sanoo.

Verkosto varautuu ainakin parinkymmenen piilotukseen

Suomalaiset yksityishenkilöt ovat Ylen tapaaman aktivistin mukaan varautuneet piilottamaan ja auttamaan yhä suurempaa määrää käännytettyjä. He saavat päivittäin uusia yhteydenottoja.

Aktiivisimpien piilottajien laskujen mukaan homoturvapaikanhakijoita on arviolta satoja tai yli tuhat. Piilotusverkoston tiedossa on aktivistin mukaan nyt parisataa homoa turvapaikanhakijaa.

- Tällä matematiikalla meidän autettavaksemme tulee ainakin parikymmentä. Luku voi kasvaa, kun sana kiirii. Tähän pystymme kyllä, hän sanoo.

Helsingin Setan mukaan koko Suomessa on vähintään sata seksuaalivähemmistöihin kuuluvaa turvapaikanhakijaa, mutta heitä voi olla enemmänkin.