Aamulehti: Turvapaikanhakijat tienasivat taskurahaa keräämällä kuusenkerkkää – pelastus lappilaisyritykselle

Aamulehti: Turvapaikanhakijat tienasivat taskurahaa keräämällä kuusenkerkkää – pelastus lappilaisyritykselle 19.6.2016

Alimadad Hassani, 17, käärii kaulahuivin kasvojensa suojaksi ja peittää silmät aurinkolaseilla. Hän laittaa hupun päähän ja hanskat käteen. Niillä pärjää ranualaisten sääskien hyökkäykseltä metsässä.
Reza Mousavi, 17, on tehnyt sääskihupun tyynyliinasta, johon leikkasi pienet reiät silmiä varten.

He riipivät kuusenkerkkiä Eine ja Teijo Väärälän kuusiaidasta Ranuan Ruonan kylässä. Eine Väärälä katsoo työtä tyytyväisenä.

– He ovat ahkeria. Saataisiinko me omia nuoria tähän työhön?

Alaikäisinä turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet afganistanilaiset ovat asuneet Ruonan koululle perustetussa vastaanottokeskuksessa marraskuusta asti. 16–17-vuotiaat innostuivat työstä ja tienestistä heti.

– He olivat jo seuraavana yönä metsässä, kertoo vastaanottokeskuksen ohjaaja Keijo Pernu.

Hän on kysynyt lähialueen maanomistajilta luvat kuusenkerkkien keräämiseen.

Pernu käy näyttämässä kerääjille illalla metsissä keräyspaikan ja pojat pyöräilevät töihin yöruokailun jälkeen. Ramadanin aikaan he syövät vain yöllä ja tekevät pääosan työstä silloin. Aamulla he tulevat täysien säkkien kanssa takaisin ja nukkumaan.

Kerkät ostaa rovaniemeläinen Arctic Warriors -yritys, joka valmistaa lappilaisia yrttituotteita. Yrittäjä Katja Misikangas etsi kuusenkerkkien kerääjiä uutta tuotetta varten. Hänellä oli marjabisneksen kanssa sopimus, että poimijat tulevat kerääjiksi. Kuuset olivat etuajassa kaksi viikkoa eivätkä marjanpoimijat olleet vielä Suomessa.

– Homma oli menossa puihin, mutta rummutimme asiaa eri suuntiin. Ranuan yrittäjäyhdistyksen kautta saimme vastaanottokeskuksen pojat kerääjiksi.

Tavoitteena oli saada tuhat kiloa kerkkää, jonka keräysaika on lyhyt. Turvapaikanhakijat ovat jo ylittäneet tavoitteen. Koossa on jo 1 200 kiloa.

Vastaanottokeskuksen 37 asukkaasta 30 kerää. Vuorokauden saalis oli aluksi 15 kiloa koko joukolta, mutta nyt kun tekniikka on opittu, sitä tulee 150 kiloa. Poimija saa kilosta viisi euroa. Kilo nielee neljä litraa.

Mousavi oli riipinyt tiistaiaamuun mennessä 90 ja Hassani 75 kiloa. Tiedossa on muutaman sadan euron palkka.

Hassani aikoo ostaa puhelimen, Mousavi säästää rahat.

Kerääminen on heistä mukavaa, sääskiä saisi olla vähemmän. Parasta on, kun työstä maksetaan.

Vastaava ohjaaja Teija Pernu kertoo, että Ruonassa asuvat saavat vastaanottorahaa 92,50 euroa kuukaudessa. Ruoka ja majoitus ovat maksuttomia. Itse he maksavat muut menonsa, kuten kännykkäliittymät ja vaatteet.

Raha on työhön hyvä kirittäjä. Tekeminen rytmittää myös päivää, kun koulusta on kesäloma.

Vastaanottokeskuksessa pojat tekevät kotitöitä. He pyöräilevät 28 kilometrin matkan kauppaan ja pelaamaan jalkapalloa. Ongelmia ei ole ollut ja kyläläiset ovat ottaneet heidät hyvin vastaan.

He odottavat hillan kypsymistä ja marjanpoimintarahoja. Pernu lupaa etsiä sopivat hillasuot.