HS: Suomalainen pörssiyhtiö otti käyttöön nimettömän työnhaun – Pinja Taittonen on ensimmäinen sokkorekrytoitu työntekijä

Helsingin Sanomat: Suomalainen pörssiyhtiö otti käyttöön nimettömän työnhaun – Pinja Taittonen on ensimmäinen sokkorekrytoitu työntekijä 13.6.2016

TYÖPAIKAN hakeminen Suomiselta ei ollut Pinja Taittoselle, 24, mitenkään erilaista verrattuna siihen, kuinka hän aiemmin on hakenut töitä.

Paitsi tietysti siinä mielessä, että vasta valmistunut rahoituksen ja laskentatoimen taitaja sai haun lopputuloksena ensimmäisen vakituisen paikkansa apulaistalouspäällikkönä.

Suomiselle sen sijaan rekrytointiprosessi oli aivan uudenlainen. Kuitukankaita valmistava yritys on ottanut tiettävästi ensimmäisenä pörssiyhtiönä koko Suomessa käyttöön sokkorekrytoinnin, jossa hakijoiden nimet salataan hakemuksista niin, että vain nimikirjaimet jäävät näkyville. Taittonen oli ensimmäinen, joka rekrytoitiin sokkona.

”Ei se tullut minulle mitenkään esiin. Se oli ihan normaali rekrytointiprosessi”, Taittonen sanoo.

YRITYSTEN ja laajemmin koko yhteiskunnankin kannalta sokkorekrytoinnin on kuitenkin toivottu tekevän isoja asioita: lisäävän monimuotoisuutta ja vähentävän syrjintää.

Suomessa menetelmä on vielä vähän tunnettu, mutta esimerkiksi Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa sitä on kokeiltu.

Britanniassa pääministeri David Cameron ilmoitti viime lokakuussa, että työuransa alussa olevat valitaan jatkossa valtion virkoihin nimettömien hakemusten avulla. Sokkorekrytoinnin vastavalmistuneiden työnhakijoiden valinnassa lupasivat aloittaa myös muun muassa HSBC-pankki, konsulttiyhtiö KPMG ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Mukana olevien yritysten ja laitosten lasketaan työllistävän yhteensä 1,8 miljoonaa ihmistä.

”Haluamme, että lopetamme syrjinnän ja saamme päätökseen taistelun todellisen tasa-arvon puolesta maassamme”, Cameron perusteli.

MONISSA Euroopan maissa maahanmuuttajataustaisten, muiden vähemmistöryhmien ja naisten on ollut tutkimusten mukaan muita hakijoita vaikeampi päästä eteenpäin työhönottoprosessissa. Ajatus sokkorekrytoinnissa on, että kun nimet poistetaan, taustaan tai sukupuoleen liittyvä syrjintä vähenee.

Työelämään erikoistuneen saksalaisen IZA-tutkimuslaitoksen mukaan sokkorekrytoinnin avulla syrjintä voikin vähentyä alkuvaiheessa, mutta lähinnä siinä tapauksessa, että se on laajaa. Lisäksi syrjintä saattaa vain siirtyä myöhempään vaiheeseen työhönottoprosessissa. Henkilökohtaisessa haastattelussa nimi, ikä, sukupuoli ja tausta käyvät aina lopulta ilmi.

Suomessa ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita on perinteisesti ollut vähemmän kuin vaikkapa Britanniassa ja Ranskassa, jotka ovat entisiä siirtomaaisäntiä. Silti Suomessakin maahanmuuttajien työllistyminen on noussut keskeiseksi kysymykseksi etenkin turvapaikanhakijamäärien kasvettua viime vuonna.

SUOMISELLA sokkorekrytointiin siirtyminen on henkilöstöjohtaja Hannu Sivulan mukaan tuonut esiin, että ennakkokäsityksiä hakijoista syntyy nimen perusteella, vaikka rekrytoijat periaatteessa pyrkisivät tasa-arvoon.

”Aina kun lukee hakemuksen, syntyy jokin kuva ihmisestä. Se ei ole mitään pahantahtoista, vaan hyvin luonnollista.” Tämän ennakkokäsityksen vaikutusta sokkorekrytointi hälventää.

Kaikki uudet työntekijänsä nimettömästi rekrytoiva Suominen pyrkii sekä parantamaan yritysvastuutaan että houkuttelemaan mahdollisimman laajan kirjon hakijoita.

KANSAINVÄLISEN yrityksen henkilöstöstä valtaosa on muualla kuin Suomessa.

”Kun toimimme monessa maassa ja teemme tuotteita viime kädessä hyvin erilaisille kuluttajille, on itsestään selvää, että erilaisten näkemysten ja katsantokantojen pitää tulla esiin myös henkilöstössämme”, Sivula perustelee.

Hänen mukaansa ennakkoluulot liittyvät Suomisen toimintamaista esimerkiksi Yhdysvalloissa usein hakijan etniseen taustaan, Italiassa taas sukupuoleen. Italiassa jopa yrityksen työnhaussa apuna käyttämille konsulteille on ollut vaikeaa ymmärtää, että nimet todella pitää poistaa hakemuksista.

”Meiltä on kysytty, voiko nainen todella tulla kyseeseen tähän tehtävään”, Sivula sanoo.

PINJA Taittonen on supisuomalainen, mutta hän on nuori nainen, joiden usein epäillään joutuvan syrjityksi työmarkkinoilla esimerkiksi siksi, että he saattavat jäädä äitiyslomille. Taittonen ei ole silti koskaan törmännyt syrjintään sukupuolensa takia.

”En ainakaan tietääkseni. Toivottavasti en ole jäänyt mistään valitsematta sen takia.”

Sokkorekrytointia Taittonen pitää hyvänä järjestelynä, vaikka kuulikin koko asiasta vasta saatuaan paikan.

”On rikkaus, että yrityksessä on erilaisia ihmisiä.”