HS: THL:n tutkimus: Ero perheestä voi aiheuttaa psyykkisiä oireita ja vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista

Helsingin Sanomat: THL:n tutkimus: Ero perheestä voi aiheuttaa psyykkisiä oireita ja vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista 7.6.2016
THL:n tiedote: Perheestä erossa ololla on selvä yhteys pakolaisten psyykkisiin oireisiin ja kotoutumiseen 10.6.2016

Tutkimusten mukaan ero perheestä on yhteydessä maahanmuuttajien ahdistukseen ja masennukseen. Perheenyhdistäminen nousi keskusteluun, kun HS kertoi, että irakilaismiehen vaimoa ja lapsia ollaan käännyttämässä Suomesta.

PERHEESTÄ erossa olo liittyy maahanmuuttajien univaikeuksiin, ahdistus- ja masennusoireisiin sekä kotoutumisen vaikeuksiin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Perjantaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan vanhemmista ja sisaruksista erossa ololla on yhteys aikuisten maahanmuuttajien hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomeen.

”Ne, joilla on lähisukulaisia entisessä kotimaassa, voivat huonommin kuin ne, joilla lähisukulaiset asuvat Suomessa”, tutkimuspäällikkö Anu Castaneda kertoo.

Tutkimuksen mukaan erityisesti perheestään erossa asuvilla kurditaustaisilla vakavat masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat selvästi yleisempiä kuin koko väestöllä ja kurdeilla, joiden lapsuudenperhe asuu Suomessa.

Vastaavasti perheensä kanssa Suomessa asuvat kurditaustaiset ovat useammin töissä, osaavat suomea tai ruotsia ja kokevat vähemmän yksinäisyyttä.

KVANTITATIIVINEN eli määrällinen tutkimus perustuu THL:n vuosina 2010–2012 keräämään Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen poikkileikkausaineistoon.

Siinä selvitettiin hyvinvointiin ja kotoutumiseen liittyviä tekijöitä somali- ja kurditaustaisilla aikuisilla, joilla ainakin toinen vanhemmista ja joku sisaruksista asuu Suomen ulkopuolella.

Tutkimuksessa ei voitu aineiston perusteella selvittää, miten puolisosta ja lapsista erossa olo vaikuttaa maahanmuuttajiin. Castanedan mukaan kansainvälisissä, laadullisissa tutkimuksissa on osoitettu, että perheestä erossa ololla on selvä yhteys pakolaisten psyykkisiin oireisiin ja integroitumiseen.

”Vanhempien ja sisarusten osalta yhteydet hyvinvointiin ja kotoutumiseen ovat tutkimuksessamme selvät. Oletan, että ne olisivat vielä selvemmät, jos olisimme voineet tarkastella puolisoja ja lapsia”, hän pohtii.

KANSAINVÄLISTEN tutkimusten mukaan ilman perheenjäseniä muuttaneilla pakolaisilla on jatkuva huoli kotimaan turvattomiin oloihin jääneistä perheenjäsenistään.

”Jos kokee ahdistusta siitä, miten perheenjäsenet voivat konfliktin keskellä, on ymmärrettävää, että se vie psyykkistä kapasiteettia, jota voisi käyttää esimerkiksi kotoutumiseen tarvittavaan kielen oppimiseen.”

Castanedan mukaan Suomessa ajatellaan, että maahanmuuttajat kotiutuvat, kun heidät laitetaan kielikurssille ja töihin. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat edellytyksiä esimerkiksi kielen oppimiselle, hän sanoo. Maahanmuuttajat ovat myös taustansa ja elämänmuutostensa vuoksi alttiita terveyshaitoille.

”Tiedämme koko väestön osalta, että jos kaikki energia menee mielenterveyden ylläpitämiseen, elämään on vaikea saada mahtumaan esimerkiksi opiskelua.”

Samassa maassa asuvat perhe ja sukulaiset toimivat Castanedan mukaan myös sosiaalista tukea antavana suojakilpenä, kun uudessa ympäristössä pitää opetella uusia asioita.

PERHEENYHDISTÄMISEHTOJEN kiristykset ovat nousseet viime päivinä keskusteluun, kun HS kertoi, että irakilaisperheen äitiä ja lapsia ollaan käännyttämässä Suomesta. Arvostelua herättäneen käännytyspäätöksen syynä on se, etteivät perheen isän tulot ole riittävän suuret.

Jos vireillä oleva lainmuutos toteutuu, toimeentulovaatimukset laajenevat koskemaan yhä useampia perheitä.

Castanedan mukaan perheenyhdistämiseen liittyvät poliittiset päätökset eivät ole ongelmattomia, ja helppoja ratkaisuja ei ole. Hän toivoisi, että isojen kysymysten äärellä painiskelevat päättäjät olisivat tietoisia tutkimustuloksista.

”Se, että ihmisillä on Suomessa perhettä, edistää hyvin todennäköisesti heidän kotoutumistaan ja hyvinvointiaan. Mikäli perheenjäseniä ei ole Suomessa, siinä otetaan integroitumista hidastava riski.”

Perheenyhdistäminen on laillinen maahanmuuton keino, joka voi Castanedan mukaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään ja niistä johtuviin paineisiin. Jos perheenyhdistämisen kriteerit tiukkenevat, samat henkilöt saattavat pyrkiä Suomeen turvapaikanhakijoina.

”Sellainen maahanmuutto on perheenyhdistämistä hallitsemattomampaa ja vaikeammin ennustettavaa. Matka voi myös tehdä enemmän hallaa turvapaikanhakijoille itselleen.”