HS: Harva yksin turvapaikkaa hakeva alaikäinen saa perheensä Suomeen

Helsingin Sanomat: Harva yksin turvapaikkaa hakeva alaikäinen saa perheensä Suomeen 11.6.2016

VAIN HARVA yksin turvapaikkaa hakeva lapsi tai nuori saa myöhemmin perheensä Suomeen.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, että yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanne vaikeutuu, jos uusi ulkomaalaislaki menee läpi. Lakiesityksen mukaan myös alaikäisellä, joka on saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella, pitäisi olla riittävät tulot, jotta hän voisi saada vanhempansa Suomeen.

Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat kuitenkin, että yksin tulleet lapset ja nuoret eivät ole tähänkään mennessä kovin usein saaneet vanhempiaan Suomeen. Alle kymmenen prosenttia viime vuosina tehdyistä päätöksistä on ollut myönteisiä.

VUOSINA 2012–2015 myönnettiin 21 oleskelulupaa sillä perusteella, että yksin tullut alaikäinen sai huoltajansa Suomeen. Kielteisiä päätöksiä tehtiin samana aikana 243. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä oli tehty neljä myönteistä ja kolme kielteistä päätöstä.

Reilun neljän vuoden aikana päätöksistä noin 8 prosenttia on ollut myönteisiä, 92 prosenttia kielteisiä.

Toisinpäin tilanne on hyvin erilainen. Suojelupäätöksen saanut aikuinen saa lapsensa tänne useimmissa tapauksissa. Vuonna 2012 ja sen jälkeen 72 prosenttia lapsista on saanut oleskeluluvan.

Puolisoiden kohdalla tilanne on lähes tasan. 55 prosenttia saa oleskeluluvan, 45 prosenttia ei.

Perheenyhdistämistä voi hakea, kun on itse saanut joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella.

MAAHANMUUTTOVIRASTON maahanmuuttoyksikön johtajan Tiina Suomisen mukaan päätökset tehdään joka kerta yksilöllisin perustein. Alaikäisten kohdalla kielteisen päätöksen syynä on hänen mukaansa usein se, että perhe-elämää ei ole ollut tai perheside on katkennut.

”Pelkkä biologinen sukulaisuus ei riitä, kun oleskelulupaa haetaan perhesiteen perusteella. Lisäksi edellytetään esimerkiksi, että lapsen ja vanhemman välillä on tosiasiallisesti ollut perhe-elämää. Usein ei pystytä näyttämään toteen, että näin olisi ollut”, Suominen sanoo.

PAKOLAISNEUVONNAN tiedottajan Sanna Rummakon mukaan perheenyhdistämislinja on jo pitkään ollut tiukka alaikäisten huoltajien kohdalla. Lakia kiristettiin viimeksi vuosina 2010 ja 2012.

”Yksintulleen alaikäisen on jo monta vuotta ollut äärimmäisen vaikea saada huoltajiaan tai sisaruksiaan Suomeen. Sekä laki että sen tulkinta on erittäin tiukka”, Rummakko sanoo.

”Perheenyhdistämisestä liikkuu paljon virheellistä tietoa ja villejä väitteitä. Väitetään, että jokainen turvapaikan saanut toisi tänne useita perheenjäseniään. Se ei pidä tilastojen perusteella paikkaansa”, Rummakko sanoo.

SUOMISEN mukaan niin sanotut ankkurilapset ovat nykyisin harvinaisia. Termillä tarkoitetaan lapsia, joiden vanhemmat lähettävät lapsen yksin turvapaikanhakijaksi, jotta saisivat oleskeluluvat koko perheelle.

”Ei ole yleistä. Aivan muutama tapaus vuodessa vain. Yleisempiä ovat lumeavioliitot, joiden perusteella tehdään noin 250–300 kielteistä päätöstä vuodessa.”

Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä päätöksiä ei tilastoida tällä perusteella. Suomisen mukaan lumeavioliittoa voidaan epäillä esimerkiksi, jos puolisoilla ei ole yhteistä kieltä ja he ovat tunteneet vain lyhyen aikaa ennen avioliittoa.

”Mitään aikarajaa ei ole, sillä päätöksissä otetaan huomioon myös kulttuurierot. On kulttuureita, joissa seurustelua ennen avioliittoa ei käytännössä ole.”