Yle: Turvapaikanhakijat lakimuutoksen jaloissa: "En ymmärrä, miten oikeusaputoimistot voisivat tästä työmäärästä selvitä"

Yle: Turvapaikanhakijat lakimuutoksen jaloissa: "En ymmärrä, miten oikeusaputoimistot voisivat tästä työmäärästä selvitä" 15.6.2016

Turvapaikanhakijoiden valitukset saattavat ruuhkauttaa julkisia oikeusaputoimistoja kesällä, kun lomakausi vähentää työssä olevien oikeusavustajien määrää. Vireillä oleva lakimuutos saattaa myös osaltaan kasvattaa jonoja, vaikka oikeusaputoimistoihin onkin palkattu lisää väkeä. Asianajajaliitossa uskotaan, että muutos jopa uhkaa oikeusturvaa eikä edes tuo säästöjä.

Viime vuonna Suomeen saapui yli 32 000 kansainvälistä suojelua hakenutta henkilöä. Maahanmuuttoviraston kielteisistä päätöksistä tehtävien valitusten määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna merkittävästi sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Niinpä myös oikeusavun tarpeen arvioidaan kasvavan huomattavasti.

Tällä hetkellä oikeusapua turvapaikkatutkinnassa antavat pääasiassa yksityiset avustajat, mutta tilanne on muuttumassa. Kanta-Hämeen oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja, varatuomari Ritva Harmaala sanoo, että tähän mennessä heillä on turvapaikanhakijoita ollut avustettavina vain vähän, alle 20 tapausta.

– Mutta nyt on alkanut tulemaan kyselyjä ja odotamme kesän aikana kysynnän kasvua.

Kanta-Hämeen oikeusaputoimistossa on Hämeenlinnan toimipaikassa Harmaalan lisäksi kaksi ja Forssan toimipaikassa kaksi julkista oikeusavustajaa. Lomien alkaessa tilanne on hankala, jos asiakkaita tulee paljon.

– Kansainvälistä suojelua hakevilla on oikeus saada oikeusapua, vaikka heillä ei ole kotipaikkaa Suomessa. Heille tehdään sama tuloselvitys kuin kantasuomalaisillekin eikä heillä ole etuoikeutta verrattuna kantasuomalaisten asioihin, kertoo Harmaala.

– Pyrimme palvelemaan asiakkaita niin paljon kuin kykenemme antamaan aikoja. Meillä ei ole kesäsulkua, mutta lomakausi vähentää työssä olevien oikeusavustajien määrää.

Ei vielä isoa ruuhkaa

Tilanne on samansuuntainen Pirkanmaan oikeusaputoimistossa, jossa työskentelee yhteensä 11 julkista oikeusavustajaa. Vs. julkinen oikeusavustaja Kati Nykänen kertoo, että turvapaikka-asioita on tullut tasaisesti vireille, vuoden mittaan noin 60 tapausta.

– Voi olla, että ruuhka on enemmän edessäpäin, kevään mittaan jo on vilkastunut. Tähän mennessä kaikki valitukset on saatu tehtyä ajallaan.

Keski-Suomen oikeusaputoimistoon on tullut tänä vuonna jo yhteensä 143 turvapaikka-asiaa. Toimistossa työskentelee 10 julkista oikeusavustajaa, joista turvapaikka-asiat on keskitetty kahdelle. Keski-Suomessakin uskotaan, että varsinainen asiakassuma on vielä edessäpäin, koska puhuttelut ovat vielä osin käymättä.

Helsingissä julkisia oikeusavustajia on 16. Turvapaikkajuttuja on tänä vuonna tullut vireille vain muutamia kymmeniä, kertoo johtava julkinen oikeusavustaja Marjo Kurki.

– Meillä on varauduttu juttumäärien kasvuun erityisesti uusissa rekrytoinneissa, olemme painottaneet ulkomaalaisasioiden osaamista. Helsingissä on hyvin paljon asianajajia, joten monilla on yksityinen avustaja ja meille on tullut lähinnä yksittäisiä asiakkaita.

Lakimuutos lisäämässä julkisten oikeusavustajien työmäärää

Eduskunnassa jo valiokuntakäsittelyn läpäisseessä lakiesityksessä esitetään, että turvapaikkatutkinnassa jatkossa ennen tuomioistuinkäsittelyä oikeusapua antaisivat ensisijaisesti oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat. Tämä koskisi siis esimerkiksi turvapaikkapuhutteluja.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola Turusta näkee lakiesityksessä ongelmia. Liiton käsityksen mukaan julkisilla oikeusaputoimistoilla ei ole riittäviä resursseja hoitaa kasvavaa juttumäärää.

– En ymmärrä, miten oikeusaputoimistot voisivat tästä työmäärästä selvitä. Työ olisi kustannustehokkaammin hoidettavissa yksityisten avustajien avulla. Tuntuu erikoiselta, että palkataan valtiolle lisää väkeä, kun yksityisellä puolella on ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet ulkomaalaisasioihin. Tarkkaa kustannusvertailua tosin ei ole tehty siitä, mitä maksaa valtion virkatyönä tehty ja toisaalta yksityisen avustajan tekemä työ.

Jatkossa oikeusapuun kuuluisi esityksen mukaan avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa vain, jos se on erityisen painavista syistä tarpeen. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi alaikäisyys, traumatisoituminen ja luku- ja kirjoitustaidottomuus.

– On hyvin arveluttavaa, että alkupuhuttelussa saisi käyttää avustajaa vain erityisen painavista syistä. On käytännössä hyvin hankalaa arvioida, milloin ne erityiset syyt ovat olemassa. Alkupuhuttelu on tärkeä prosessin kannalta: kokeneen avustajan läsnäolo alentaa kokonaismenettelyn kustannuksia ja pitää huolta, että aikanaan syntyy oikea päätös. Luottamussuhde asiakkaaseen syntyy siinä, eli pitää olla oikeusturvan kannalta mahdollista saada asioida saman avustajan kanssa koko ajan, Ruohola painottaa.

Lakiesitys siis heikentää tältä osin turvapaikanhakijan oikeusturvaa, sanoo Ruohola.

– Jos säädettäisiin niin, että puhuttelussa avustaja voi olla mukana vain erityisen painavista syistä, se heikentää huomattavasti oikeusturvaa ja prosessia kokonaisuutena.

Lisäväkeä jo palkattu

Oikeusministeriön oikeusapu- ja ulosottoyksikön päällikkö Merja Muilu kertoo, että oikeusaputoimistoihin on jo lisätty resursseja tämän vuoden aikana yhteensä 20 henkilöä. Budjetissa on vielä varattu lisää rahaa samaan tarkoitukseen, jos jutut uhkaavat ruuhkautua.

– On mahdollista, että jonot pitenevät, mutta juttujen ohjaaminen myös yksityisille lakimiehille on mahdollista.

Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Marjo Kurki kertoo, että lakimuutos tuo tullessaan ison muutoksen, mutta siitäkin selvitään.

– Valituksissa autetaan normaalisti, olen käynyt vastaanottokeskuksissa puhumassa johdolle ja asukkaille ja meillä on kyllä valmiutta ottaa enemmänkin asiakkaita.

Oikeusaputoimistoja on Suomessa 27 ja asiakas voi kääntyä minkä hyvänsä oikeusaputoimiston puoleen. Oikeusaputoimistoissa on tullut tänä vuonna vireille yli 600 turvapaikka-asiaa.