HS/Jyrki Katainen: Maahanmuutosta on puhuttava ja sallittava myös erilaiset mielipiteet

Helsingin Sanomat, mielipide/Jyrki Katainen: Maahanmuutosta on puhuttava ja sallittava myös erilaiset mielipiteet 22.3.2010
Iltalehti: Katainen lehdessä: Terve keskustelu tukahdutettu
Verkkouutiset/STT: Katainen: Maahanmuuttopolitiikasta voitava puhua
HBL: Katainen vill lugna invandrardebatten

Suomalaiset haluavat puhua maahanmuutosta, mutta yhteiskunnallinen eliitti ei ole siihen osannut osallistua. Tämä on ongelma. Internet pursuaa maahanmuuttokeskustelua. Eri medioiden toimituksista kerrotaan, että maahanmuutto-sanan vilahtaessa jutussa on palauteryöppy varma. Samaa voimme me poliitikot todistaa. Palautetta on puolesta ja vastaan, mielipiteet jakautuvat – jyrkästi.

Maahanmuutosta ei keskustella ilman tunneryöppyä. Mistä tämä kertoo? Ainakin siitä, että ihmisillä on tarve käsitellä asiaa. Tarkoittaako kiihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon sitä, että Suomessa on paljon rasisteja? Uskon vakaasti, että ylivoimainen enemmistö maahanmuutosta kiinnostuneista suomalaisista ei ole rasisteja. Moni on kokenut, että heidän käsityksensä oikeudenmukaisuudesta ei ole toteutunut maahanmuuttopolitiikassa, ja tietämättömyyttäkin esiintyy.

Uskon tunnekuohuisen suhtautumisen kertovan myös siitä, että aiheesta ei ole osattu keskustella. Tästä vastuun kantavat poliitikot ja media. Olemme olleet neuvottomia sen suhteen, kuinka asiasta tulisi keskustella, vai pitäisikö keskustella lainkaan. Luulen, että syy tälle neuvottomuudelle lähtee hyvästä tarkoituksesta: emme ole halunneet antaa tilaa maahanmuuttajavihamielisille asenteille.

Olemme halunneet vaientaa keskustelun, jotta voisimme lähettää yhdenmukaisen ja vahvan viestin siitä, että Suomessa ei sallita rasismia. Tämä on jalo päämäärä, ihmisarvoa loukkaava syrjintä on syvästi vastenmielistä. Asenne on oikea, mutta samalla olemme tulleet tukahduttaneeksi myös terveen ja tarpeellisen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta. Julkista keskustelua voi padota diktatuurissa, mutta liberaalissa demokratiassa se ei pidemmän päälle ole mahdollista. Tämä kaikki on johtanut nykytilanteeseen, jossa ihmiset on jaettu tarpeettoman jyrkästi suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Se on puolestaan loukannut monia, jotka suvaitsevat erilaisuuden, mutta kokevat epäoikeudenmukaisuutta nykyisen maahanmuuttopolitiikan käytännöissä.

Perusteellisen keskustelun puuttuessa monet asiat ovat hämärtyneet. Onko kyse siitä, että maahanmuuttaja ihmisenä on ongelma, vai ovatko ongelmat maahanmuuttopolitiikassa?

Kun käsitteet, erilaiset maahanmuuttajaryhmät ja maahanmuuttopolitiikan sisältö ovat yhtä sekamelskaa, on riski, että väärät tiedot lähtevät elämään ja provosoivat tarpeetonta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Samalla tämä sekamelska peittää alleen aidot maahanmuuttopolitiikan kehittämistarpeet. Vastaamattomat kysymykset ja keskustelemattomat ongelmat ovat lisänneet epätietoisuutta ja turhautuneisuutta.

On myös sallittava erilaiset mielipiteet. Jokaisella on ymmärrettävä tarve tulla kuulluksi. Tämä ei silti tarkoita rasismin hyväksymistä missään muodossa. Pidän tärkeänä, että otamme maahanmuuttajat mukaan tähän keskusteluun.

Suomi on liberaali demokratia, maamme perusoikeuksiin ja arvoihin kuuluu yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Tämä ei ole neuvoteltavissa. Sitä paitsi monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat niitä tekijöitä, joista luovuus ja uudet innovaatiot syntyvät. Ulospäin suuntautunut ja avoin Suomi pärjää tulevaisuudessa. Sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut Suomi kuihtuu pois.

Kokoomuksella on maahanmuuttopoliittinen ohjelma "Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen", jonka tavoitteita viemme eteenpäin. Maahanmuuttopolitiikkamme perustuu siihen, että Suomeen on jokainen tervetullut tekemään työtä. Itse asiassa väestön ikääntymisestä johtuen tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Kannamme myös humaanin vastuumme lähimmäisistä. Suomeen saa tulla hakemaan apua, jos on joutunut vainon kohteeksi kotimaassaan. Suomen on kannettava humaania vastuuta myös ottamalla kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia, jotka ovat kaikkein suurimman avun tarpeessa.

Humaania vastuuta kantaessaan Suomen on oltava samalla viivalla muiden EU-maiden ja pohjoismaiden kanssa. Meillä ei saa olla niin sanottuja positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin. Turvapaikanhakijoihin liittyvien käytäntöjen ja sosiaaliturvan tulee vastata pohjoismaalaista tasoa. Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa on jo muutettu parempaan suuntaan hallituksen toimesta, mutta muutostarpeita löytyy edelleen.

Hyvinvointijärjestelmän hyväksikäyttämistä ei pidä hyväksyä kantasuomalaisilta eikä maahanmuuttajilta. Järjestelmämme tulee kohdella eri ihmisiä tasaveroisesti ja oikeudenmukaisesti. Maahanmuuttajien koulutukseen ja kotoutumiseen on panostettava. Kielen, kulttuurin ja yhteiskuntamme pelisääntöjen omaksuminen on ainoa tie tulla aidoksi uussuomalaiseksi.

Jyrki Katainen
Kokoomuksen puheenjohtaja

___________________________________________________

Iltalehti: Katainen lehdessä: Terve keskustelu tukahdutettu

- Suomalaiset haluavat puhua maahanmuutosta, mutta yhteiskunnallinen eliitti ei ole siihen osannut osallistua, Jyrki Katainen aloittaa mielipidekirjoituksensa Helsingin Sanomissa.

Katainen kertoo kuulleensa medioiden toimituksista, että palautetta tulvii, kun tehdään juttuja maahanmuutosta. Samoin on hänen mukaansa politiikassakin. Molempia tahoja hän myös syyttää kansalaisten tunnekuohuisesta keskustelutyylistä.

- Olemme olleet neuvottomia sen suhteen, kuinka asiasta tulisi keskustella, vai pitäisikö keskustella lainkaan.

Kataisen mielestä maahanmuuttokeskustelua on yritetty vaientaa rasismin pelossa. Hän kuitenkin uskoo, ettei enemmistö maahanmuutosta kiinnostuneista ole rasisteja.

- Asenne on oikea, mutta samalla olemme tulleet tukahduttaneeksi terveen ja tarpeellisen keskustelun maahanmuutosta.

Kataisen mielestä keskustelun käsitteet ovat hämärtyneet ja tietämättömyyttä esiintyy. Hän kannustaakin keskusteluun, jossa erilaiset mielipiteet tulevat esiin - myös maahanmuuttajien. Rasismia Katainen ei hyväksy.

Katainen kertoo, että kokoomus kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäksi kiintiöpakolaisten ottamista.

- Suomeen saa tulla hakemaan apua, jos on joutunut vainon kohteeksi kotimaassaan.

____________________________________________________________

Verkkouutiset/STT: Katainen: Maahanmuuttopolitiikasta voitava puhua

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi, että yhteiskunnan eliitti ei ole osannut osallistua maahanmuuttokeskusteluun.

Hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että keskustelu on haluttu vaientaa, jotta voitaisiin lähettää yhdenmukainen ja vahva viesti siitä, että Suomessa ei sallita rasismia.

– Asenne on oikea, mutta saamalla olemme tulleet tukahduttaneeksi myös terveen ja ja tarpeellisen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta, Katainen katsoo.

Kataisen mielestä ihmiset on nykytilanteessa jaettu tarpeettoman jyrkästi suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Se on hänen mukaansa loukannut monia, jotka suvaitsevat erilaisuuden, mutta kokevat epäoikeudenmukaisuutta nykyisen maahanmuuttopolitiikan käytännöissä.

Kokoomusjohtaja korostaa, että myös erilaiset mielipiteet on sallittava, millä hän ei kuitenkaan tarkoita rasismin hyväksymistä. Hänestä olisi tärkeää ottaa maahanmuuttajat mukaan keskusteluun.

Lisäksi Katainen huomauttaa, että monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat tekijöitä, joista luovuus ja innovaatiot syntyvät.

_____________________________________________________

HBL: Katainen vill lugna invandrardebatten

Invandrardiskussionen går nu så het att någonting måste göras för att få känslorna att svalna, säger Jyrki Katainen. Själv är han redo att gå ut och demonstrera mot den växande rasismen.

På Samlingspartiets välfärdskryssning blåste det medvind både under resan till Tallinn och på tillbakavägen.

Avsikten var att partimedlemmarna skulle få skämma bort sig själva och samla krafter inför riksdagsvalet. Partiordföranden och finansministern Jyrki Katainen sken som en sol när han konstaterade att finländarna förstår att värdesätta Samlingspartiets ansvarsfulla linje som ska bära landet ur den ekonomiska krisen och täppa till hållbarhetsgapet.

När Hbl drar Katainen åt sidan för ett samtal om invandrar- och flyktingfrågor blir minen allvarlig.
– Varken partierna eller de stora medierna har haft vilja att öppet behandla problemen. Vi som anser att vi har ett humanitärt ansvar för människor i nöd och att Finland behöver invandrare har varit rädda för att behandla negativa fenomen med invandringen och fel som gjorts i politiken för att det leder till en rasistisk diskussion. Nu är det hög tid att starta den här diskussionen eftersom det inte längre går att tysta ner problemen.

Vilka är problemen som man inte talat öppet om?
– Ett exempel är det som regeringen redan har åtgärdat, det att invandrare inte ska ha bättre sociala förmåner än finländare. Ett annat är att det bland asylsökarna finns männi­skor som egentligen inte söker asyl utan finländsk levnadsstandard. De belastar mottagningscentralerna och asylprocesserna och försvårar hjälpen till dem som på riktigt är i nöd.
– Också familjeåterföreningsbestämmelserna bör ändras så att staten skulle betala familjemedlemmarnas resor enbart för kvotflyktingar och dem som beviljats asyl.

Du har sagt att man måste acceptera att många finländares rättskänsla här har sårats, vad menar du med det?
– Man måste godkänna det som utgångspunkt att folks rättskänsla har sårats. Det kan bero på att de är fel informerade eller på de problem jag nämnt, men för att förhindra rasism måste vi lyssna när folk är oroade och har kritiska åsikter och inte skratta bort dem.

Har de som är sårade rätt att hata?
– Absolut inte, det är en helt annan sak.

Enligt en opinionsmätning i Helsingin Sanomat motsätter sig en majoritet av finländarna ökad invandring. Vad ska man anse om det?
– Frågan var underligt ställd och man kan svara från så många utgångspunkter. Jag skulle inte fästa så stor vikt vid den mätningen. Jag tror att en bred majoritet av finländarna godkänner arbetsrelaterad invandring, kvotflyktingar och att vi hjälper människor som verkligen är i nöd.

Än mordhoten mot Astrid Thors?
– Det är kriminellt att förfölja en människa på grund av hennes åsikt. Det hör inte hemma i en demokrati.
Även om man tycker att ens rättskänsla har blivit sårad på grund av den invandrarpolitik som bedrivits måste man kunna diskutera sakligt utan att vare sig hota eller skuldbelägga någon, det här gäller både invandrare och de politiker som jobbar med invandrarfrågor.

Kritik har ändå kommit mot att man inte tillräckligt aktivt tagit avstånd från hoten.
– Den här frågan har nu blivit så het att vi bara måste få känslorna att svalna. Hot mot människoliv ska alltid fördömas.
Det är ju självklart.

Alexander Stubb gick in på hoten i en intervju för Helsingin Sanomat.
– Det var en del av en lång intervju om invandrarfrågor. Själv har jag skrivit en kolumn i Helsingin Sanomat (i dag) om samma ämne så visst vill vi diskutera, men det ska gälla substansfrågor.

Matti Vanhanen sade i Hbl i fjol att han är redo att marschera mot rasism. Då blev det inget av det, men är det nu läge att gå ut och demonstrera?
– Det passar mig alldeles utmärkt. Det handlar om människovärdet och ett större värde än det finns inte, så jag går väldigt gärna ut och marscherar mot rasism.

Du delar inte Wille Rydmans åsikt att Finland inte ska vara mångkulturellt?
– Jag är helt av annan åsikt. Mångkulturalitet är en källa till kreativitet, det är Samlingspartiets åsikt. I ungdomsförbundet må de säga vad de vill.