Pakolainen-lehti 1/2010: Turvapaikkapolitiikassa tapahtuu

Pakolainen-lehti 1/2010: Turvapaikkapolitiikassa tapahtuu

Turvapaikanhakijoiden ja perhettään yhdistävien tukien leikkauksia

Turvapaikanhakijoille maksettava toimeentulotuki aleni 1. helmikuuta. Se on nyt 30% pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla eli 292 e, vastaanottokeskuksissa asuvilla 79% pienempi eli 88 e.

Hallitus esittää lisäksi, että turvapaikkaa hakeneilta, kielteisen päätöksen saaneilta EU-kansalaisilta poistetaan oikeus toimeentulotukeen. He saisivat majoittua vastaanottokeskuksiin kielteisen päätöksen saamisen jälkeen vain seitsemäksi päiväksi aiemman kolmenkymmenen päivän sijaan. Kielteisen päätöksen saaneet käännytetään Suomesta, vaikka heillä olisi EU-kansalaisuuden suoma oikeus jäädä maahan kolmeksi kuukaudeksi. Hakijat ovat olleet lähinnä Bulgarian ja Romanian romaneja.

Sisäasianministeriössä pohditaan perheenyhdistämisen kulujen korvaamisen lopettamista niiltä kansainvälistä suojelua saavilta, joille ei ole myönnetty pakolaisstatusta. Kiristys tekisi monelle perheenyhdistämisen mahdottomaksi.

Ulkomaalaislain kiristysesitykset valiokunnissa

Pakolaisavun kritisoimia ulkomaalaislakiin ehdotettuja kiristyksiä käsitellään helmikuussa valiokunnissa. Kiristykset koskevat alaikäisen oikeutta perheenyhdistämiseen, joka poistuisi, mikäli hakija perheenyhdistämisprosessin aikana täyttää 18 vuotta. Käytännössä aliresurssoinnista johtuva viranomaispäätöksen viivästyminen voisi johtaa perheenyhdistämisoikeuden menettämiseen. Turvapaikanhakijat saisivat oikeuden työntekoon vasta kuuden kuukauden jälkeen nykyisen kolmen sijaan, mikäli heillä ei olisi kotivaltionsa passia, vaikka vainoa pakenevilla hyvin harvoin on kyseisiä asiakirjoja. Vainoa pakenevilta löytyy hyvin harvoin kyseisiä asiakirjoja. Ehdotuksen mukaan iän lääketieteellisestä arvioinnista ilman hyväksyttävää syytä kieltäytynyt hakija tulkitaan suoraan 18 vuotta täyttäneeksi. Pakolaisapu vastustaa iän arviointien teettämistä, koska ne ovat tieteellisesti epätarkkoja.

Turvapaikanhaun "vetotekijät"

Turvapaikkapolitiikan kiristyksiä on perusteltu tarpeella vähentää turvapaikanhaun niin sanottuja vetotekijöitä, eli syitä, jotka saavat turvapaikanhakijat tulemaan juuri Suomeen. Julkisessa keskustelussa toistuu ajatus, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeus tai heille maksettavan toimeentulotuen määrä toisi Suomeen erityisen paljon turvapaikanhakijoita.

Mitään empiiristä näyttöä Suomen erityisistä vetovoimatekijöistä ei ole. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on muihin EU-maihin verrattuna alhainen. Vuonna 2009 Maahanmuuttaja ja ulkomaalaishallinto -tutkimusprojektissa haastatellut turvapaikanhakijat olivat päätyneet Suomeen enemmän tai vähemmän sattumalta. Suurin osa ei ennen Suomeen tuloaan tiennyt maasta mitään, moni ei edes tiennyt Suomen olevan Euroopassa.

Sisäasiainministeriön ainoassa aihetta käsittelevässä, joulukuussa 2009 ilmestyneessä selvityksessä todettiin, ettei Suomessa turvapaikanhakijoille myönnettävällä toimeentulolla ole turvapaikanhakijoiden liikkeisiin mitään vaikutusta. Selvityksen ilmestymistä edeltävällä viikolla Sisäasiainministeriö oli jo ilmoittanut turvapaikanhakijoille myönnettävän toimeentulotuen kavennuksista. Kavennusta perusteltiin sillä, että toimeentulotuen "arveltiin" toimivan vetotekijänä.

Teksti: Kati Pietarinen, Vilja Junka