Turun Sanomat: Vapaamielisyys vaakalaudalla

Turun Sanomat, pääkirjoitus: Vapaamielisyys vaakalaudalla 22.3.2010

Suomi ja sen kansalaiset ovat perinteisesti vapaamielisiä. Helsingin Sanomien teettämä mielipidemittaus kuitenkin osoittaa, että suvaitsevaisuus on kriisissä. Lähes 60 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, ettei maahanmuuttajia pidä enää ottaa lisää. Kielteisyys ulkomaalaisia kohtaan on lisääntynyt huolestuttavan jyrkästi. Kolmen vuoden takaisessa kyselyssä reilusti yli puolet suomalaisista hyväksyi maahanmuuton.

Eri alojen asiantuntijat ja poliitikot ovat luetelleet tukun syitä muukalaisvihan kasvulle. Taantuma on niiden yksi yhteinen nimittäjä. Ulkomaalaisten pelätään vievän työpaikkoja. Toisaalta heidän luullaan tulevan tänne elätettäväksi veronmaksajien kustannuksella. Maahanmuuttajien arvioidaan aiheuttavan rähinöintiä ja väkivaltaa, kun eivät vaivaudu opettelemaan maan tavoille. Niinpä heidän ja maahanmuuttoa julkisesti puoltavien kimppuun hyökätään kovin sanoin ja joskus nyrkeinkin.

HS-gallupin tulokset kertovat, että voimakkaimmin maahanmuuttoa vastustetaan taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Eli siellä missä tietämys ulkomaalaisista perustuu enemmän julkisuudessa, varsinkin internetissä esiintyviin kommentteihin kuin omiin kokemuksiin. Tosin maaseudullakin ulkomaalaisten määrä on kasvanut kesäaikaan, sillä heitä tarvitaan töihin maatiloille, puutarhoille ja metsiin marjastamaan.

Kielteistä suhtautumista ovat meillä viime aikoina ruokkineet oikeustapaukset, joissa on juridisin perustein päädytty kansalaisten ymmärrystä koetteleviin ratkaisuihin. Esimerkiksi korkeimman oikeuden päätöksen mukaan väärillä tiedoilla saatu viisumi on laillinen ja oikeuttaa maahantuloon. Tämän ja muidenkin sallittujen väärinkäytösten pitäisi herätellä jo lainsäätäjät toimiin.

Laittoman maahantulon estämisessä on onneksi edistytty juuri viisumien saantiin puuttumalla. Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöt Venäjällä ja Kiinassa selvittävät viisumia hakeneiden taustoja, niin että hämäriä tietoja sisältävät hakemukset voidaan evätä.

Poliitikkojen tuntosarvet ovat vaalien lähestyessä herkkinä. Kun näyttää siltä, että enemmistö kansalaisista vastustaa maahanmuuttoa, puoluejohtajatkin ovat valmiita rohkaisemaan kriittistä keskustelua.

Kun ilmi tulee selkeitä rasistisia kannanottoja ja uhkailuja, kansanedustajat kommentoivat niitä vastahakoisesti ja kieli keskellä suuta. Rasismi verhoillaan kauniimpaan oloasuun.

Tällainen käytös on äänestäjien aliarvioimista. Kansanedustajaksi tuskin ansioituu suomalaisen silmissä pelkällä populistisella muukalaisvihalla.

Sitä paitsi taloustilanteen kohentuessa suvaitsevaisuuskin saa taas lujempaa maata jalkojensa alle. Tulevaisuus näyttää lohdulliselta, sillä gallupin mukaan 15–24-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisimmin.