Aamulehti: Suomeen tulossa EU:n lievin kansalaisuuslaki

Aamulehti: Suomeen tulossa EU:n lievin kansalaisuuslaki 20.1.2011

Rikolliset siirtyvät hakemaan kansalaisuutta oleskeluluvan sijaan

Suomen kansalaisuus voi irrota jatkossa helpommin kuin oleskelulupa. Vakavakaan rikos ei estä kansalaisuuden saamista - toisin kuin monessa muussa EU-maassa.

Kansalaisuuden saaminen helpottuu eduskunnan hyväksymän kansalaisuuslain muutoksen vuoksi. Velvoitusta Suomessa asumisesta lyhennetään kuudesta vuodesta viiteen. Maahanmuuttovirasto pelkää, että rikolliset alkavat hakea kansalaisuutta oleskeluluvan sijasta.

- Tuleeko tilanteita, että kansalaisuuden saa helpommin kuin pysyvän oleskeluluvan? Jos henkilö hakee pysyvää oleskelulupaa eikä saa, pitääkin tyytyä kansalaisuuteen, Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Tiina Suominen pohtii.

Virasto perää selvitystä siitä, mitkä rikokset estävät poliisia myöntämästä pysyviä oleskelulupia. Nyt sitä tietoa ei ole. Maahanmuuttovirasto olettaa, että oleskelulupa on vaikeampi saada kuin kansalaisuus, jos henkilö on syyllistynyt rikoksiin.

Oleskeluluvalla Suomessa asuva ulkomaalainen rikollinen voidaan karkottaa, mutta kansalaista ei.

Rikoksiin syyllistyneille määrätään laissa odotusaika, jonka jälkeen he voivat hakea kansalaisuutta. Vuoden vankeustuomion jälkeen odotusaika on seitsemän vuotta.

Kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi, jos rikos on tuore. Myös pienet mutta tuoreet ja usein toistuneet rötökset voivat estää kansalaisuuden saamisen. Tiukkaa linjaa vetävässä Tanskassa 1,5 vuoden vankilatuomio estää jo kansalaisuuden haun.

"Suomi, rosvoparatiisi"

Lakia vastaan äänesti ainoastaan perussuomalaiset, jonka mukaan laki muuttaisi nykyisiä nuhteettomuussäädöksiä. Se ei pidä paikkaansa, vaan säädökset pysyvät entisellään.

- Laki ei muuta nykyistä tilannetta. Hallituksen esitykseen on kirjattu nykyinen soveltamiskäytäntö, Suominen sanoo.

Suomen kansalaisuuslakikäytäntö on Suomisen mukaan EU:n lievin. Tuomitut rangaistukset vaikuttavat vain vähän kansalaisuuden myöntämiseen.

Kansalaisuuslain nuhteettomuuspykälästä ei käyty poliittista keskustelua. Kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) harmitteli, ettei hallintovaliokuntaa kuultu asiassa, vaan asiaa pohti vain perustuslakivaliokunta.

Kokoomuksen kansanedustaja, ylikonstaapeli Kalle Jokinen on Rajamäen linjoilla. Hallintovaliokunta olisi puuttunut rikoksiin tarkemmin. Hän pelkää, että Suomesta tulee "rosvoparatiisi".

- Kysyin ministeri Astrid Thorsilta (r), haluammeko tänne vakaviin rikollisiin syyllistyneitä. Voin poliisin kokemuksella todeta, että olemme omavaraisia rikollisten suhteen, Jokinen sanoo.

Lakimuutoksessa on ongelmallista myös se, että sen mukaan henkilöllisyys voidaan vahvistaa, jos on kymmenen vuotta esiintynyt samalla nimellä.

Tämä voi miellyttää etenkin järjestäynyttä rikollisuutta.

Jokisen mielestä seuraavan eduskunnan pitäisi avata laki uudestaan, vaikka hän itse äänesti lain puolesta.

Yksinhuoltajia ja monilapsisten perheiden äitejä koskevat kielitaitolievennykset voivat luoda lakiin hakuautomaatin.

- Suuri joukko hakijoista on tässä tilanteessa. Siihen varmasti vedotaan. Voi olla, että linjauksia joudutaan hakemaan Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), johtaja Suominen sanoo.

Fakta


* Kansalaisuuslain muutoksen jälkeen puolet oleskeluluvalla oleskellusta ajasta laskettaisiin mukaan asumisaikaan.

* Eniten kansalaisuutta ovat monena vuonna hakeneet venäläiset.

* Vuosittain tulee noin 3 000 hakemusta.

Toni Viljanmaa

Aamulehti, Helsinki