YLE: Somalikulttuuri esittäytyy Helsingissä 14.1.2011
Helsingissä vietetään ensimmäistä Somalian kulttuuriviikkoa. Nuoren sukupolven myötä somalivähemmistö kokee nyt yhteenkuuluvuutta entisen klaaniajattelun luoman hajaannuksen sijaan. Nuoret somalialaiset tuntevat itsensä jo osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Somalian kulttuuriviikolla voi tutustua somalialaiseen musiikkiin, kuten Kin Farahin, Tanyan sekä Hassan A. Mohamedin esittämään kansanmusiikkiin. Lisäksi luvassa on somalialaista tanssia, muotinäytöksiä, hennatatuointia, ruokaa, satuja ja kirjallisuutta. Viikon aikana julkistetaan myös kaksikymmentä vuotta Suomessa asuneen Amran Mohamed Ahmadin runokirja.
Konsertteja, työpajoja ja luentoja sisältävä Somalian kulttuuriviikko on lajinsa ensimmäinen, sillä tähän asti somalivähemmistö on etenkin klaaniajattelun takia ollut hyvin hajautunut, kertoo ulkoministeriön Afrikan Sarven kriisialueiden erityisedustaja Pekka Haavisto.
Haaviston mukaan nuoressa sukupolvessa on halua katsoa asioita ennakkoluulottomasti.
- Nuoret näkevät oman lähtömaansa kokonaisuutena. Tämä on mielestäni tietynlaista kypsyyttä, että ei korosteta enää sitä, mitä klaania kukin edustaa, mistä päin maata tulee tai miten uskonnollinen on, vaan ajatellaan enemmän kansallista identiteettiä.
Somalinuoret ovat kiinnostuneita vaikuttamaan
Somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen 1990-luvun lama-aikana. Se ei ollut yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta helpoin ajankohta. Kahdessakymmenessä vuodessa somalit ovat muuttuneet suomalaiseksi vähemmistöksi.
Nykyään somalinuoret kokevat olevansa kaksikulttuurisia ja uskaltavat jo liikkua yksin kaupungilla, kertoo Suomeen alle kouluikäisenä tullut Abdirizak Hagi. Hän toimii Suomen somaliopiskelijoiden liiton puheenjohtajana.
- Olemme hyväksyneet ja ymmärtäneet täysin, että olemme osa tätä yhteiskuntaa. Leimatuksi tulemisella ei ole siinä niin isoa merkitystä, vaikka toki se on henkilökohtaista, miten sen kokee, Hagi sanoo.
Somaliassa riehuvalle sisällissodalle ei näy loppua. Suomessa saatu koulutus on saanut Suomessa kasvaneen sukupolven kokemaan yhä enemmän vastuuta Somalian konfliktien ratkaisemisesta, kertoo yhteiskuntatieteitä opiskelemaan pyrkivä, tradenomiksi opiskellut Hagi.
- Nuorten keskuudessa on lisääntynyt kiinnostus sekä Somalian tilannetta että Suomessa vaikuttamista kohtaan. Monet haluavat tulevaisuudessa viedä Suomessa opittua demokraattista järjestelmää myös sinne.
Somalikulttuuri tuo Suomeen yhteisöllisyyttä
Somalian kulttuuriviikon avajaistilaisuuden puheissa valettiin uskoa siihen, että somalit ovat tulevaisuuden Suomessa yhtä merkittävä kulttuurivaikuttaja kuin afroamerikkalaiset Pohjois-Amerikassa. Idealistiset juhlapuheet ja työnhaussa tapahtuva syrjintä ovat toistensa kanssa ristiriidassa, myöntää Hagi.
Somalialainen yhteisöllisyys on alkanut kuitenkin myös vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin, Hagi kertoo.
- Somalialaisille on kunniakysymys tarjota muille. Suomalaisten keskuudessa se ei ole ollut kauhean yleistä ennen kuin maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen. Nyt kuitenkin suomalaiset kaverini kyselevät, että mitä sinä otat, minä tarjoan. Niin ei ollut vielä muutamaa vuotta sitten.
Somalian kulttuuriviikko järjestetään kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Se on osa afroamerikkalaisten kulttuurin teemakuukautta.