Katja Tuominen: Sirtolaisten pakeneva virta

Katja Tuominen: Sirtolaisten pakeneva virta (Dan Koivulaakson vaalilehti) 12.1.2011

Siirtolaisten asema on kautta Euroopan huono lisääntyvien kontrollimekanismien vuoksi. Turvapaikkajärjestelmä ei edusta siirtolaisille turvaa, vaan uhkaa. Samaan aikaan siirtolaiset joutuvat karkottamisen pelossa työskentelemään surkeissa työsuhteissa.

Oulun poliisi käännytti joulukuussa 2010 raskaana olevan ulkomaalaisen naisen, jonka liittoa suomalaisen miehen kanssa maahanmuuttoviranomaiset pitivät lumeliittona. Nainen joutui odottamaan käännytystään viisi päivää putkassa keskenmeno-oireiden alettua.

Hän ei saanut tavata lääkäriä pyynnöistään huolimatta. Käännytyspäivänä hän sai keskenmenon. Käännytyksen keskeytystä oli anottu hallinto-oikeudelta kahteen kertaan, mutta naisen saaminen pois maasta oli viranomaisille tärkeämpää kuin naisen ja sikiön terveys.

Esimerkki ei ole ainoa. Samalla, kun globalisaatio pyrkii vapauttamaan pääoma- ja informaatiovirrat sekä tavaroiden liikkumisen, on globaali siirtolaisuuden hallinta entisestään kasvanut.

Vastarintaa!

Suomesta käännytetään vuosittain satoja turvapaikanhakijoita maahanmuuttoviraston toimesta. Käännytettyjen joukossa on ihmisiä, jotka ovat asuneet ja rakentaneet elämäänsä Suomessa jo vuosia.

Viranomaiset pyrkivät toteuttamaan käännytykset salassa. Vuoden 2010 puhutuin käännytystapaus olikin kahden isoäidin käännytysyritys, joka ei pysynyt salassa isoäitien tukijoiden aktiivisen toiminnan vuoksi.

Usein ihmiset joutuvat oleskelulupaprosessin aikana lopettamaan yhteydenpidon viranomaisten kanssa, sillä odotettavissa on ainoastaan käännytys maasta. Tällöin he jatkavat elämää oikeudettomassa tilassa ilman oleskelulupaa turvautuen tukijoihinsa ja siirtolaisten muodostamiin verkostoihin.

Eläminen ilman sosiaalisia oikeuksia koskettaa siirtolaisia myös Suomessa. On harhaanjohtavaa kutsua tätä siirtolaisten joukkoa epäsäännöllisen siirtolaisuuden muodoksi kuten byrokraatit tekevät: heidän oikeudeton asemansa on täysin säännönmukaista ja johdonmukainen seuraus unionin jäsenmaiden hallitusten valitsemasta siirtolaisuuspolitiikasta.

EU:n turvapaikkapolitiikan ongelmat

Siirtolaisten asema kautta Euroopan on heikko unionin tiukentuneen ulkomaalaispolitiikan vuoksi. Kaikkialla jäsenmaissa siirtolaiset joutuvat todistettavasti poliisin mielivallan uhreiksi, epäinhimillisesti käännytetyiksi ja maahanmuuttoviranomaisten kieltämiksi. Tästä syystä Euroopassa arvioidaan asuvan noin 6-10 miljoonaa siirtolaista ilman oleskelulupaa.

Rajojen luominen siirtolaisille on myös kapitalismin kannalta olennaista työvoiman kontrollia. Ulkomaalaislait, jotka tekevät ihmisistä paperittomia tai “laittomia”, luovat heikossa neuvotteluasemassa olevaa joustavaa ja prekaaria työvoimaa työnantajien armoille. Nykyinen siirtolaisten työskentely oikeudettomassa asemassa voidaan nähdä yhtenä historiallisen alistamisen muotona, joka on osa pitkää jatkumoa.

Turvapaikkajärjestelmän olemassaolo on käytännössä ainoa väylä siirtolaisille saapua EU:n alueelle. Tämä ylläpitää tilannetta, jossa hakijoita voidaan loputtomasti arvostella ”vääriksi pakolaisiksi”. Totuus kuitenkin on, että maahanmuuttoviranomaisten päätökset oleskelulupahakemuksiin ovat kaikkialla niin työ-, perheside- kuin opiskelu- ja turvapaikka-asioissa mielivaltaisia ja usein jopa lainvastaisia.

Turvapaikkajärjestelmä on kontrollijärjestelmä

Uutiset kamppailuista, joita siirtolaiset käyvät Euroopan unionin rajoilla sekä unionin alueella, kertovat karua kieltään turvapaikkajärjestelmän luonteesta. Se on enemmän uhka ja riski kuin pelastus ja suoja.

Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmä toimii ikään kuin mekanismina EU:n ulkopuolelta tulevan siirtolaisuuden torjumiseksi ja siirtolaisten liikkuvuuden estämiseksi. Riittänee, kun vertaa kansainvälistä suojelua saaneiden pientä määrää ja vastaavasti kontrollimekanismien hurjaa kasvua osana turvapaikkajärjestelmää. Rajojen ylittämisen vaikeus tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia kaupallisille ihmissalakuljettajille: salakuljetuksesta pelkästään Ukrainasta Saksaan saattaa joutua maksamaan useita tuhansia euroja.

Turvapaikkajärjestelmän piiriin päätyminen on aina riski hakijalle. Turvapaikanhakijat itse tietävät tämän, mutta toisaalta heidän on otettava riski, mikäli ylipäänsä haluavat liikkua paikasta toiseen. Kontrollimekanismit yrittävät estää ihmisiä liikkumasta ja etsimästä parempaa elämää ylläpitäen diktatuureja ja halpatuotantovyöhykkeitä. Syiden kysyminen siiirtolaisten liikkeelle nousee viranomaisten tarpeista kontrolloida. Nykyisillä suomalaisilla rasisteilla ja ”maahanmuuttokriitikoilla” on siten täysin fasistinen suhtautuminen kanssaihmisiinsä, jotka eivät satu olemaan suomalaisia, vaan ulkomaalaisia.

Turvapaikkajärjestelmä tekee ulkomaalaisista ”valvottavia rikollisia” valvontajärjestelmineen, esimerkiksi säilöönottojen muodossa. He ovat unionin laajuisen poliisiyhteistyön kohteita. Heidän turisminsa maasta toiseen tarkoittaa usein paikalliseen poliisivankilaan tai säilöönottokeskukseen joutumista vailla mitään rikosta. Heidän rikoksensa onkin heidän kykynsä liikkua ja muuttaa elämäänsä.

Kohti parempaa siirtolaisuuspolitiikkaa

On muistettava, että ihmisoikeussopimukset eivät automaattisesti takaa ihmisille suojelua, ja että pakolainen on henkilö, jolle valtio myöntää pakolaisaseman. Kuinka monelle laittomalle siirtolaiselle kuuluisi kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikka, mutta sitä ei ole heille myönnetty?

Kuollut pakolaispoliittinen jargon, jossa korostetaan ihmisoikeussopimusten merkitystä sekä sitä, että jokaisen mahdollisuutta saada turvapaikka sekä, ei kykene puolustamaan siirtolaisten oikeuksia. Ihmisten kamppailut ovat aina konkreettisia ja tapahtuvat tietyssä ajassa ja poliittisissa olosuhteissa.

Siirtolaisten ihmis- ja perusoikeustilanteen parantamiseksi olisi välttämätöntä helpottaa oleskelulupien myöntämiskriteerejä. Tuloksena olisi viranomaisväkivallan väheneminen puhumattakaan siirtolaisten inhimillisten kärsimysten, joita on mahdotonta mitata, vähenemisestä. Laittomaan asemaan pakotetuilla siirtolaisilla ei ole useimmissa maissa pääsyä edes peruspalveluihin kuten terveydenhuoltoon.

Koska työlupa on sidoksissa oleskelulupaan, merkitsee työpaikan menetys karkotusta. Siirtolaiset joutuvat karkotuksen pelossa suostumaan mihin työhön tahansa millä hinnalla tahansa, eivätkä pysty vaikuttamaan työoloihinsa. Kaikki väliaikaiset ja ehdolliset luvat tulisi muuttaa pysyviksi. Paperittomat on laillistettava ehdoitta koko Euroopassa



Iranilainen turvapaikanhakija Mehran:
”En voi palata kotimaahani”

Kesäkuussa 2009 sadattuhannet Iranin istuvaa presidenttiä vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat kaupunkien kaduille. Puolisotilaalliset joukot tukahduttivat protestit, ja tuhansia pidätettiin. Myös Suomessa järjestettiin mielenosoituksia.

Iranissa, maassa, jossa pelkistä ”moraalisista rikkeistä”, kuten juhlimisesta, voi saada tuomion, poliittisella aktivistilla ei ole ihmisoikeuksia. Tämän Mehran, 25, sai kokea ensimmäisen kerran jo hyvin nuorena maalattuaan seinään ”vihaan islamisti-hallintoa iskulauseen”. Seinämaalaus johti vankilareissuun ja kidutukseen. Miehen ahdinko jatkui myöhemmin armeijassa, josta hän lopulta pääsi pakenemaan Turkin kautta Suomeen.

Vaino ei kuitenkaan ole hiljentänyt Mehrania. Hän on Suomessa asuessaan järjestänyt mielenosoituksia Iranin suurlähetystön edessä sekä yrittänyt luoda uraa Iranin hallintoa kritisoivana poliittisena laulajana.

Mehran on esimerkki turvapaikanhakijasta, jota vainotaan hänen poliittisen mielipiteensä vuoksi – ja jota odottaisi käännytyksen myötä kidutus ja vankilatuomio.

Ulkomaalaislain mukaan ketään ei saa käännyttää alueelle, jolla henkilö voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.

Tästä huolimatta maahanmuuttovirasto päätti käännyttää Mehranin. Asiasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Mehran elää Suomessa ja odottaa oikeuden päätöstä.

Kuuntele Mehranin ja Sahand DT:n Radde Pa -duon biisejä osoitteessa myspace.com/raddepa.



Kommentti

Euroopan unioni pyrkii taloudellisella ja poliittisella painostuksella siirtämään rajavalvonnan lähialueiden valtioille.

Tiukka viisumipolitiikka yhdistettynä rajavalvonnan kiristämiseen pakottaa ihmiset turvautumaan hengenvaarallisiin liikkumismuotoihin.

Niin sanottua laitonta siirtolaisuutta tuottaa nimenomaan politiikka, joka väittää hallitsevansa sitä.

Seuraa Vapaa liikkuvuus -verkoston toimintaa:
http://vapaaliikkuvuus.net/