tiistai 11. tammikuuta 2011

HBL: Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita

HBL, pääkirjoitus: Invandrare är inga spelbrickor 11.1.2011

Valfriheten måste gälla oberoende av bakgrund.

Finländarna må ha sisu, men det förklarar inte topplaceringarna i jämförelser mellan inlärningsresultat i olika delar av världen. Vårt lands största trumf när det gäller utbildning är jämlikhet, men som den senaste Pisa-undersökningen visar håller den enhetliga ytan på att spricka. Skolan blir allt sämre på att jämna ut skillnaderna i elevernas utgångsläge.

I takt med att invandringen ökar befaras segregeringen bli ännu större. Flera forskare varnar för att vi står vid ett vägskäl där en av stigarna leder till de problem som Sverige och Storbritannien brottas med. När över hälften av klassen består av barn med invandrarbakgrund sjunker alla elevers resultat. Det i sin tur ger hela området ett sämre rykte och leder till en spiral där invandrarkoncentrationen bara ökar.

Då det är möjligt att välja skola är det naturligt att föräldrarna maximerar oddsen för att deras barn ska få så god undervisning som möjligt. Samtidigt kan man fråga sig vad de barn går miste om som går i skolor där invandrare är ett helt okänt begrepp?

Den tredjedel av nylänningarna som vill begränsa antalet barn med invandrarbakgrund klassvis (enligt en enkät i Helsingin Sanomat) har en poäng; en lyckad integration förutsätter att det finns något och någon att integreras med.

Men ghettoiseringen måste bekämpas med andra medel. Tanken att hindra invandrarbarn från att gå i närskolan är befängd, då utvecklingen i övrigt går mot fritt val av skola eller skolkommun. Alla invandrare kan dessutom svårligen buntas ihop vare sig det gäller språkkunskaper eller ambitioner. Enligt samma logik borde eleverna kvoteras också på basis av hur tjock plånbok föräldrarna har.

---

Käännös:

Maahanmuuttajat eivät ole pelinappuloita

Valinnanvapauden täytyy päteä taustasta riippumatta.

Suomalaisilla voi olla sisua, mutta se ei selitä huippusijoituksia verrattaessa oppimistuloksia eri puolilla maailmaa. Maamme suurin saavutus opetuksessa on tasa-arvo, mutta viimeisin PISA-tutkimus osoittaa yhtenäisen pinnan rakoilevan. Koulusta tulee yhä huonompi oppilaiden lähtökohtaerojen tasoittamisessa.

Segregaation odotetaan kasvavan samaa tahtia maahanmuuton lisääntymisen kanssa. Monet tutkijat varoittavat, että olemme käännekohdassa, jossa yksi teistä johtaa niihin ongelmiin, joiden kanssa Ruotsi ja Iso-Britannia painivat. Kun yli puolet luokasta on maahanmuuttajataustaisia lapsia, laskevat kaikkien tulokset. Tämä puolestaan antaa koko alueelle huonon maineen ja johtaa kierteeseen, jossa maahanmuuttajatiheys vain nousee.

Kun koulun valinta on on mahdollista, niin on luonnollista, että vanhemmat maksimoivat lastensa mahdollisuudet saada parasta mahdollista opetusta. Samanaikaisesti voidaan kysyä, mitä ne lapset menettävät, joiden koulussa ei ole lainkaan maahanmuuttajia? Se kolmasosa uusmaalaisista, joka haluaa rajoittaa maahanmuuttajalasten määrää luokissa (Helsingin Sanomien kyselyn mukaan), on oivaltanut, että onnistunut kotoutuminen vaatii, että on jotain johon ja joitakuita joiden kanssa integroitua.

Mutta gettoutumista vastaan on taisteltava toisin keinoin. Ajatus estää maahanmuuttajalapsia käymästä lähikoulua on mieletön, kun muuten on siirrytty kohti vapaata koulun ja koulukunnan valintaa. Kaikkia maahanmuuttajia ei sitä paitsi voi niputtaa yhteen kielitaitonsa tai kunnianhimonsa perusteella. Samalla logiikalla pitäisi oppilaat jakaa myös sen perusteella, kuinka paksut lompakot heidän vanhemmillaan on.