Etelä-Suomen Sanomat: Sekaisin muutamasta somalista

Etelä-Suomen Sanomat: Ari Helminen: Sekaisin muutamasta somalista 30.1.2011

Maahanmuutto on sana, joka nousee niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin kielen kärkeen, kun kysytään julkisten menojen leikkauksista. Mutta mitä tällä tarkoitetaan? Mistä leikataan?

Suomeen muutti vuonna 2009 26 700 ihmistä. Suomeen tultiin pääasiassa perheen, opiskelun tai työn perässä. Nämä syyt selittävät 74 prosenttia muutosta.

Turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla 1 500:n ja 6 000 ihmisen välillä. Nyt virta on tyrehtymässä huippuluvuista. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osuus muuttajista on ollut viime vuosina kymmenkunta prosenttia.

Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotuen perusosaa 30 prosenttia vähemmän kuin muille Suomessa asuville. Aikuisen yksin asuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuussa. Sillä hän hankkii ruokansa, vaatteensa ja maksaa terveydenhoitomenonsa.

Jos hän saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivän ateriat, hänen perusosansa vähenee 79 prosenttia. Sairausvakuutusta, lapsilisää ja asumiseen perustuvia sosiaalietuuksia hän ei saa. Tästäkö valtion pitäisi säästää?

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on kuitenkin huomattavasti ohuempi kuin esimerkiksi Norjaan (14 000) ja Ruotsiin (24 000) puhumattakaan Ranskasta (42 000).

Oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia kohdellaan kuin ketä tahansa kuntalaista niin kuin pitääkin. He tarvitsevat kotoutumistoimenpiteitä, jotta he pääsevät mahdollisimman nopeasti kiinni suomalaisesta arjesta, työstä ja verojen maksusta.

Mitä enemmän voimavaroja maahanmuuton alkuvaiheessa suunnataan kielenopetukseen ja muihin yhteiskuntaan luotsaaviin toimenpiteisiin, sitä myönteisempiä ovat maahanmuuton vaikutukset. Tästäkö pitäisi säästää ja toistaa muiden maiden virheet?

Tutkimukset Suomessa osoittavat saman kuin Ruotsissa, Saksassa ja Alankomaissa. Keskimääräisen maahanmuuttajan on arvioitu aiheuttavan pientä nettokustannusta yhteiskunnalle maahantulon alkuvuosina.

Nuoret, koulutetut ja maassa pitkäaikaisesti asuvat muuttajat tuovat kuitenkin mukanaan varsin suuria yhteiskunnallisia nettohyötyjä, kuten ne 300 000 Ruotsiin muuttanutta suomalaista ovat tehneet. Ruotsissa tutkittiin jokunen vuosi sitten, että yhteiskunnan keskimääräinen nettovoitto maahanmuuttajaa kohti oli noin 80 000 euroa. Selvitys kertoo, että lähtömaa on investoinut 20-vuotiaaseen luku- ja kirjoitustaitoiseen maahanmuuttajaan keskimäärin 143 000 euroa.

Eurooppa ja erityisesti Suomi harmaantuu, joten tänne tarvitaan lisää osaavia käsiä. Maahanmuuttajat eivät yksin ratkaise ikäongelmaamme, mutta ilman heitä moni työ jää tekemättä.

Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on Suomessa EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi alhaisin, 2,7 prosenttia keskiarvon ollessa 6,4 prosenttia. Ainoastaan entiset itäblokin maat ovat Suomen jäljessä, joten petrattavaa löytyy.
Maahanmuuttoporu kertoo karua kieltä suomalaisten itsetunnosta. Osa meistä menee sekaisin muutamasta somalista, poliitikkoja myöten.