Oulu-lehti: Pakolaisneuvontaa Oulussa 10 vuotta

Oulu-lehti: Pakolaisneuvontaa Oulussa 10 vuotta 19.1.2011

Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen Kuntoutuspalvelut -projektin työntekijät Oulussa joutuvat päivittäin kohtaamaan maailman pahuuden. Silti puheissa välähtelevät sanat luottamus, inhimillisyys ja toiveikkuus.

Vastaava lakimies Liisa Karinen Pakolaisneuvonnasta sanoo, ettei jokaisen asiakkaan vaikeita kokemuksia tai asioita voi ottaa henkilökohtaisesti. Työssä on tärkeää säilyttää ammatillisuus.

– Tämä on kuormittavaa työtä. Oman työnohjauksen pitää olla kunnossa, muuten ei jaksa, hän sanoo.

Pakolaisneuvonnan Oulun toimisto juhlii tällä viikolla kymmenvuotispäiväänsä. Karinen on ollut työssä mukana alusta lähtien. Nyt toimistossa työskentelee kaikkiaan neljä lakimiestä.

Pakolaisneuvonnan Oulun toimisto on järjestön pohjoisin toimisto. Tehtävänä on pääasiallisesti antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa.

Pakolaisneuvonnan kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii Kidutettujen Kuntoutuspalvelut, joka aloitti työn Oulussa vuonna 2006. Projektin rahoitus on turvattu kahdeksi vuodeksi eteen päin.

Kymmenen vuoden toiminnan aikana suhtautuminen pakolaisiin on muuttunut. Karisen mukaan ilmapiiri on koventunut parin viime vuoden aikana.

– Yleinen eurooppalainen mieliala on muuttunut. Ulkomaalaislain säännöksiä on Suomessakin tiukennettu.

Parin kolmen vuoden aikana pakolaisneuvontaa on työllistänyt Kreikan tilanne. Kreikka ei ole pystynyt huolehtimaan maahan tulleista pakolaisista, joten nämä ovat jatkaneet matkaansa muualle Eurooppaan.

Käännyttämiset Kreikkaan on toistaiseksi kieltänyt oikeus; joko Helsingin hallinto-oikeus taikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

– Näitä tapauksia on ollut aika paljon.

Suomeen saapuu vuosittain tuhansia pakolaisia. Viime vuonna heitä oli noin 4 000. Vuotta aiemmin luku oli pari tuhatta suurempi. Vastaanottokeskuksia pohjoisessa on kuusi: Ruukissa, Kajaanissa, Oulussa, Rovaniemellä, Kemissä ja Pudasjärvellä.

Kolmasosaa turvapaikanhakijoista on kidutettu. Kidutettujen Kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkuuden peruste on henkilökohtainen kidutuskokemus.

Projektipäällikkö Riitta Alatalo Kidutettujen Kuntoutuspalvelut -projektista sanoo, että heidän asiakkaidensa elämä on ennen pohjoiseen tuloa ollut rankkaa.

– Tänne tulevat ihmiset voivat todella huonosti, he oireilevat sekä henkisesti että fyysisesti.

Kidutetut ovat ihmisiä, jotka ovat kokeneet äärimmäisen pahan. He eivät pysty puhumaan kokemuksistaan, ja he myös häpeävät niitä.

– Varsinaisen kuntoutuksen lisäksi tehtävänämme on jakaa tietoa tilanteessa esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuolloille sekä kouluille, jotta opettajat ja muut työntekijät tietävät miten turvapaikanhakijan traumaan on suhtauduttava.

Enemmistö Suomeen tulleista kidutetuista on miehiä, sillä miesten on helpompi lähteä kriisikohteista kuin naisten.

Viime vuosina turvapaikanhakijoiden joukkoon on tullut yhä enemmän ihmiskaupan uhreja.

Pakolaisneuvonta ry:n Oulun toimipisteen 10-vuotisen ja Oulun kidutettujen kuntoutuspalvelut -projektin 5-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetään juhlaseminaari Oulussa perjantaina 21.1.2011 turvapaikanhakijanaisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomesta turvapaikkaa hakeva voi hakea sitä heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, kun häntä uhkaa epäinhimillinen kohtelu kotimaassaan.