MTV3: Pako maahanmuuttajavaltaisista kouluista näkyy jo Helsingissä

MTV3: Pako maahanmuuttajavaltaisista kouluista näkyy jo Helsingissä 11.1.2011

MTV3: "Maahanmuuttajakoulun" arki pelotti jopa rehtoria

Kun asuntopolitiikan seurauksena jonkin asuinalueen maahanmuuttajataustaisten tai alhaisemman tulotason perheiden osuus kasvaa, kasvaa myös syntyperäisten suomalaisten pako alueen kouluista.

- Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, lähtevät syntyperäiset suomalaiset hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.

Helsingissä ilmiön olemassaoloa voidaan perustella esimerkiksi sillä, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä tiettyjen alueiden kouluissa on kasvanut suhteellisesti paljon suuremmaksi, kuin mitä se asumisrekisteritietojen mukaan pitäisi olla.

- Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.

Lisärahalla voidaan parantaa koulujen asemaa

Koulut heijastavat hyvin läpinäkyvästi muita yhteiskunnan rakenteita ja arvoja.

- Koulut joutuvat hoitamaan ne seuraukset, jotka aiheutuvat epätasa-arvoisesta kaupunkikehityksestä. Tietyillä alueilla esimerkiksi vuokra-asuntojen määrä on suurempi, jolloin väkisinkin käy niin, että näiden alueiden kouluissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin myös alhaisemman tulotason perheiden lapsia, Jarnila sanoo.

Helsingissä lisäraha on tuonut hyviä tuloksia näihin kouluihin.

- Jaamme vuosittain vajaat kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä niille kouluille, joissa alueen tulotaso on tavanomaista alhaisempi tai maahanmuuttajataustaiden perheiden osuus suurempi. Rahan jakamisen yksi peruste on myös aikuisväestön koulutustaso.

Koulut saavat itse päättää, mihin ne lisärahan käyttävät. Tavanomaisesti sillä palkataan joko lisää opettajia tai kouluavustajia. Lisäeurot mahdollistavat näin esimerkiksi pienemmät opetusryhmät.

- Tätä on tehty Helsingissä yli 10 vuotta ja tulokset ovat positiivisia. Rahalla pystytään edistämään näiden koulujen asemaa.

Helsinki ei lämpene yksityiskouluille

Jarnila ei usko, että yllämainittu kehitys johtaa yksityiskoulujen kasvaviin markkinoihin, ainakaan Helsingissä.

- Tämä on hyvin paljon kiinni kaupungista ja kaupungin tahdosta. Mikäli markkinat haluttaisiin avata laajemmin yksityiskouluille, tarvittaisiin siihen myönteistä suhtautumista niin valtiolta ja ennenkaikkea kaupungilta, joka arvioisi niiden tarpeen. Meillä Helsingissä kaupunki on kyllä enemmän kuntakeskeinen.

_______________________________________________________

MTV3: "Maahanmuuttajakoulun" arki pelotti jopa rehtoria

Helsingin Meri-Rastilan ala-aste on yksi niistä kouluista, jonka oppilaiden maahanmuuttajataustojen takia vanhemmat ovat olleet valmiita vaikkapa vaihtamaan asuinaluettaan saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

- Kyllä syntyperäisten helsinkiläisten poismuutto alkaa valitettavasti meilläkin näkyä. Kun oppilaaksiottorajoja on täällä Vuosaaren alueella muutettu, niin perheille on tullut yllätyksenä, että omassa koulussa onkin enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia kuin mitä on kuviteltu olevan. Vanhemmat ovat saattaneet tehdä tässä tapauksessa valituksia tai jopa muuttaa pois alueelta, kertoo koulun rehtori Ritva Tyyskä.

"Koulu on ihan tyhmää" kuuluu harvoin maahanmuuttajan suusta

Ala-asteen 190:sta oppilaasta melkein puolet tulee maahanmuuttajataustaisista perheistä. Meri-Rastilan ala-asteen kaltaisiin kouluihin saatetaan liittää usein negatiivisia määritteitä, mutta rehtori kertoo koulun arjesta harvoin esille tulevia, yllättäviä asioita.

- Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat pääsääntöisesti todella innokkaita. He tykkäävät olla koulussa ja heillä on valtava motivaatio ja positiivinen asenne. Suomalaistaustaisten lasten suusta kuuluu usein, että "koulu on ihan tyhmää", mutta maahanmuuttajataustaisia lapsia ei saa täältä koulupäivän jälkeen pois. He mielellään jäisivät tänne vielä leikkimään ja juttelemaan opettajan kanssa. Lisäksi myös heidän vanhempansa ovat yllättävän aktiivisia kaikissa kouluun liittyvissä asioissa heti kun kieli on vaan opittu.

Meri-Rastilassa opettajat ovat suuresta monikulttuuristen lasten määrästä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, viihtyneet hyvin. Itse asiassa Tyyskä karsastaa koko monikulttuurisuus-termiä; Meri-Rastilan koulu on hyvin suomalainen koulu.

- On ihan selvää, että se mitä ihmiset eivät tunne, se aiheuttaa epäluuloja ja pelkoja. Myönnän, ettei täällä helpolla pääse. Kyllä saman palkan saa jossakin muussa koulussa paljon helpommalla, mutta toisaalta tässä todella näkee oman työnsä tulokset ja se on todella aidosti palkitsevaa. Kun tulin 15 vuotta sitten itse tähän kouluun niin suoraan sanoen jännitti, että mitä tästä tulee. Mutta arki on meillä hyvin tavallista. Ei täällä tule edes ajatelleeksi, että joku lapsi ei ole Suomesta, vaan he ovat lapsia siinä missä kuka tahansa muukin.

Haaveena ylimääräinen erityisopettaja

Tyyskä ei kuitenkaan kiellä ongelmia. Suurimmat ongelmat liittyvät luonnollisesti kielitaitoon. Kun opillisesti samassa luokassa on eritasoisia lapsia, tulevat vastaan resurssit. Ongelmaan olisi ratkaisukin: raha. Tyyskän haaveissa Meri-Rastilan ala-aste saisi sen verran lisätukea, että se voisi palkata vuodeksi ylimääräisen erityisopettajan.

Se jää kuitenkin vielä haaveeksi. Positiivinen diskriminaatio -nimellä kulkevalla Helsingin kaupungin myöntämällä tukirahalla ei palkata erityisopettajaa. Sen sijaan 48 000 eurolla voidaan palkata esimerkiksi avustajia tai ostaa lisää tunteja, jolloin luokka on jaettu kahdeksi oppilasryhmäksi.

- Tuki on ollut ihan elintärkeä meille. Sillä voidaan helpottaa sitä, että jokainen lapsi saa koulussa tarvitsemiaan haasteita ja turhautumista tulee vähemmän.