HS: Eurooppaan työllistyneitä suomalaisnuoria ei paluu kiinnosta

Helsingin Sanomat: Eurooppaan työllistyneitä suomalaisnuoria ei paluu kiinnosta 13.1.2011
Talouselämä: Koulutetuilla ei tule Suomea ikävä

Suomalaiset koulutetut nuoret menestyvät hyvin eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Suomen akatemian Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli uudessa kohdemaassa kokoaikatyössä.

Työhönsä ja asemaansa työmarkkinoilla vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä. Paluumuuttoa Suomeen harkitsee vain harva: muuttoa toiseen EU-maahan pidetään vähintään yhtä todennäköisenä kuin paluuta Suomeen. .

Kymmenen ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden aikana Suomesta muutti EU-maihin 12 000 työikäistä 25–44-vuotiasta korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista.

"Eniten muutetaan edelleen Ruotsiin, mutta myös Britannia, Ranska ja Espanja ovat lisänneet suosiotaan muuttokohteina", tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta kertoo.

Kyselyyn vastanneet ilmoittivat useita syitä muuttoonsa ulkomaille. Eniten mainittiin seikkailunhaluun ja elämänlaatuun liittyviä syitä, työhön, työkokemukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä ja puolison uraan tai kansalaisuuteen liittyviä näkökohtia.

"Pelkkä parempi ansiotaso tai keveämpi verotus ei houkuttele korkeasti koulutettuja Suomesta. Ura on harvalle ainoa syy muuttoon, siihen tarvitaan myös muita sysääviä tekijöitä", Saara Koikkalainen sanoo.

Ura- ja palkkakehitys näyttää kuitenkin olleen suomalaisille suotuisa. Vastanneista 70 prosenttia arvioi saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa.

77 prosenttia arvioi tutkintonsa ja 82 prosenttia aikaisemman työkokemuksensa arvon tulevan oikein tunnustetuksi kohdemaan työmarkkinoilla. Vain 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää nykyisen asuinmaansa työmarkkinoilla.

Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.

"Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden."

Yli 70 prosenttia vastanneista aikoi jäädä nykyiseen asuinmaahansa ainakin 3–5 vuodeksi. He eivät pidä muuttoa takaisin Suomeen kovinkaan todennäköisenä.

Suomeen paluuta puoltavat lastenkasvatukseen liittyvät asiat kuten hyvä ja ilmainen koulutus, edullinen päivähoito, turvallisuus ja luonto.

"Osa vastaajista kertoi paluun olevan vaikeaa siksi, että suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Yllättävän monet näistä koulutetuista, kielitaitoisista ja kansainvälisistä suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla", Saara Koikkalainen kertoo.

Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008 ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä. Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä.

_________________________________________________

Talouselämä: Koulutetuilla ei tule Suomea ikävä

Suomalaiset työmarkkinat eivät houkuttele ulkomaille muuttaneita nuoria enää takaisin.

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli uudessa kohdemaassa kokoaikatyössä. Työtehtäviin ja asemaan työmarkkinoilla vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä.

Paluumuuttoa Suomeen harkitsee vain harva: muuttoa toiseen EU-maahan pidetään vähintään yhtä todennäköisenä kuin paluuta Suomeen.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaa.

Vastaajista suurin osa asui suurissa EU-maissa (Iso-Britannia, Belgia, Ranska, Espanja), ei ollut naimissa eikä ollut hankkinut lapsia. Yli 60 prosenttia vastaajista oli syntynyt 1970-luvulla. Lähes puolella oli korkeakoulututkinto Suomesta, viidesosalla se oli suoritettu ulkomailla ja neljäsosalla oli tutkinto molemmista maista.

Kymmenen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana Suomesta muutti EU-maihin 12 000 nuorta työikäistä (25–44 v.) korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista.

”Eniten muutetaan edelleen Ruotsiin, mutta myös Britannia, Ranska ja Espanja ovat lisänneet suosiotaan muuttokohteina”, tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta sanoo.

Koikkalainen tutkii eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuutta Suomesta EU-alueelle muuttaneiden näkökulmasta.

Ura harvalle ainoa muuton syy

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneet ilmoittivat useita syitä muuttoonsa ulkomaille.

Eniten mainittiin seikkailunhaluun ja elämänlaatuun liittyviä syitä, työhön, työkokemukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä ja puolison uraan tai kansalaisuuteen liittyviä näkökohtia. ”Pelkkä parempi ansiotaso tai keveämpi verotus ei houkuttele korkeasti koulutettuja Suomesta. Ura on harvalle ainoa syy muuttoon, siihen tarvitaan myös muita sysääviä tekijöitä”, Saara Koikkalainen sanoo.

Kyselytutkimukseen vastanneista yli 70 prosenttia aikoi jäädä nykyiseen asuinmaahansa ainakin 3–5 vuodeksi.

Paluumuutto epätodennäköistä

Vastaajat eivät pidä muuttoa takaisin Suomeen kovinkaan todennäköisenä. Muutto johonkin toiseen EU-maahan on yhtä todennäköistä kuin paluu Suomeen. Suomeen paluuta puoltavat lastenkasvatukseen liittyvät asiat kuten hyvä ja ilmainen koulutus, edullinen päivähoito, turvallisuus ja luonto.

Sen sijaan Suomen sulkeutuneet ja pienet työmarkkinat ovat esteenä paluulle varsinkin silloin kun puoliso on ulkomaalainen.

”Osa vastaajista kertoi paluun olevan vaikeaa siksi, että suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Yllättävän monet näistä koulutetuista, kielitaitoisista ja kansainvälisistä suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla”, Saara Koikkalainen kertoo.

Ura- ja palkkakehitys näyttää kuitenkin olleen suomalaisille Euroopassa suotuisa.

Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia arvioi saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa ja 79 prosenttia oli koulutusta ja aikaisempaa työkokemusta vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi 77 prosenttia arvioi tutkintonsa ja 82 prosenttia aikaisemman työkokemuksensa arvon tulevan oikein tunnustetuksi kohdemaan työmarkkinoilla. Vain 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää nykyisen asuinmaansa työmarkkinoilla

---

Ruotsin osaamisesta valtti

Monien vastaajien mukaan suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine eikä ulkomaalaisuus sinänsä ole este työnhaussa. Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys.

Yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.

Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden.

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008 ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä.

Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä.

Puolet vastaajista oli muuttanut ulkomaille vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli naisia, kävi kokoaikatyössä ja asui pääkaupungissa tai muussa suuressa kaupungissa.