Verkkouutiset: Eduskunta vaatii topakampia toimia ihmiskaupan kitkemiseksi

Verkkouutiset: Eduskunta vaatii topakampia toimia ihmiskaupan kitkemiseksi 27.1.2011

Tiedote: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta perää toimenpiteitä ihmiskaupan kitkemiseksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnanmietintö 13/2010 vp

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta perää hallitukselta erillislakia ihmiskaupan uhrien auttamiseksi.

Lisäksi valiokunta vaatii poliisia perustamaan ihmiskauppaan ja sen lähirikoksiin erikoistuneen valtakunnallisen yksikön, joka tekee tiivistä yhteistyötä näihin rikoksiin perehtyneiden avainsyyttäjien kanssa.

Valikunnan mukaan ihmiskauppaa ja paritusta koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että rikostunnusmerkistöjen päällekkäisyys poistuu ja parituksen uhrin oikeudellinen asema vahvistuu.

Työperäistä ihmiskauppaa olisi ehkäistävä nykyistä tehokkaammin työ- ja ulkomaalaislainsäädäntöä muuttamalla ja valvontaa lisäämällä.

Valiokunnan mukaan oleskelulupia ei pidä enää myöntää työnantajakohtaisina. Työnantajakohtainen lupa saattaa altistaa työntekijän työsyrjinnälle ja ihmiskaupalle. Ihmiskaupan uhreiksi epäiltyjä henkilöitä ei myöskään saa käännyttää maasta esimerkiksi Dublin-asetuksen perusteella.

Valiokunta myös kiirehtii ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen saattamista voimaan Suomessa. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2005.

____________________________________________

Tiedote: Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta perää toimenpiteitä ihmiskaupan kitkemiseksi

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta hyväksyi tänään mietinnön kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomuksesta vuodelta 2010 (TyVM 13/2010 – K 17/2010). Valiokunta edellyttää valtioneuvostolta tehokkaampia toimenpiteitä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi sekä ihmiskaupparikosten paljastamiseksi ja syyllisten saattamiseksi vastuuseen.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä tulee säätää erillislaki, joka selventää auttamisjärjestelmään ottamiseen ja siitä poistamiseen liittyviä perusteita sekä auttamisjärjestelmän suhdetta maassa oleskeluoikeuteen. Ihmiskaupan ja sen lähirikosten tutkinnan tehostamiseksi tulee poliisiin perustaa ihmiskauppaan ja sen lähirikoksiin erikoistunut valtakunnallinen yksikkö, joka tekee tiivistä yhteistyötä näihin rikoksiin perehtyneiden avainsyyttäjien kanssa.

Ihmiskauppaa ja paritusta koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että rikostunnusmerkistöjen päällekkäisyys poistuu ja parituksen uhrin oikeudellinen asema vahvistuu. Työperäistä ihmiskauppaa tulee ehkäistä nykyistä tehokkaammin työ- ja ulkomaalaislainsäädäntöä muuttamalla ja valvontaa lisäämällä. Oleskelulupia ei tule enää myöntää työnantajakohtaisina. Työnantajakohtainen lupa tekee työntekijälle vaikeaksi oikeuksiensa puolustamisen ja saattaa altistaa työntekijän työsyrjinnälle ja ihmiskaupalle. Ihmiskaupan uhreiksi epäiltyjä henkilöitä ei tule käännyttää maasta esim. Dublin-asetuksen perusteella.

Asianomaisten viranomaisten tulee antaa vuoden 2011 loppuun mennessä vähemmistövaltuutetulle selvitys niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ihmiskaupparaportoijan kertomuksessa olevien suositusten pohjalta ryhtyneet.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiirehtii ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen saattamista voimaan Suomessa. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2005.

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva vähemmistövaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle ja kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Käsiteltävänä on nyt ensimmäinen eduskunnalle annettu kertomus ihmiskaupasta.

________________________________________________

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnanmietintö 13/2010 vp

[...]

Valiokunta katsoo, että työnantajakohtainen oleskelulupa voi olla omiaan altistamaan henkilön vakaville väärinkäytöksille, jopa ihmiskaupalle. Jos työnantaja ei noudata sovittuja työsuhteen ehtoja, työntekijän on hyvin vaikea vaatia saamisiaan, koska hänellä ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa. Jos työnantaja lomauttaa hänet, hänellä ei ole oikeutta työttömyysturvaan, koska työnantajakohtaisen oleskeluluvan katsotaan estävän työpaikan vaihdon eikä häntä tästä syystä hyväksytä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002 ) mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi.

Valiokunta edellyttää, että ulkomaalaislakia muutetaan pikaisesti niin, että oleskelulupia ei enää myönnetä työnantajakohtaisina. Alakohtaiset luvat ovat valiokunnan käsityksen mukaan parempia, koska silloin työpaikan vaihto alan sisällä on mahdollinen, jos tulee ongelmia työnantajan kanssa. Tällöin henkilö pääsee myös työttömäksi työnhakijaksi ja voi saada työttömyysturvaa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että myös alakohtaisen luvan haltijan voi olla vaikea vaatia oikeuksiaan, jos työpaikan vaihtaminen ei onnistu alalla vallitsevan heikon työllisyystilanteen vuoksi.
[...]