Aamulehti: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville lisärahaa

Aamulehti: Koulujen väliset erot kasvaneet Suomessa - heikosti pärjääville lisärahaa 29.12.2011

YLE Uutiset: Koulujen rahoitusta sidotaan entistä enemmän toimintaympäristöön

Peruskoulun päättävä nuori voi olla äidinkielen taidoiltaan seiskaluokkalaisen tasolla. Osa nuorista taas pärjäisi suoraan ylemmällä luokalla lukiossa.

Tutkimusten mukaan ero parhaiden ja heikoimpien koulujen oppilaiden oppimistuloksissa voi olla jopa 2,5 vuotta, kertoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd).

– 2000-luvulla koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Pahin tilanne on pääkaupunkiseudulla. Siellä on alueita, joiden kouluissa oppilaista jopa puolet on maahanmuuttajia.

Ministerin mukaan koulujen resurssit eivät yksinkertaisesti riitä samantasoiseen opettamiseen, jos luokalla on paljon eri äidinkieltä puhuvia.

Myös työttömyys ja vanhempien vähäinen koulutustaso lisäävät koulujen haasteita.

– Kyse ei ole opettajan opetustaidoista tai oppilaiden huonoudesta. Koulut tarvitsisivat lisäresursseja.

Tulevaisuudessa haasteellisten alueiden koulut saattavat saada lisärahaa.Ministeri Gustafsson asettaa tänään torstaina työryhmän selvittämään asiaa.

Tarkoitus Gustafssonin mukaan on, että kunnat voisivat itse päättää mille kouluille ja miten rahat käyttäisivät.

– Tampereella tukirahaa voisivat saada esimerkiksi Hervannan ja Tesoman koulut.

Lue aiheesta enemmän torstain Aamulehdestä.

______________________________________

YLE Uutiset: Koulujen rahoitusta sidotaan entistä enemmän toimintaympäristöön

Kouluja halutaan rahoittaa nykyistä enemmän niiden toimintaympäristöjä kuvaavien indikaattorien perusteella. Ne kuvaisivat muun muassa maahanmuuttajien osuutta kuntien väestöstä, aikuisväestön koulutustasoa ja työttömyysastetta.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) on asettanut tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvosen ja erikoistutkija Jorma Kuuselan selvittämään koulujen toimintaympäristöä kuvaavia indikaattoreita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia perusopetuksen rahoituksessa.

Heidän on määrä esittää toukokuun loppuun mennessä indikaattorit, joilla voidaan kuvata koulujen toimintaympäristön haasteellisuutta kunnan sekä yksittäisen koulun tasolla.

Selvityshenkilöiltä toivotaan myös arviota siitä, kuinka suuren osan koulun resursseista tulisi riippua toimintaympäristön haasteellisuutta kuvaavista indikaattoreista.

Hallitus pyrkii estämään koulujen eriytymistä ja vähentämään väestöryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet 2000-luvulla, ja hallituksen tavoitteena on puolittaa ero vuoteen 2020 mennessä.