Kotimaa24: Tänään on maailman siirtolaisuuden päivä

Kotimaa24: Tänään on maailman siirtolaisuuden päivä 18.12.2011

Ilkka: Siirtolaisuus paisuu kutistuvassa maailmassamme

Siirtolaisinstituutin tiedote: Maailman Siirtolaisuuden päivänä muistetaan myös paperittomia

YK nimesi vuonna 2000 joulukuun 18. päivän kansainväliseksi siirtolaisuuden päiväksi. Nimeämisellä juhlistettiin voimaan astunutta kansainvälistä sopimusta siirtolaisten ja heidän perheenjäsentensä suojelemisesta. Suomessa on tällä hetkellä noin 260 000 ulkomailla syntynyttä maahanmuuttajaa. Siirtolaisinstituutin mukaan luku kasvaa nopeasti.

Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti vetoaa kansalaisiin ja järjestöihin, jotta maahanmuuttoon liittyvä keskustelu ei kärjistyisi. Sen mukaan tarvitaan maahanmuuttoon liittyvää ennakkoluulotonta arvovaikuttamista. Suvaitsevaisuuden ohella olisi syytä painottaa toisten hyväksymistä ja yhdessä tekemistä.

Siirtolaisuusinstituutin mukaan Suomessa on enenevässä määrin myös suojelua tarvitsevia maahanmuuttajia. Tällaiset paperittomat ja dokumentoimattomat muuttajat ovat yhteiskunnallisten palvelujen ulkopuolella. Useissa EU-maissa heille ja perheenjäsenille tarjotaan terveys- ja koulutuspalveluja. Suomessa paperittomille tulevat palvelut tarjotaan lähinnä yksityisten toimesta.

______________________________________________

Ilkka: Siirtolaisuus paisuu kutistuvassa maailmassamme

Tänään vietetään YK:n yleiskokouksen vuonna 2000 julistamaa kansainvälistä siirtolaisten päivää. Päivän aihe on merkittävä. Siirtolaisuus on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta: ensimmäinen siirtolaisaalto muodostui alkukoti Afrikasta ulosmuuttaneista. Näyttää myös siltä, että edelleen globalisoituvassa ja liikenteellisesti kutistuvassa maailmassa muuttovirrat paisuvat edelleen.

Siirtolaisuus ei ole yhdensuuntaista liikettä, vaan muuttovirtojen suunnat vaihtelevat. Esimerkiksi läntisen Euroopan muuttoliikkeen pitkä kaari piirtyy kansainvaellusajan sisäänmuutosta, löytöretkien myötä alkaneesta ja väestönkasvun sekä teollistumisen vauhdittamasta ulosmuutosta ja sen vaihtumisesta kahden maailmansodan väestötappioiden siivittämään sisäänmuuttoon.

Myös maantieteellisen Suomen alueen muuttoliikkeet seurailevat tätä länsieurooppalaista linjaa. Tuleminen alkoi heti alueen vapauduttua viimeisen jääkauden jääpeitteestä. Nykykäsityksen valossa mitään "suomalaisten heimojen" massamaahanmuuttoa ei ole koskaan tapahtunut, vaan maamme väestö on tänne aikojen saatossa tulleiden ihmisten yhteisö. Kieli on itäistä alkuperää, mutta geenistöltämme olemme eurooppalaisia.

Historiallisen ajan muuttoliikkeitä voidaan tiivistää toteamalla, että Suomeen ovat saapuneet etupäässä eri alojen eurooppalaiset ammattilaiset: käsityöläiset, virkamiehet ja sotilaat eli tieto-taidon omaajat. Suorittavaa työvoimaa meillä perinteisesti on ollut omasta takaa.

Vasta viime aikoina on väestönkehityksen suuntaviivojen ja väestön ikääntymisen vuoksi alettu huolestua työikäisen väestön määrästä. Laskelmien mukaan jo lähitulevaisuudessa tarvitaan sekä työvoimaa että lapsentekoiässä olevia ihmisiä. Näin myös Suomesta on tullut maahanmuuttomaa.

Täältä on myös lähdetty. Ruotsin kuningaskuntaan kuuluttaessa valtakunnan sisäisenä muuttona suomalaista väestöä siirtyi nykyisen Ruotsin ja Norjan alueen "suomalaismetsiin" sekä Inkerinmaalle ja Viroon. Käytännössä idän suunnan muutto jatkui Venäjän keisarikuntaan kuuluttaessa edelleen maan sisäisenä muuttona.

Massaliikkeeksi lähteminen paisui 1800-luvun toisella puoliskolla väestönkasvun ja maaseudun rakennemuutoksen sekä koneistumisen seurauksena. Kun työvoimavaltaisesta viljanviljelystä siirryttiin vähemmän työvoimaa kysyneeseen karjatalouteen ja kun otettiin käyttöön maataloustyökoneet, väheni työvoiman tarve. Työtä vailla olevalla kasvavalla väestöllä oli kaksi vaihtoehtoa: työllistyä nousevaan teollisuuteen tai yrittää löytää leipää muualta.

Teollisuus ei pystynyt tarjoamaan kaikille työtä ja siksi varsinkin alueilta, johon suurteollisuutta ei syntynyt, suunnattiin ulkomaille. Pohjanmaalla se tarkoitti ensin lähtöä lahden taa Ruotsin nousevan "saharannikon" työmaille ja niiden ehtyessä joukkomuuttoa Amerikkaan.

Maailmansotien ajan hengähdystauon jälkeen kehitys maaseudulla pysyi samana: väestöä kasvattivat suuret ikäluokat ja samalla työtilaisuudet vähenivät ja maatalouden kannattavuus laski. Maaltapakona tunnettu ilmiö ohjasi maaseudun väestöä joko etelän "maalikyliin" tai Ruotsiin. Naapurimaahan muuttoa avitti Ruotsin teollisuuden potema työvoimapula sekä yhteispohjoismainen politiikka: Pohjoismaista luotiin yhteinen työmarkkina-alue, jossa työvoima liikkui vapaasti ilman työlupia, viisumeja tai passeja.

Vaikka syitä siirtolaisuuteen sanotaan olevan yhtä monta kuin siirtolaisia, voidaan suurten siirtolaisvirtojen keskeiseksi syyksi osoittaa elannon hankkiminen. Siirtolaisia luovuttavilla alueilla on liikatarjontaa työntekijöistä ja vastaanottavilla työtä tarjolla. Tämän siirtolaisuutta tuottavan mekanismin rinnalle on yhä enemmän nousemassa myös pakolaisuus.

Massamittaista pakolaisuutta tuottavat pääasiassa luonnonkatastrofit (esim. kuivuus tai tulvat), sodat ja vainot (poliittiset, etniset tai uskonnolliset) sekä poliittinen sorto. Näyttää siltä, että pakolaisuuteen perustuva siirtolaisuus on tulevaisuudessa voimistumassa. Varsinkin, ellemme tee asialle mitään. Ilmastonmuutoksen ehkäisy tai sodista ja vainoista luopuminen on ihmiskunnan omissa käsissä.

Joka tapauksessa siirtolaisten päivänä on hyvä uhrata ajatus tai kaksi siirtolaisille, siirtolaisuudelle ja sen syille. Loppujen lopuksi me kaikki olemme siirtolaisten jälkeläisiä, toiset itsekin siirtolaisia.

Markku Mattila

aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

__________________________

Siirtolaisinstituutin tiedote: Maailman Siirtolaisuuden päivänä muistetaan myös paperittomia

YK nimesi vuonna 2000 joulukuun 18. päivän kansainväliseksi siirtolaisuuden päiväksi. Nimeämisellä juhlistettiin voimaan astunutta kansainvälistä sopimusta siirtolaisten ja heidän perheenjäsentensä suojelemisesta. Suomessa on tällä hetkellä noin 260 000 ulkomailla syntynyttä maahanmuuttajaa. Luku kasvaa nopeasti.

Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti vetoaa kansalaisiin ja järjestöihin, jotta maahanmuuttoon liittyvä keskustelu ei kärjistyisi. Suomi on edelleen harvoja läntisen Euroopan maita, joissa lähiöt eivät roihua. Suomi tarvitsee maahanmuuttoon liittyvää ennakkoluulotonta arvovaikuttamista. Suvaitsevaisuuden ohella olisi syytä painottaa enemmän yleensäkin toisten hyväksymistä ja yhdessä tekemistä.

Siirtolaisuusinstituutin mukaan Suomessa on enenevässä määrin myös suojelua tarvitsevia maahanmuuttajia. Tällaiset paperittomat ja dokumentoimattomat muuttajat ovat yhteiskunnallisten palvelujen ulkopuolella. Useissa EU-maissa heille ja perheenjäsenille tarjotaan terveys- ja koulutuspalveluja. Suomessa paperittomille tulevat palvelut tarjotaan lähinnä yksityisten toimesta.