HS: Ruotsin hallitus oikoo vääriä käsityksiä maahanmuuttajista

Helsingin Sanomat: Ruotsin hallitus oikoo vääriä käsityksiä maahanmuuttajista 20.12.2011

Regeringskansliet: Vanliga nätmyter om invandrare och minoriteter

Dagens Nyheter: Erik Ullenhag: ”Myterna på nätet om invandringen måste ifrågasättas”

Dagens Nyheter: Lisa Bjurwald: Toleranssajt kan ge motsatt effekt

Dagens Nyheter: Gunnar Sandelin: ”Saklig diskussion bästa motgiftet mot rasism”

Bloggo: Regeringen bemöter ”myter” med lögner (blogi)

Verkkoon kerätyllä tietopaketilla halutaan estää rasismin leviäminen sosiaalisessa mediassa.

Ruotsin hallitus on perustanut verkkosivun, jolla oiotaan vääriä maahanmuuttoon, maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin liittyviä myyttejä. Yhtenä pontimena sivustolle on ollut Norjan terrori-iskut, joiden motiivina oli maahanmuuton vastustaminen.

Integraatioministeri Erik Ullehagin mukaan verkkosivulla halutaan estää väärien väittämien leviäminen sosiaalisessa mediassa. "Rasististen kotisivujen määrä on kasvanut dramaattisesti."

Sivustolle on kerätty 13 maahanmuuttoa koskevaa väittämää, joihin annetaan vastaus – joka pitkälti kumoaa esitetyn väittämän. Lisäksi sivustoon on koottu integraatioon ja maahanmuuttoon liittyviä linkkejä.

Oikaistuihin väittämiin kuuluu muun muassa se, että maahanmuuttajat maksaisivat Ruotsille vuosittain kymmeniä miljardeja kruunuja tai että koulut eivät enää saisi tarjota sianliharuokia.

"Siitä, millaista lihaa kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan, ei ole mitään poliittisia päätöksiä tai suuntaviivoja. Muutamat päiväkodit ovat päättäneet, etteivät ne tarjoa sianlihaa, mutta ne ovat poikkeuksia. Syynä päätökseen on ollut se, että päiväkodeissa on huomattavan paljon lapsia, jotka eivät syö sianlihaa", vastataan väitteeseen koulujen sianlihakiellosta.

Maahanmuuton valtiolle aiheuttamista kustannuksista ei sivuston vastauksen mukaan ole täysin selvää tietoa.

"Olemassa olevat laskelmat osoittavat, että kustannuksia on enemmän kuin tuloja. Kaksi laskelmiin vaikuttavaa seikkaa ovat tulijoiden ikä ja se, kuinka suuri osa tulijoista kuuluu työvoimaan. On myös huomattava, että laskelmat koskevat julkisia tuloja ja menoja yksilötasolla. Niihin eivät sisälly maahanmuuton positiiviset vaikutukset kokonaistalouteen sen kautta, että kauppa, talouskasvu ja yrittäjyys lisääntyvät."

Sivustolla oiotaan myös esimerkiksi väite siitä, että Ruotsista olisi tulossa muslimimaa. Samoin se, että juutalaiset kontrolloisivat Ruotsissa ja Yhdysvalloissa mediaa ja politiikkaa tai että maahanmuuttoa seuraisi rikollisuuden aalto.

__________________________________________

(käännös)

Tavallisia nettimyyttejä maahanmuuttajista ja vähemmistöistä

"Sen ennenkuulumattoman tragedian, joka kohtasi veljesmaatamme Norjaa 22. heinäkuuta, on annettava meille uutta voimaa työskennellä yhteiskuntamme avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta samaan aikaan, kun kaikenlaisia äärimmäisyyden muotoja vastustetaan".
- Pääministeri Fredrik Reinfeldt hallituksen lausunnossa 2011.

Ruotsi on ja tulee olemaan avoin ja suvaitsevainen maa. Me otamme suuren vastuun ihmisistä, jotka pakenevat maahamme, meillä on EU:ssa vapaa liikkuvuus ja joustavat säännöt EU:n ulkopuolisten maiden työperäiselle maahanmuutolle.

Vainoa pakenevat voivat saada turvapaikan Ruotsista ja muista Euroopan maista. On tärkeätä muistaa, että turvapaikkaoikeus on ihmisoikeus, jota ei voi mitata kruunuissa ja äyreissä. Myös kuka tahansa joka pystyy elättämään itsensä, saa asettua asumaan työperäisen maahanmuuton kautta.

Nykyisin 14,7 prosenttia ruotsalaisista on syntynyt ulkomailla. Sen lisäksi on ryhmiä, joilla on maassa pitkä historia: saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset, suomalaiset, romanit ja juutalaiset lasketaan Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin.

Levitetään myyttejä ja puolitotuuksia maahanmuuttajien ja vähemmistöjen kustannuksista ja ongelmista, erityisesti internetissä. Olemme koonneet tänne muutamia tavallisimmista myyteistä ja ennakkoluuloista ja vastaamme niihin faktoilla. Marginaalissa on linkkejä lisätietoihin niille, jotka haluavat uppoutua asiaan syvemmin. Ennakkoluuloihin on aina puututtava.

Myytti 1: Meneillään on massamaahanmuutto, muutamassa vuosikymmenessä ruotsalaisista tulee vähemmistö omassa maassaan.

Väite on täysin väärä. Nykyään vajaat 15 prosenttia väestöstä on syntynyt toisessa maassa. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan tilanne pysyy tulevaisuudessa lähes muuttumattomana, osuuden kasvaessa 16,5 prosenttiin vuonna 2050.

Myytin perustana on se, että ulkomaalaistaustaisista henkilöistä ei koskaan tule ruotsalaisia ja että olisi ongelma, että ihmisillä on taustaa toisesta maasta. On myös syytä huomata, että vuonna 2010 suurin maahanmuuttajaryhmä olivat maahan palaavat ruotsalaiset, joiden osuus maahanmuutosta oli viidesosa.

Myytti 2: Suurin osa niin sanotuista pakolaisista ei ole oikeita pakolaisia.

Suurin osa Ruotsiin viime vuosina tulleista pakolaisista on tullut Irakista, Afganistanista ja Somaliasta, joita repivät sodat ja konfliktit. Vuonna 2010 myönnettiin 9 978 turvapaikanhakijalle pysyvä oleskelulupa. Heistä 91 prosentilla syynä oli suojelu tai pakolaisuus.

Suojelua tarvitseviksi lasketaan muun muassa ihmiset, jotka ovat vaarassa joutua rangaistuksi kuolemalla tai väkivaltaisella rangaistuksella, kohdata kidutusta tai muuta epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua, sekä ihmiset joilla on vakava riski loukkaantua aseellisessa konfliktissa. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Ruotsi ottaa vastaan, yhteistyössä YK-järjestö UNHCR:n kanssa, vuosittain kaksi tuhatta kiintiöpakolaista. Ne, jotka väittävät, ettei suojelua tarvitsevien kategoriaan kuuluville tarvitsisi antaa turvapaikkaa Ruotsista, tarkoittavat siis, että meidän pitäisi viskata ulos ihmiset, jotka voivat kohdata kidutusta tai kuolemanrangaistuksen.

Myytti 3: Ruotsista on tulossa muslimimaa.

Ruotsissa asuu arviolta muutamia satojatuhansia henkilöitä, joilla on pääasiallinen tausta muslimimaassa. Tämä luku ei kuitenkaan kerro, onko henkilö uskonnollinen vai ei. Yksityisyydensuojan vuoksi emme Ruotsissa tallenna henkilörekistereihin uskontoa, kulttuuri- tai etnistä taustaa. Voidaan kuitenkin todeta, että muslimiyhdyskunnilla on yhteensä noin 110 000 jäsentä, jotka edustavat vain noin prosenttia Ruotsin väestöstä.

Myytti 4: Lasten ei anneta laulaa kansallislaulua, eikä koulujen päättäjäisiä saa pitää kirkossa.

Koulut saavat pitää päättäjäiset kirkossa, kuten monissa paikoissa tapahtuukin. Uuden vuoden 2011 peruskoulun opetussuunnitelman mukaan jopa vaaditaan, että koululaiset osaavat sekä kansallislaulun että joitain tavallisimmista virsistä. Opetuksen ei-tunnustuksellisuus, eli uskonnollisen sisällön puuttuminen, on jatkunut kauan, eikä se liity maahanmuuttoon. Yksityiset koulut saavat suuntautua tunnustuksellisesti, kunhan tunnustukselliseen sisältöön osallistuminen on vapaaehtoista.

Myytti 5: Koulut eivät enää saa tarjota sianlihaa.

Ei ole poliittisia päätöksiä tai linjauksia siitä, millaista lihaa kouluissa ja esikouluissa pitää tarjoilla. Jotkut esikoulut ovat päättäneet, että ne eivät tarjoile sianlihaa, mutta ne ovat poikkeuksia. Syynä on silloin ollut, että monet esikoulua käyvistä lapsista eivät ole syöneet sianlihaa.

Myytti 6: Juutalaiset hallitsevat tiedotusvälineitä ja politiikkaa Ruotsissa, USA:ssa ja monissa muissa maissa.

Väitteet juutalaisten salaliitoista ovat kiertäneet Ruotsia ja Eurooppaa vuosisatoja ja perustuvat käsitykselle juutalaisista kollektiivina. Ruotsissa, USA:ssa ja monissa muissa maissa radio- ja televisiokanavia omistavat erilaiset yritykset. Tämä hajautus takaa, että mikään tietty ryhmä ei voi kontrolloida keskustelua.

Myytti 7: Ruotsi on sopeutumassa naisvihamielisiin perinteisiin.

Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus ajaa erittäin aktiivista politiikkaa Ruotsissa esiintyviä kunniaväkivaltaan ja sortoon, lasten huoltajuuteen, pakkoavioliittoihin ja muihin yksilön oikeuksien vastaisuuksiin liittyviä suuntauksia vastaan.

Myytti 8: Maahanmuutto on johtanut rikosaaltoon.

Luonnollisista syistä rikostilastoissa on aina suurta epävarmuutta. Monista rikoksista ei koskaan ilmoiteta ja monia ilmoitettuja rikoksia ei selvitetä. Yksi tapa yrittää mitata ja verrata eri aikoina ja eri maissa tapahtuneita rikoksia ovat uhritutkimukset, joissa vastaajat voivat kertoa, ovatko he joutuneet edellisen vuoden aikana rikoksen uhriksi. Tällaisista tutkimuksista voidaan nähdä, että Ruotsi ei erotu verrattuna muihin maihin. Rikoksen uhriksi ilmoittautuneita on yhtä paljon tai enemmän sellaisissa maissa, joissa on vähemmän maahanmuuttoa, esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Maahanmuuttoa ei siksi pidetä ratkaisevana tekijänä verrattaessa rikosten määrää eri maiden välillä.

Ulkomailla syntyneiden yliedustus rikostilastoissa johtuu muun muassa siitä, monet Ruotsiin tulevista ovat nuoria miehiä, joiden yliedustus tilastoissa on normaalia. Myös sellaisilla tekijöillä kuin työttömyys ja matala koulutustaso on vaikutusta. Tässä yhteydessä on tärkeätä korostaa, että suurin osa ulkomailla syntyneistä, aivan samoin kuin Ruotsissa syntyneiden enemmistö, ei koskaan tee rikoksia.

Rikollisuutta vastaan on aina taisteltava ja vastuulliset on asetettava vastuuseen. Mutta kun yksittäinen maahanmuuttaja tekee rikoksen, emme koskaan saa syyllistää kaikkia ulkomailla syntyneitä.

Myytti 9: Maahanmuutto maksaa Ruotsille kymmeniä miljardeja kruunuja joka vuosi.

Maahanmuutosta tehdyt makrotaloudelliset tutkimukset ovat tarkastelleet vaikutuksia esimerkiksi kasvuun, kauppaan, työllisyyteen, palkkoihin ja julkiseen talouteen. Ei ole yksiselitteistä tapaa koota näitä eri näkökulmia yhdeksi vastaukseksi.

Jotkut maahanmuuton tutkimukset USA:ssa ja Japanissa viittaavat lievästi positiivisiin vaikutuksiin kasvussa, mutta on myös tutkimuksia, jotka viittaavat lievästi negatiivisiin vaikutuksiin. Tutkimukset EU:n sisäisestä liikkuvuudesta viittaavat tiettyihin positiivisiin vaikutuksiin kasvussa. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että maahanmuutto johtaa lisääntyneeseen kauppaan maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa. Yrittäjien osuus on suurempi ulkomailla syntyneiden keskuudessa kuin kantaväestön keskuudessa, ja ulkomailla syntyneillä on enemmän työntekijöitä yritystä kohti. On olemassa teorioita, joiden mukaan avoimet ja suvaitsevaiset yhteiskunnat ovat kekseliäämpiä, ja Ruotsi on myös huipulla useissa innovaatioilmapiiriä mittaavissa kansainvälisissä indekseissä.

Ei ole täysin selvää, kuinka maahanmuutto vaikuttaa julkiseen talouteen. Olemassaolevat laskelmat osoittavat suurempia kustannuksia kuin tuloja. Kaksi tärkeää laskelmiin vaikuttavaa tekijää ovat se, kuinka vanhoja ihmiset ovat, kun he saapuvat Ruotsiin ja kuinka suuri osa tekee töitä. Parempi kotouttaminen voi tarjota merkittäviä hyötyjä. On myös huomattava, että laskelmat käsittelevät julkisia menoja ja tuloja yksilötasolla. Maahanmuuttajien myönteisiä vaikutuksia lisääntyneen kasvun, kaupan ja yrittäjyyden kautta talouteen kokonaisuutena ei oteta huomioon.

Kaiken kaikkiaan voimme nähdä, että Ruotsi, sanoin kuin esimerkiksi Kanada ja Australia, ovat pystyneet yhdistämään suhteellisen suuren maahanmuuton hyvään taloudelliseen kehitykseen. Meillä menee hyvin mitattiinpa sitä taloudellisella tuotannolla tai laajemmalla hyvinvoinnilla.

Myytti 10: Maahanmuutto johtaa alempiin palkkoihin.

Harva ruotsalaistutkimus on pystynyt osoittamaan maahanmuuton vaikuttavan kantaväestön palkkoihin. Eräs ruotsalaistutkimus osoittaa maahanmuutolla olevan lievästi positiivinen vaikutus kantaväestön palkkoihin. Muut ruotsalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että 90-luvun Ruotsiin suuntautuneella maahanmuutolla ei ollut minkäänlaista vaikutusta palkkajakaumaan.

Myytti 11: Maahanmuuttajat vievät ruotsalaisilta työpaikat.

Maahanmuutto vaikuttaa usein positiivisesti työmarkkinoihin kompensoimalla kotimaisen työvoiman vajetta tietyissä ammateissa ja auttamalla luomaan lisää työpaikkoja. Nykyään Ruotsissa esimerkiksi noin joka neljäs lääkäri ja hammaslääkäri on syntynyt toisessa maassa.

Pitkällä tähtäimellä lähinnä työvoiman tarjonta vaikuttaa työllisyyteen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että maahanmuutto edistää ulkomaankaupan kasvua ja sitä kautta talouden kasvua, kun ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä on hyvät tiedot muun muassa aiemman kotimaansa kaupankäyntikulttuurista, politiikasta ja kielestä.

Myytti 12: Jos kyseenalaistaa maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan, niin leimataan rasistiksi.

Harvoista kysymyksistä keskustellaan niin usein ja vilkkaasti kuin kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikasta. Poliittiset keskustelut voivat joskus kuumentua huomattavasti. Rasististen ja muukalaisvihamielisten myyttien avulla argumentoivat voivat usein kohdata voimakkaita, oikeutettuja vastareaktioita.

Myytti 13: On olemassa hiljainen enemmistö, jonka mielestä maahanmuuttopolitiikka on katastrofi.

Kun Eurostat viimeksi mittasi, kuinka eräiden eurooppalaisten suurkaupunkien asukkaat suhtautuvat maahanmuuttajiin, 88 prosenttia tukholmalaisista oli samaa tai vahvasti samaa mieltä väitteen kanssa, että maahanmuuttajat ovat hyväksi kaupungille. 72 prosenttia malmölaisista oli samaa tai vahvasti samaa mieltä väitteen kanssa. Vuonna 2010 Göteborgin yliopiston SOM-tutkimus kertoi, että pienempi osa väestöstä kuin koskaan, 42 prosenttia, oli sitä mieltä, että on hyvä ajatus ottaa Ruotsiin vähemmän pakolaisia.