Kauppalehti: Maahanmuuttajille asuntoja ympäri Suomea - 200 000 tyhjää asuntoa

Kauppalehti: Maahanmuuttajille asuntoja ympäri Suomea - 200 000 tyhjää asuntoa 16.11.2015

Porin ja Kotkan kaltaiset kaupungit voivat hyötyä pakolaisista.

Rajojen yli vyöryvä pakolaisvirta voi ajan oloon muuttaa olennaisella tavalla Suomen asuntomarkkinoita.

Suomeen saapuneet kymmenettuhannet maahanmuuttajat on toistaiseksi majoitettu vastaanottokeskuksiin, mutta vähitellen he tarvitsevat kunnon asuntoja.

Vuokraturvan Timo Metsola pitää epätodennäköisenä, että he sijoittuisivat ainakaan aluksi pääkaupunkiseudulle, jossa asuntojen hinnat ovat korkeat. Sen sijaan muuttotappiopaikkakunnilla on noin 200 000 tyhjää asuntoa.

”En usko, että maahanmuuttajien asuntotilannetta voidaan ratkaista mitenkään hyödyntämättä näitä 200 000 tyhjää asuntoa”, Metsola sanoo.

Metsolan mukaan maahanmuuttajien sijoittaminen muuttotappiopaikkakunnille olisi kustannustehokasta siinä mielessä, että tyhjiä asuntoja pidetään joka tapauksessa lämpimänä. Pakolaisperheen muutto tyhjään asuntoon ei siis juurikaan nostaisi kiinteistön ylläpitokustannuksia.

Metsolan mukaan voi loppujen lopuksi käydä niin, että viime vuosien muuttotappiopaikkakunnat ovatkin ensi vuonna suhteellisesti suurimpia muuttovoittajia.

Pakolaisvirtojen suuntautuminen muuttotappiopaikkakunnille saattaa herättää myös sijoittajien kiinnostuksen.

Tällä hetkellä vuokrat muuttotappiopaikkakunnilla ovat pohjamudissa. Huimia vuokria tyhjillään olevista asunnoista tuskin on odotettavissa lähitulevaisuudessakaan. Maahanmuuttajille vuokrattavien asuntojen vuokrat tulevat määräytymään sen mukaan, mikä yhteiskunnan tuki on.

Sijoittajalle muutaman sadan euron tuotto voi olla kuitenkin kiinnostava, jos he kykenevät ostamaan paikkakunnalta vaikkapa vanhan rintamamiestalon tai pienen kaksion 5 000-10 000 eurolla.

Metsola uskoo, että esimerkiksi Kotkan ja Porin kaltaisiin kaupunkeihin maahanmuuttajat voisivat asettautua pidemmäksikin aikaa.

”Jos sijoittajat hankkivat sieltä tyhjiä asuntoja, uskon, että maahanmuuttajia hakeutuu sinne runsaasti vuokralaisiksi. Ne ovat oikeita kaupunkeja, joissa on mahdollisuus työllistyä ja joissa on sosiaalisia verkostoja”, Metsola povaa.

Pidemmällä aikavälillä maahanmuuttajat pyrkivät työn perässä kasvukeskuksiin, kuten kantaväestökin. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka.

”Vie vielä pitkään ennen kuin he asettuvat asumaan. Mutta tietenkin väestön kasvu lisää asuntojen kysyntää, tapahtuu se sitten syntymän tai maahanmuuton kautta. Kyllä se siinä mielessä jossain vaiheessa heijastuu asuntojen tarpeeseen”, Orava Asuntorahaston Pekka Peiponen sanoo.

Peiponen on Metsolan kanssa samoilla linjoilla siinä, että suuret kaupungit eivät välttämättä asuntosijoittajan näkökulmasta ole parasta vuokratuottoa tarjoavia kohteita. Orava Asuntorahaston kokemusten perusteella parhaan vuokratuoton saa vanhasta asunnosta keskisuuressa kaupungissa.

Vuokranantajien Mia Koro-Kanerva uskoo, että myös lyhytaikaista majoitusta tarjoava Airbnb tulee muuttamaan vuokra-asuntomarkkinoita. Se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää asuntoja esimerkiksi putkiremontin lähestyessä tai kesälomien aikana.

Lainsäätäjän suhtautuminen lyhytaikaiseen majoitukseen on kuitenkin epäselvä. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä esimerkiksi siitä, onko Airbnb:n kautta tarjolla oleva asunto majoitusta vai vuokrausta. Kärhämää taloyhtiöissä voi aiheuttaa myös se, onko Airbnb:n kautta vuokrattava asunto yhtiöjärjestyksen mukaisessa käyttötarkoituksessa. Hankalia tilanteita voi syntyä myös vuokranantajien ja vuokralaisten välille, jos vuokralainen ei tiedä, että asuntoa ei saa vuokrata eteenpäin ilman vuokranantajan lupaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan Airbnb:n kaltaiseen jakamistalouteen liittyvää sääntelytarvetta.