HS: Turvapaikan saaneille kaavaillaan tulorajoja perheen­yhdistämiseen – ”Keino­valikoima on tiedossa”

Helsingin Sanomat: Turvapaikan saaneille kaavaillaan tulorajoja perheen­yhdistämiseen – ”Keino­valikoima on tiedossa” 16.11.2015
Helsingin Sanomat: ”Perheen saanti Suomeen on ollut elämäni tärkeimpiä hetkiä”

Hallitus aikoo kiristää tuntuvasti turvapaikan saaneiden mahdollisuutta saada perhe Suomeen. Tiukemmasta perheenyhdistämislinjasta sovittiin jo viime kevään hallitusneuvotteluissa. Linjan kiristämistä vauhdittaa myös päälle kaatuva turvapaikanhakijoiden määrä.

”Me voimme ja meidän pitää tiukentaa perheenyhdistämistä. Tähän asti turvapaikan saaneelle perheenyhdistäminen on ollut melko helppoa”, linjaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Jorma Vuorio.

Virkamiesvalmistelun pohjana on EU:n perheenyhdistämisdirektiivi, jota Suomi on soveltanut vain osittain. Se sallii, että Suomi voisi laittaa muille kuin pakolaisaseman saaneille tiukemmat perheenyhdistämisvaatimukset.

Poliittista ohjausta valmisteluun haetaan alkavalla viikolla ja lakiesityksen on määrä lähteä lausunnoille heti alkukeväällä. Eduskuntaan esitys on menossa ennen kesää.

”Suomessa ei saa olla ainakaan löysemmät kriteerit kuin muissa EU-maissa”, sanoo ulkoministeri Timo Soini (ps).

Linjan tiukennus kohdistuisi niin sanottua toissijaista suojelua Suomessa saaviin henkilöihin. Myönteisen luvan saaneista heitä oli viime vuonna noin puolet.

Toissijaista suojelua myönnetään esimerkiksi henkilökohtaisen vainon perusteella.

Pohdinnassa on tiukempia vaatimuksia sekä perheenyhdistämistä hakevalle perheenkokoajalle että myös Suomeen muuttaville perheenjäsenille.

Pitkällä valmistelussa on vaatimus vähimmäistoimeentulosta. Kaksilapsiselle perheelle se tarkoittaisi nyt 2 600 euron nettotulovaatimusta kuukaudessa.

”On selvää, että toimeentulovaatimuksia täytyy tarkistaa. Kaikkien perheensä tänne haluavien täytyy pystyä perhe myös elättämään, käydä töissä”, Vuorio kiteyttää.

Vähimmäistoimeentuloa on vaadittu nyt vain niiltä, jotka ovat avioituneet vasta Suomeen tulonsa jälkeen esimerkiksi lähtömaansa kansalaisen kanssa.

Vastedes toimeentulovaatimus koskisi kaikkia turvapaikkahakemukseensa myönteisen luvan saavia. Vain turvapaikan saaneille ei tätä edellytystä voida suoraan asettaa.

Näin vanha perhe lähtömaastakaan ei Suomeen enää pääsisi, jos riittäviä tuloja ei perheenkokoajalta löydy.

Perheenyhdistämisen ehtona Suomi voi myös vaatia, että perheenkokoaja on osallistunut aktiivisesti kotoutustoimiin ja että hän pärjää suomen kielellä.

Niin ikään Suomi voi vaatia, että perheenkokoaja on asunut täällä ainakin kaksi vuotta ja perhettä varten on asunto valmiina.

”Keinovalikoima on tiedossa. Kysymys on siitä, mitä valitaan. Toimeentulovaatimus on käytössä lähes kaikissa maissa. Se on myös selkeä ja ymmärrettävä keino”, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Jos lapsi on perheenkokoaja, ei toimeentulovaadetta ole. Lapsen on oltava kuitenkin alaikäinen silloin, kun yhdistymispäätös tehdään.

Pakolaisjärjestöt pitävät toimeentulorajoja käsittämättöminä. Järjestöjen mielestä ne tosiasiassa estäisivät perheenyhdistämiset kokonaan.

”Perheenyhdistämistä pitäisi päinvastoin helpottaa. Linja on jo nyt kohtuuton. Oikeus perhe-elämään on ihmisoikeus”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

______________________________


Helsingin Sanomat: ”Perheen saanti Suomeen on ollut elämäni tärkeimpiä hetkiä”

Vantaalainen nuoriso-ohjaaja Aadan Ibrahim, 30, on nyt onnellinen mies. Ibrahim sai perheensä Suomeen viime keväänä.

”Toukokuun 19. päivänä. Se oli elämäni yksi tärkeimmistä hetkistä”, Ibrahim sanoo Louhelan lähiön hiekkalaatikolla.

Vieressä leikkii 1,5-vuotias Somaliassa syntynyt Ibtisam -tytär. Kotona puoliso Asia odottaa toista lastaan.

Ibrahim kulki pitkän tien ennen kuin perheonni toteutui. Aikaa kului lähes kaksi vuotta, siitä huolimatta, että hän on Suomen kansalainen, saunoo kerran viikossa ja syö ruisleipää.

”Perheenyhdistäminen oli vaikeaa, kallista ja byrokraattista. Jouduimme asioimaan Etiopian Suomen suurlähetystössä, koska Somaliassa ei lähetystöä ole. Hankalinta oli, että puolisoni Somalian passia ei tunnustettu viralliseksi asiakirjaksi.”

Perheen Ibrahim perusti kolme vuotta sitten Somaliassa.

”Olin lomalla tapaamassa vanhempiani. Löysin puolisoni ja avioiduimme.”

Puolison ja tyttären muutto Suomeen muutti elämää perin pohjin.

”Kun he pääsivät tänne, tuntui vain hyvältä, rauhoittavalta. Ei tarvinnut enää pyörittää huolta perheestä päässään. Nyt pystyn keskittymään muuhun elämään.”

Työpaikka ja Suomen kansalaisuus helpottivat paljon Ibrahimin perheenyhdistämistä.

”Voin vain kuvitella niiden tilannetta, joilla työtä tai Suomen kansalaisuutta ei ole. Heille perheenyhdistäminen on haastavaa, pitkä prosessi.”

Ibrahim laskee, että perheen saanti Suomeen maksoi useita tuhansia euroja.

”Hakemus maksoi 700 euroa, lentolippu 1 000 euroa yhdeltä henkilöltä, päälle vielä majoitus- ja matkakulut Somaliassa.”

Suomeen Ibrahim muutti jo kymmenvuotiaana, vuonna 1996. Hän asui ensin yhdessä vanhemman sisarensa kanssa. Vanhemmat ja viisi sisarusta olivat jääneet Somaliaan.

Ibrahim sai ylioppilaslakin 2005, kouluttautui ensin lähihoitajaksi ja opiskelee nyt ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiaa. Viime vuonna hänet nimettiin Mister Maahanmuuttajaksi.

”Kävin Santahaminassa armeijan. Armeija on yksi parhaimpia keinoja kotouttaa. Siellä oppii monta asiaa kantaväestöstä. Sain ystäviä ja kuuluin ryhmään. Suomessahan ei ole kovin helppo ystävystyä.”

Ibrahim on kuullut, että perheenyhdistyminen on vaikeutumassa.

”Olen kuullut, että tuloraja nousisi niin korkeaksi, että sen jälkeen on jo mahdotonta saada perhettä enää Suomeen. Perusduuneissa, joissa maahanmuuttajat käyvät, ei makseta kovin korkeata palkkaa.”