HS: Helsinki lopettanee ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkastamiset

Helsingin Sanomat: Helsinki lopettanee ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkastamiset 26.2.2104
Veronika Honkasalo: Soteviranomaiset eivät ole poliiseja (puheenvuoro, blogi)

"Voi hyvä jumala!" huudahtaa kaupunginvaltuutettu Pia Pakarinen (kok) Helsingin valtuustosalissa.

"Veronmaksajat kiittävät", säestää puoluetoveri Harry Bogomoloff salin etuosasta.

Toisella puolella salia Sami Muttilainen (vas) kiirehtii halaamaan vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasaloa.

Kello lähenee kymmentä keskiviikkoiltana, mutta Helsingin valtuustossa tunteet ovat kuumimmillaan.

Helsingin kaupunginvaltuusto on juuri päättänyt, että sosiaali- ja terveysviraston on pohdittava uudelleen käytäntöjä, joilla he hoitavat ulkomaalaisia asiakkaita.

Niukasti, äänin 40–39, syntynyt päätös tarkoittaa todennäköisesti sitä, ettei sosiaali- ja terveysvirasto voi enää jatkossa vaatia työntekijöitään kysymään ulkomaalaisilta asiakkailta oleskelulupaa.

"Tämä on tärkeä viesti valtuustolta sen suhteen, että Helsinki suhtautuu vakavasti vähemmistövaltuutetun aiempaan ratkaisuun. On myös kyse siitä, miten profiloidumme ulospäin eli, että Helsinkiä kiinnostavat ihmisoikeudet", Honkasalo sanoi päätöksen jälkeen.

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto pyysi kesäkuussa työntekijöitään tarkistamaan ulkomaisilta asiakkailta, että heillä on oleskelulupa Suomeen. Helsinki puolustaa käytäntöä rahasyin, sillä kaupunki saa korvauksia ainoastaan palveluista, joita tarjotaan henkilöille, joilla on voimassaoleva oleskelulupa.

Honkasalo ja 35 muuta valtuutettua toivoivat alkujaan valtuustoaloitteessaan, ettei sosiaali- ja terveysvirasto vaatisi työntekijöitään kysymään ulkomaalaisilta asiakkailta oleskelulupaa.

Keskiviikkona Honkasalo toivoi valtuustossa, että Helsinki rukkaisi käytäntöjään vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n näkemysten suuntaan.

Vähemmistövaltuutettu Biaudet'n mielestä (HS 9. .1.) viraston vaatima käytäntö on syrjivä.

Käytäntö vaatisi työntekijöitä muun muassa tulkitsemaan, ketkä asiakkaista ovat ulkomaalaisia ja ketkä eivät. Tämä johtaisi helposti siihen, että työntekijä joutuisi papereita pyytäessään arvioimaan asiakkaan kansallisuutta esimerkiksi ulkonäön perusteella.

Syrjintälautakunta on puolestaan vuoden 2012 lopussa todennut, että etninen profilointi on syrjintää.

____________________________________

Veronika Honkasalo: Soteviranomaiset eivät ole poliiseja

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Miltä teistä tuntuisi, jos pelkästään ulkonäkönne perusteella joutuisitte jatkuvasti todistamaan oikeutenne elää ja asua Suomessa? Tai joutuisitte varmuuden vuoksi pitämään passia mukana siltä varalta, että joku viranomainen epäilisi, ettette ole oikeutettuja kaupungin palveluihin?

Sosiaali- ja terveysvirasto lähetti 13.6.2013 henkilöstölleen tiedotteen, jossa se ohjeisti henkilökuntaa pyytämään ulkomaalaiselta asiakkaalta oleskelulupaa nähtäväksi. Asian tultua julkisuuteen, monet oikeusoppineet (esim. professori Martin Scheinin ja professori Elina Pirjatanniemi, HS 20.8.2013) kritisoivat ohjeistusta ongelmallisena yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon ja tietoturvan näkökulmista.

Tämän vuoden tammikuussa vähemmistövaltuutettu lausui, että sote-viraston ohjeistus sisältää monia vakavia ongelmia. 5 sivua pitkässä lausunnossa todetaan muun muassa, että käytännössä tiedote ohjaa erottelemaan ulkomaalaiset ja suomalaiset asiakkaat toisistaan, mikä saattaa johtaa etniseen profilointiin. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden näkökulmasta on kestämätöntä, että ihmiset joutuisivat ulkonäkönsä perusteella todistamaan suomalaisuuttaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Kaupunki perustelee oikeuttaan pyytää oleskelulupaa nähtäväksi sillä, että sille kuuluvat valtion korvaukset jäävät saamatta, jos se tarjoaa palveluita henkilöille, joilla oleskelulupaa ei ole. Tämä on siis perustelu sille, että sotevirasto katsoo lainsäädäntöä tuntematta, että sille kuuluu samat oikeudet kuin poliisille ja rajatarkastusviranomaisille. Korvaukset tulee saada siis siitä huolimatta, vaikka kaupunki syyllistyisi etniseen profilointiin. Ohjeistus tarkoittaisi käytännössä sitä, että 42 000 Helsingissä asuvaa ulkomaalaista joutuisivat jatkuvasti kantamaan passia mukanaan. Tai ne tuhannet Suomen kansalaisuuden saaneet ihmiset, jotka pelkäisivät, että he joutuvat ulkonäkönsä perusteella viranomaisten tarkkailun haaviin.

Mandelan kuoleman yhteydessä monet täällä valtuustosalissa istuvistakin valtuutetuista muistivat suurta ihmisoikeustaistelijaa kunnioituksella. Tässä yhteydessä on ehkä hyvä muistaa, että Mandela osallistui lukuisiin mielenosoituksiin, joissa vastustettiin 1950-luvulla säädettyä passilakia, joka määräsi mustat kantamaan asuinalueensa ulkopuolella passia. Haluaako siis Helsinki elää 1950-luvun Etelä-Afrikan hengessä? Arvelen, ettei halua.

Siksi esitän asian palauttamista valmisteluun siten, että

- arvioidaan, millaisia muutoksia nykyiseen käytäntöön on aihetta tehdä, jotta vähemmistövaltuutetun 8.1.2014 antamat suositukset tulevat otetuiksi huomioon

- esitetään valtuustolle selvitys em. muutosten toteuttamisesta.