Iltalehti, kolumni: Kaarina Hazard: Jussi pussissa 13.2.2014
No niin, se on taas Halla-aho ollut huudeilla. Ymmärtäähän sen, eurovaaliehdokas kun on. Ja missä tarkemmin? No Lieksassa tietenkin. Tietenkin Lieksassa, koska, noh, maahanmuuttajat, kantaväestö, Lieksa. Kiikarissa oli mahdollista kiihkeää tunnelmaa, ja tulihan sitä. Niin, missä sitä Halla-aho kirkkaampana hehkuisi kuin vasten lieksalaista mustien miesten maisemaa. Lieksaan siis.
Puoli tuntia, kertoi MTV, hän käytti maahanmuuton ongelmien listaamiseen. No mihinkäs muuhun. Yllätyshän se olisi ollutkin, jos sieltä olisi tullut – niin, mitä tahansa muuta. Ei tietenkään. Halla-aho on maahanmuuton mallinukke, se jack-in-the-box, jonka annetaan pongahtaa esille, kun kuumat tunteet ovat pikkuisen päässeet lauhtumaan. Paikalla lieksalaista perussuomalaista, somaleja ja Halla-aho puhumassa maahanmuuton ongelmista – tunteet kuumenivat! Oi mikä uutinen! Oikein skuuppi tämä.
Ja mitä tämä kansanedustajan puolituntinen puhe sitten toi muassaan? Puheenvuoroja, joissa ehdotettiin talojen purkamista, jotteivät maahanmuuttajat pääse niihin asumaan. Tulijoiden tyrkkäämistä ”jollekin alueelle” mukanaan suo, kuokka ja siemenpussi. Tiliotteita nähtäville, jotta aitosuomalaiset voisivat niistä tulijoiden summat räknätä. Tämä, tämä on se yhteiskunnallisen keskustelun taso, jonka kansanedustajan vierailu paikkakunnalle toi.
Missä tahansa Jussi Halla-aho kulkeekin, aina hänen kulkunsa kerrotaan ja sanomansa toistetaan. Vaikka se on aina se yksi ja sama. Vika on aina samassa, lumisessa maisemassa helposti silmään osuvassa osoitteessa. Hänelle maailmassa on vain yksi ongelma.
Halla-aho sai suuren suosion viime eduskuntavaaleissa. Ehkä siksi Helsingin Sanomat on pyytänyt häneltä retorisia vinkkejä ja nimennyt hänen bloginsa yhdeksi Suomen parhaista, ikään kuin suosio tekisi hänestä muuta kuin suositun. Halla-aho myy, aivan kuten myy lehden kannessa hehkuva avoin vulva. Se ei kuitenkaan tee vulvasta visualistineroa, eikä suosio Halla-ahosta mestarillista sanankäyttäjää tai vakavasti otettavaa yhteiskunnallista ajattelijaa. Emme me tule häntä ihmeellisestä kirjoitustaidosta tai briljantista yhteiskunta-analyysistä muistamaan. Me muistamme hänet siksi, että hän kanavoi ja ruokki kansan pelkoja. Halla-aho on kansankiihottaja, säikyttelijä, böö-mies. Jos demagogikuninkuudesta äänestettäisiin, siinä hän olisi ehdoton voittajasuosikki. Kansalaisena sitä toki toivoisi, että moinen superlahjakkuus suuntautuisi pikemminkin taiteen alueelle kuin yhteiskunnalliseen toimintaan.
MTV:n mukaan Halla-aho toivoi Lieksassa, että maahanmuutosta tulisi tärkeä teema eurovaaleihin. Tietenkin hän niin toivoo. Eihän hänellä muuta ole.
Tämä on Kaarina Hazardin viimeinen kolumni Iltalehdessä.